Atuagagdliutit - 10.12.1996, Blaðsíða 11
NAJUGAQARFIK 1996
BOLIGAVISEN 1996 11
Attartortup najugaq
qimakkuniuk pisussaaffii
Attartortup najugaq qimakkuniuk
iserterfigineratut itillugu qimassa-
vaa, nungullariartomikkut pisoqa-
nikkullu allannguutit kisiisa eqqar-
saatiginagit.
Attartornermut malittarisassat assi-
giinngitsuupput, 1. januar 1995 sioqqul-
lugu aamma 1. januar 1995 kingornati-
gut kingsinnerusukkullu attartukkat eq-
qarsaatigalugit. Taakku attartortut na-
jukkamik qimatsinerminni pisussaaffii-
nut tunngatillugit pingaaruteqarput.
Siusinnerusukkut attartorneq
1. januar 1995-ip siornatigut attartukkat
eqqarsaatigalugit attartortut qimatsiner-
minni pisussaaffii qiviaqqaariartigit.
Najukkap takuniarneqannginnerani
pigisat anninneqarsimallutillu
eqqiaasoqarsimassaaq. Takuniaanermi
inssiaatileqatigiiffimmeersoq nalunaar-
usiussaaq, ersersissallugit amigaataasin-
naasut paarsinerlunnerusinnaasullu,
inissiaatileqatigiifliup attartortumit
akisussaaffigineqartutut isigisai.
Attartortoq tamatumunnga isumaqa-
taanngippat tamanna takuniaanermi
nalunaarusiamut allanneqassaaq. Attar-
tortoq takuniaanermi nalunaarusiap as-
silineranik tunineqartussaavoq iluarsaa-
tassallu inissiaatileqatigiifliup attartort-
umit akilerneqartussatut isigisai pillugit
allakkatigut nalunaarfigineqassalluni.
Attartortup nuuttup piaartumik
ilisimatinneqartarnissaa pingaartuuvoq.
Nuunnermut atatillugu
iluarsaassineq
Najukkap iluata aserfallajaallisarnera
iluarsaanneralu inissiaatileqatigiifliup
isumagissavaa, najugaq nalinginnaasu-
mik iluarsaassimasutut isikkoqalersillu-
gu. Aningaasartuutit taakku najugaqarfi-
up akilissavai. Nalinginnaasumik iluars-
aassinermut atatillugu immikkut ittumik
aserfallajaallisaasoqartariaqarsimappat,
tamatumap attartornerup taamaatinne-
raniit piaartumik aaqqissuunnissaa pi-
ngaartuuvoq.
Inigisamiit anisoqaraangat nalingin-
naasumik iluarsaassisoqartarpoq, qilaat
iikkallu qalipallugit eqqiaallunilu.
Najukkalli qisuttaasa, pequtaasa naq-
qisalu iluarsaanissaat pisariaqartutut isi-
gineqaraangat taamaaliortoqartarpoq.
Paarsinerlunneq
aserorterinerlu
Iluarsaattariaqartoqarsimappat paarsi-
nerlunnertut aserorterinertullu taane-
qarsinnaasunik, tamannalu najukkap al-
lanngortiterneqameratut akuerineqar-
sinnaanngippat, taava piaartumik iluar-
saassisoqalersarpoq. Iluarsaassinerlu
naammassiniariarpat suliarineqarsima-
sut erseqqissumik allattornerat attartor-
simasumut akiligassanngorlugu nassiun-
neqartarpoq.
Kissaatigisamulli nuuttoqarsimappat
malittarisassat allat atorneqassapput.
Tassani attartorsimasup aniguni inissiap
iserternermi pissusiusunut naapertuut-
tunngorlugu iluarsaannissaa akilissavaa.
Taamaattorli akiligassat qaammammut
najugaqarfiusimasumut ataatsimut naat-
sorsorlugit, 1/60-imik appartinneqartas-
sapput.
Malittarisassat taakku atuupput na-
jukkanut 1. januar 1995-ip attartulersi-
masanut.
Kingusinnerusukkut
attartukkat
Najukkat 1. januar 1995-imi kingusinne-
rusukkulluunniit attartulersimasat qi-
makkaanni malittarissassat allat atome-
qassapput. Tunngavigineqartarpoq at-
tartortup najugaq iserterfigineratut pit-
saassuseqartillugu qimassagaa.
Pequtit anninneqarsimassapput inissi-
allu misissorneqannginnerani eqqiar-
neqarsimassaaq, tamatumanilu malitta-
risassat taaneqareersut malinneqassap-
put. Imaappoq misissuinermi nalunaaru-
siortoqassaaq, amigaataasinnaasut paar-
sinerlunnerusimasinnaasullu allattorlu-
git, attartortullu akisussaafligisinnaasai
attartortitsisup allattussavai. Attartortoq
tamatumunnga isumaqataasimanngippat
tamanna misissuilluni nalunaarusiami
takuneqarsinnaassaaq. Attartortoq pi-
aarnerpaamik suliassat inissiaatileqa-
tigiiffiup attartortumit akilerneqartari-
aqarsorisai pillugit allakkatigut
ilisimatinneqassaaq.
Malittarisassat nutaat
Eqqaamassallugu pingaartuuvoq attar-
tortoq najukkap iluata aserfallajaallisar-
nissaanut akisussaammat. Attartortoq
aniguni najukkap nalinginnaasumik ilu-
arsaannissaa isumagissavaa, taamaattor-
li qaamatit inissiami najugaqarfigisima-
sani tamaasa 1/100-imik ilanngaatigalu-
git.
Attartortitsisulli eqqaamassavaa nali-
nginnaasumik attartornermut, attattor-
tup akiligassaanut ilaammata iikkanik
qilaanillu qalipaaneq iigassialersuinerlu
illumillu eqqiaaneq. Naternilli lakkerineq
nalinginnaasumik iluarsaassinermut
ilaagajunngilaq. Attartortulli naqqit pif-
fissap ingerlanerani aserfallajaallisartar-
simasussaavai. Naqqit iserternermiit
ajornerulersimappata tamanna nalingin-
naasumik paarsinerlunnertut isigine-
qartarpoq, tamannalu attartortup akili-
gassarisarpaa.
Iluarsaatassat suliarinnittussarsiorne-
rini pingaartuuvoq suliassat amigaatillu
suussusiisa erseqqilluinnartumik immik-
koortiterneqarsimanissaat, attartortullu
misissuinermi nalunaarusiap nalilersuil-
lunilu nalunaarusiap assilinerinik tuni-
neqarnissaa. Nalunaarusiammi taakku
attartortup inissiamiit anininerani misis-
suinermi ilanngunneqartussaammata.
Amigaatit attartortup iserternermini
malugisinnaasai inissiamik qimatsinera-
ni akiligassanut ilanngunneqassanngil-
lat.
Inissiamit aninermi
iluarsaassineq
Inissiap qimanneqarneraniit attartortu-
mik allamik isertertoqannginnerani naju-
gaq nalinginnaasumik iluarsaanneqas-
saaq. Tassanilu apeqqutaavoq, attator-
neq 1. januar 1995-imi kingusinnerusuk-
kulluunniit aallartissimanersoq. Taakku-
nanimi attartortuusimasup inissiap na-
linginnaasumik iluarsaannera, tassalu
qilaat iikkallu qalipannerat iigassialer-
somerallu kiisalu eqqiaaneq.
Misissuinermi najugaq pitsaalluinnar-
tutut isigineqarpat, piumasarineqartut
eqqortinneqarsimasutut isigineqarsin-
naapput, pitsaassusia nalinginnaasumik
pitsaassusissamut naapertuuttut isigi-
neqarsinnaappat.
Attartortup nalinginnaasumik
iluarsaassmermik akiliinissaa
Attartortup nalinginnaasumik iluarsaas-
sinermut akiligassai qaammatit 100-it i-
ngerlanerini appariartuaartarput (ima-
luunniit qaammatini arfineq pingasuni
sisamaniluunniit). Inissiaatileqatigiifliup
aningaasartuutit tigusarpai. Qaammatit
100-it qaangiutsinnagit inigisaq qiman-
neqarpat attartortup qaammatit ami-
gaatigisani kisiisa akilissavai. Soorlu as-
sersuutigalugu attartortoq ukiut sisamat
(qaammatit 48-it) qaangiunnerisigut
aniguni, taava nalinginnaasumik iluar-
saassinerup akiata 52/100-ia kisiat akilis-
savaa. Taamalu avitsinissamik isumaqa-
tigiissutaasimasoq malillugu qalipaasu-
mut aningaasartuutit imatut avinneqas-
sapput, qisuttat pequtillu qalipannerat
inissiaaptileqatigiiffiup akilissavaa
aammalu qilaat iikkallu qalipannerat
attartortup akilissallugu. Attartorsima-
soq anisimasoq suliarineqarsimasut aki-
ligassartaasa assilinerinik erseqqissunik
tunineqassaaq, misissuinermi nalunaaru-
siap assilineranik ilalimmik.
Attartortut eqqaamassavaat, inigisar-
tik paarilluarsimanngikkunikku iserter-
nerminni siumoortumik akiliutigisimasa-
minniit amerlanerusunik akiligassinne-
qarsinnaagamik. Pingaartumik 1. januar
1995-imi kingusinnerusukkulluunniit at-
tartulersimasunut, taamalu nalinginnaa-
sumik iluarsaassinermut namminneerlu-
tik akiliisussaasunut, akiligassat amerla-
sinnaasarput. Aammalu aserorterisoqar-
lunilu paarsinerluttoqarsimappat, najuk-
kamiit anineq akisoorujussuanngorsin-
naasarpoq. Attartortullu aamma eqqaa-
massavaat allanut nuunnerminni aamma
depositum siumoortumik akiligassarissa-
gamikku.
Taamaattumik inissiaq najorallar-
tillugu paarilluaruk. Taamaaliornik-
kut siumoortumik akiliutitit sipaar-
sinnarlugit allamik initaaleruit atoq-
qissinnaassagakkit.
Akiliutit qaffaataat
Sooq najugaqarfiit ilaanni ineqarnermut akiliutit 1997-imi
qaffanneqamissaat nalunaarutigineqarpa ?
Ilisimaneqalereersimassaaq attartorner-
mut peqqussutit taassumalu nalunaaru-
siartai malillugit attartornermi akiliutit
1. januar 1997-imiit ingerlatsinermi ani-
ngaasartuutiviusunut, tassa aserfallajal-
lisaaneq ilaatigullu annaasaqamikkut
il.il. aserfallajaallisaajumaarnissamut
immikkoortitanut, naapertuuttuussasut.
Taamaattumik ingerlatsinermut
missingersuusiortoqartussaavoq taama-
allaat najugaqarfinni ataasiakkaani iser-
titanut aningaasartuutinullu tunngasu-
nik, tamannalu siornatigut pisarsima-
nerniit allaanerulluinnarpoq.
Najugaqarfiit ataasiakkaat siuler-
suisui inatsisit malillugit ingerlatsiner-
mut missingersuusiornermi peqataasus-
saapput, kisiannili qanoq ilillutik inuit
siornatigut inissianik ingerlatsinermut
peqataasarsimanngitsut ingerlatsiner-
mut illersorneqarsinnaasumik aningaa-
saliisoqarnersoq isummerfigisinnaassa-
vaat?
Inissiaatileqatigiiffiup tamatumap
ajornartorsiutaasinnaanera takusinnaa-
gamiuk najugaqarfiit siulersuisuisa pik-
korissartinneqarnerannut atatillugu
missingersuusior'nermut pikkorissartits-
isisimavoq, najugaqarfiit ataasiakkaat
siulersuisui najugaqarfimmik ingerlatit-
aanerinik paasisimasaqarnerulersinni-
arlugit.
Missingersuusiornermik pikkorissar-
nermut atatillugu 1997-imi ingerlatsi-
nermut missingersuutissanut
siunnersuusiortoqarsimavoq, amerlaner-
tigut pingaamerusut tassaasimallutik,
nalinginnaasumik aserfallajaallisaaneq
qanoq nalilerneqassanersoq, aserfallaja-
allisaanissaq il.il. qanoq
immikkoortitsivigineqassanersoq, anna-
asanut qanoq immikkoortitsisoqassa-
nersoq najugaqarfiillu ataasiakkaat
aningaasaqarniarnerat qanoq isumanna-
allisaaffigineqassanersoq.
Najugaqarfiit ilaanni isumaqarput ine-
qarnermut akiliuutaareersut naammas-
sasut, allanilu allatut isumaqartoqarlu-
ni. Najugaqarfinni attartornikkut akiliu-
taasartunik naammassorinninngifliusu-
ni siunnersuusiorfigineqarput isertitat
aningaasartuutillu imminnut naapeqati-
giissikkumallugit akiliutit qaffanneqas-
sanersut, ilaatigut pisariaqartumik aser-
fallajaallisaanermut aningaasaliissutit
sapinngisamik appasitsillugit isumalluu-
tissallu appasinnerpaalersillugit.
Taamatuttaaq pineqarput najugaqar-
fiit ilaqutariinnut ataasiakkaanik affar-
leriaanilluunniit illutallit aserfallajaalli-
saanissamut upalungaarsimanissamullu
annerusumik pisariaqartitsiviusut. Ta-
makkulu aamma ilaqarput najugaqar-
finnik attartornermut akiliutinik nali-
nginnaasumik annertussusiliisarneq eq-
qarsaatigissagaanni attartornermut ap-
pasippallaamik akiliiffiusartunik. Attar-
tornermut akiliutinik appasinaarisameq
manna tikillugu illulianik, ilaannakortu-
mik namminersornerullutik oqartussa-
nit siornatigulluunniit naalagaaffimmiit
tapiiffigineqarluni sanatinneqarsimasu-
nik attartornermut akiliutinik
aalajangersaariaasiusimasunik peqqu-
teqarpoq.
Taamaakkaluartorli 1997-imut
missingersuusiornerup kingunerisa-
anik attartornermi akiliutinik
qaffaasoqanngilaq!
Naluneqanngitsutut naalakkersuisut
isumaqarput, naalakkersuisut aningaa-
saqarnermut politikiat tamarmiusoq a-
taatsimut isigalugu attartornermut aki-
liutit maannakkut qaffanneqamissaat
siunertamut naapertuuttuunngitsoq,
taamaattumik aserfallaj aallisaanermut
najugaqarfiillu pineqartut isumalluut-
eqarnissaannut akissat pisariaqartut
pissarsiarisineqarsinnaaqqullugit nam-
minersornerullutik oqartussat
inissiaatileqatigiiffillu ulluni makkunani
isumaqatigiinniarput.