Atuagagdliutit - 10.12.1996, Blaðsíða 23

NAJUGAQARFIK 1996

mi
arsaanneqaranim asioreersimassapput?
- Namminersornerullutik Oqartussat
ilaqutariinnut arlalikkaanut inissiaataa-
sa 1,3 mia. kroninut iluarsaanneqarnis-
saat 1990-imi aallartinneqarpoq, tassani-
lu pineqarput inissiat 4.500-it.
- Piffissami 1990-97-imi namminersor-
nerullutik oqartussat iluarsaassinermut
840 miil. kronit missingi atorsimavaat.
Nuuttoqannginnerani iluarsaassisarnis-
sat maanna nutaamik pilersaarusiorne-
qarsimalerput. Taamaaliornikkut inissiat
aserfallannissaat iluarsaattariaqalernis-
saallu pinngitsoorniarneqartarpoq, ne-
riuppungalu politikki taanna attatiinnar-
neqarumaartoq.
— Tamakku saniatigut aamma sinneris-
sami isaterneqartariaqartunik illorpas-
suaqarpoq. Illut aserfallalluinnarsimasut
piiarneqarnissaannut aningaasaliisoqar-
nissaa qinnutigissavara, taamaattut ajo-
raluartumik illoqarfinni nunaqarfinnilu
ikinngeqimmata.
Ineqarnermut
akiliutit misissorpaat
Upernavimmi illuliornerup Nuummi illu-
liornermit akisunerunera pissutigalugu
Upernavimmi ineqarnermut akiliutit
Nuumminngarnit qaffasinnerusussaajun-
naarlugit aaqqinneqartarnissaannut
peqataajumavit?
- Isumaqarpunga ineqarnermut akilii-
sarnermut tunngasut peqqissaartumik
misissuiffigeqqaartariaqarigut, kingusin-
nerpaamik 1997-imi upernaakkut ataat-
simiinnissamut. Siunertamut naapertuu-
tinngitsut arlallit misissortariaqarpagut,
soorlu aningaasaliissutit isertinneqartar-
nissaat, kvadratmeterimut akit, sanaar-
tornermi akit qaffasinnerpaaffissaat il.il..
- Ineqarnermut akiliutit kingullermik
1984-imi qaffatsinneqarsimapput.
Ineqarnermut akiliutit
qaffapput, akiap akiligassai
Ineqarnermut akiliutit eqqarsaatigalugit:
najugaqarfiit marluusimappata. Aappaa-
ni najugaqartut paarsilluartuunngillat.
Majuartarfiit kiassakkat matui ammaan-
nartarput, perusuersartarfiit erngi kuu-
innarput, majuartarfeqarfinnut eqqaaso-
qartarpoq, viceværti naammassisaqaru-
malluni marlunnik ikiorteqartariaqar-
poq? - Taava ingerlatsinermut aningaa-
sartuutit taamalu ineqanermut akiliutit
qaffassapput.
Najugaqarfimmi sanianiittumi paarsil-
luarput. Majuartarfeqarfiit kiassakkat
matui matuneqartarput. Perusuersartar-
fiit kuuinnanngillat. Erngit kuuffiisa us-
sissaataat nutaanik taarserneqartarput,
inissiat tamarmik ullormut minutsini qu-
lini silaannarissarneqartarput, silami
qulliit unnuap qeqqareeraangat qamin-
neqartarput, igitassat containerinut igin-
neqartarput. Najugaqartut tamarmik i-
neqarnermut akiliutit appasissuutikku-
mallugit eqqarsarluartarput. Ineqarner-
mut akiliutit apparput.
Isumaqarpit najugaqarfiup appasin-
nerusumik akiliisalersup najugaqarfik
akiliinerusalersoq ikiussagaa? -Ima-
luunniit naalakkersuisut najugaqarfik
akiliinerusalersoq ikiussavaa aappaalu
pinnagu?
- Apeqquterpassuit tamakkua imaa-
liinnarlugit akissuteqarfigisinnaanngi-
lakka. Tassanimi aamma qaammarsaan-
eq najugaqartullu ataasiakkaat isum-
mertarnerat apeqqutaapput.
Isumaqarpunga qaammarsaanerunis-
saq imaluunniit perorsaanissaq, inuia-
qatigillu inersimasut meeqqallu paasisa-
qarnerunissat politikikkut qanoq iliuse-
qarfigineqartariaqartoq.
Asiutitsisarnermut, atornerluinnermut
aserorterisarnerullu tunngasut tamarmi-
ulluta qanoq iliuuseqarfigisariaqarpagut,
ilaatigut INI, Kommunit namminersor-
nerullutillu oqartussat suleqatigalugit.
Paarsinerluttoqamerami pissutigiinnar-
lugu namminersornerullutik oqartussat
aningaasaliiuaannarsinnaanngillat. Nam-
minersomerullutik Oqartussat paasissu-
tissiisarfiat 1997-imi annertusineqar-
tussaq isumalluarfigisorujussuuarput.
Namminersornerullutik
Oqartussat TV-antennit
akilersinnaangilaat
Najugaqarfik kanalit 24-it tigusinnaa-
jumallugit qaammataasakkoortunut an-
tennimik pisaarusuppat. Taava ineqar-
nermut akiliutit inissianut tamanut
qaammammut 200 kroninik qaffassap-
put. Ineqarnermut akiliutit qaffaataat
namminersornerullutik oqartussat akilis-
savaat?
- Apeqqut taanna naaggaartariaqar-
punga, tamakkuninnga peqquteqartumik
ineqarnermut akiliutit qaffaataat uagut
akilersinnaanngilarput. Ineqarnermut
akiliutinik INIp ukiarmi qaffaaniarsima-
nera sunik peqquteqartarnersoq maan-
nakkorpiaq misissortipparput.
- Najugaqartut akisussaaffigisaannik
paarsinerluttoqarsimava? Attartortut
tungaanniit aserorterisoqarsimava?
Imaluunniit najugaqartut »inuulluamiu-
terpalaartunik« piumasaqarpat?
Najugaqartut oqaasissaqaqataanerat
naalakkersuisut ataqqivaat. Ineqarner-
mut akiliutit allanngorannginnissaat
aamma naalakkersuisut pingaartippaat,
pisortat inissiaataanni najugaqartut assi-
giinngitsumik pineqaqqunagit.
Init ataatsimoorussat
nammineq akilertariaqarput
Sanaartukkani nutaani ataatsimoorussa-
nik ineqarnissaq eqqarsaatigineqarsi-
manngilaq. Ininik ataatsimoorusassanik
sanasoqartariaqarpoq. Taava ineqarner-
mut akiliutit qaffassapput. Taanna naa-
lakkersuisut akilissavaat?
Tassani aperisariaqarpunga:
Init pioreersut atorneqarsinnaappat?
Najugaqartut peqatigiiffii piumasaqar-
pallaarpat? Najugaqarfimmi suut sulia-
rineqartarpat? Kælderini atorneqan-
ngitsunik, ataatsimoorussatut atorneqar-
sinnaasunik ineqanngila? Paamiuni taa-
Ineqarfinni pissutsit pillugit
isumasioqatigiilluni ataatsimii-
titsiniarneqarnissaq pillugu
Soorlu siusinnerusukkut aviisimi ilan-
ngussisarsimasugut IPK-p sumi inissisi-
manerata qanoq iliuuseqarfigineqarnis-
saa pisariaqartikkipput, taamatuttaarlu
A/S Inissiaatileqatigiiffiup INI-p
Najugaqartut Siulersuisuinik pilersitsi-
nerata kingunerisaanik Najugaqartut
Siulersuisuisa Inatsisit maleruagassallu
assigiinngitsut naapertorlugit suliffiup
avataatigut Siulersuisuni ilaasortat
annertuunik suliakkersorneqartuartillu-
git pisariaqalivissoraarput ilaatigut in-
eqarfmni pissutsinik avatangiisitigut
pitsanngorsaaniarnermi eqqartortuann-
guarlugu ataatsimoorluni ataatsime-
eqatigiinnissaq pisariaqalivissorinars-
immat.
Periarfissat assigiinngitsut misissor-
neqarteriarlugit siunnersuutiginarpoq
ukiup tulliuttup aallartippallaartinnagu
ataatsimoorussamik ineqarfinni pissut-
sit pillugit isumasioqatigiilluni ataatsi-
miititsiniarneqarnissaq
pilersaarusiorneqartariaqalerpoq.
Apeqqutit immikkuualuttut naju-
gaqarfinni pissutsinik kiisalu avatangi-
isinik pitsanngorsaaniarnermut
tunngassuteqartut amerlaqimmata ta-
akkartugaqarnianngilanga, taamaam-
mallu ataatsi-meeqatigiinnissamut
eqqartorneqarsinnaasut pingaarnerin-
naat taatsiassavakka:
1. Najugaqartut annertunerusumik
akisussaassuseqalemissaannut inigisa-
nillu paarsilluarnerulersinnaanerinut
suliniutaasinnaasut kiisalu
2. Najugaqartut najugaqarfiit inger-
lanneqarnerinut qanoq ilillugit peqataa-
tinnerulerlugillu sunniuteqaqataatin-
neqalersinnaaneri,
3. Najugariuminarsaanermut, aserfal-
latsaaliuinermut iluarsaassiniarnissa-
mullu aaqqis suussinissat,
4. Immikkut aaqqissuussinerit si-
visussuserisinnaasaat - aningaasat
sulisitsiniutit atorlugit aaqqissuussiner-
it,
5. Aaqqissuussinerit ataavartunngor-
tussat - aningaasaateqarfiit aqqutigalu-
git ingerlanneqarsinnaasut,
6. Aningaasalersuinissat allat.
Suliffeqarfiit soqutigisaqaqatigiiffiillu
sinniisaat isumasioqatigiilluni ataatsi-
miinnissami aggersarneqarsinnaasut
makkuusinnaapput:
1. Sinerissami Najugaqartut Siuler-
suisui
2. Aningaasaateqarfmni aningaasanik
agguaassisartut sinniisaat
3. Kommuunimiit sinniisut:
* Teknikkikkut Avatangiisitigullu a-
taatsimiititaliaq allaffeqarfillu
* Isumaginninnermut Suliffissaqartit-
siniarnermullu ataatsimiititaliaq al-
laffeqarfillu
4. Pinaveersaartitsinermi suliaqartut
sinniisaat:
* SSPK
* Pinerluttaalisitsisut - Politiit.
BOLIGAVISEN 1996 23
maattoqarpoq, inissianik inoqanngitsu-
nik inissiaannarnillu ataatsimoorussatut
atorneqartartunik.
Ininut ataatsimoorussanut aningaa-
sartuutit sanaartornermi aningaasartuu-
tit iluiniittariaqarput. Ingerlatsinermut
aningaasartuutit najugaqarfiit ingerlati-
taanerisa iluiniittariaqarput.
Najugaqarfiit aningaasaataan-
nik unitsitsisarnent
Najugaqarfiit piffissaq ungasinnerusoq
eqqarsaatigalugu aserfallajaallisarne-
qartuassappata aningaasanik immik-
koortitsisoqartartariaqarpoq. Minner-
paaffissatut ineqarnermut akiliutini kva-
dratmeterimut ataatsimut ukiumut 21,50
kroninik immikkoortitsisoqartarpoq,
taannali najugaqarfimmiit najugaqar-
fimmut nikerarpoq. Immikkoortitat taak-
ku ernialersorneqarnissaat naalakker-
suisut isumagiumavaat? Unerartitat
taak-ku naalakkersuisut allanut atorniar-
paat?
Naalakkersuisut aningaasat taakku
taarsigassarsiaralugit (ernialersorlugit)
allanut atorniarpaat?
- Erseqqissumik oqaatigineqassaaq u-
nerartitat taakku najugaqarfiit aningaa-
saatigimmatigit. Aningaasat taakku naa-
lakkersuisut allanut atorsinnaanagillu
taarsigassarsiaralugit allanut atorsin-
naanngilaat!
- Najugaqarfinnut iluaqutaasussamik
ernialersuineq soorunalimi ungasinneru-
soq eqqarsaatigalugu iluaqutaassaaq, ta-
mannali naalakkersuisut malittarisas-
siuuttariaqassavaat.
- Tassani aamma eqqaamaneqassap-
put Namminersornerullutik aningaasa-
liissutaasa erniaat soorlu FL 97-imi 22
milioner kronit missingi. Namminersor-
nerullutillu Oqartussat illuliornermut
200 millioner kronit missingi atortarpaat.
Taamaattumik unerartitat illuliortiter-
nermut atorneqartanngillat.
* Peqqinnissaqarfik
* Atuai-fik
5. Isumaginninnermut iluarsartuus-
seqqinnissamut Ataatsimiititaliarsuaq.
A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-miit ag-
gersarneqartussat arlaliusinnaammata,
taakkua tikinnianngilakka.
Taamatuttaarlu ineqarfinni naju-
gaqarfinnilu pissutsinik siunnersortit
ajornanngippat allaat qallunaat nuna-
anneersunik ilallugit isumasioqatigiin-
nissamut ataatsimiigiartinneqarsinna-
apput, taakkuami ilisimasassanik qan-
galiimmalli ingerlatsisimanertik tuna-
artaralugu tunniussassaateqarluarsin-
naallutillu ingerlatsilluarsinnaanissaat
takorloorakkit.
Isumasioqatigiilluni ataatsimiinnis-
sap ingerlanneqarnissaa piffissami ag-
gersumi suliarineqarnissaa
immikkoortortaqarfinni kiisalu qullers-
aqarfimmi suleqatigiiffigineqarnissaa si-
unnersuutiginiarparputtaaq.
Najugaqartut oqartussaaqataaneru-
lernissaat maani Paamiuni ajornartorsi-
utigilluinnaratsig'u pisariaqarteqaarput
arlaannilluunniit sineriassuatsinniit im-
mersorneqarnissarput; maanimi illoqar-
fitsinni inissiat amigaatigineqanngillat.
Taamaattumik isumasioqatigiilluni
ataatsimiisitsinissap piviusunngortin-
neqarnissaa angorusukkaluaqaarput.
Najugaqarfik »Sanningajaaqqa« sin-
nerlugit
Ole Petersen, siulittaasoq