Atuagagdliutit - 10.12.1996, Blaðsíða 14

14 BOLIGAVISEN 1996
NAJUGAQARFIK 1996
Anisitsisoqartillugu kikkut akisussaappat
Allanik periarfissaqanngippat
kommunit akisussaapput
Taama isumaqarpoq naalakkersuisuni ilaasortaq Benedikte Thorsteinsson. Ukiumili
aatsaat kommunit illussaqartitsinissamut akisussaapput, tamanna inuuniarnermi
pisariaqavissututisigineqartarmat
Ilaqutariit anisinneqarpata, allamillu il-
lussaqanngippata, inissaqartinnissaan-
nut kommuni akisussaavoq. Inuit ukiuu-
nerani illussaaruttut inissaqartinnissaat
kommunip akisussaaffigaa, taama isu-
maqarpoq naalakkersuisuni ilaasortaq
Benedikte Thorsteinsson (S).
Aaqqissuisoqarfiup taanna aperisima-
vaa, inuit ineqarnermut akiliisanngin-
nertik pissutigalugu INI-mit anisitaasut
kiap akisussaaffiginerai.
Taamatut pisoqartarnera pissutigalugu
taamatut aperisoqarpoq.
Attartortut ineqarnerminnut
akiliiumanngitsut
Inuit ineqarnerminnut akiliutinik kingu-
aattoorlutik anisitaasimasut Inissiaati-
leqatigiiffik INIp inisseqqikkarlartarpai.
Inissaqarteqqinneqareerlutilli akiliin-
ngittuarsinnarunik pigisaat toqqortari-
neqarsimasut ilanngullugit anisinneqas-
sapput pigisaallu tuniniarneqassapput,
taakkulu akii INIp tigussavai aningaa-
sartuutinut matussutissatut, aammalu
INI-mut akiitsunut allanut, ineqartit-
seqqinnermut pigisallu toqqortarineqar-
nerannut aningaasartuutinut matussu-
tissatut. Ineqarnermummi akiliisoqan-
ngikkaanngat aningaasarpassuit ani-
ngaasartuutigineqartarput.
Imaappoq ineqarnerminnut akiliisan-
ngitsut aningaasaataarutissapput pigisa-
tillu tamaasa annaassavaat.
Naalakkersuisuni ilaasortaq Benedikte
Thorsteinsson erseqqissaavoq, inuit aki-
liisinnaalluaraluartut taamatut pineqar-
tartut. Inuit suliffissaaleqinikkut, sivi-
suumik napparsimanikkut, ajunaarnik-
kut, toqusoornikkut, avinnikkut assigi-
saasigulluunniit inuttut ajornartorsiute-
qalerlutik ineqarnerminnut akiliisinnaa-
junnaarsimasut taamatut pineqartan-
nginnerarpai. Taamatut pisoqartillugu
isumaginninnikkut ikiorsiineq aallartin-
neqartarmat.
Inuilli akiliisinnaasut pisortatigoortu-
mik ikiorserneqartanngillat, naalakker-
suisuni ilaasortaq erseqqissaavoq
Inuuniarnermi ikiorsiineq
Pisortanit ikiorsiisarneq pillugu inatsi-
sartut peqqussutaanni § 1-imi allassima-
voq, inuttut inuuniarnermi pisortat ikior-
siisartut. Taamaattumik inuttut inuu-
niarnermi ajornartorsiortoqartillugu
aatsaat pisortat ikiorsiisinnaasarput.
Taamaalilluni Benedikte Thorsteinsson
oqarpoq, tamanna kommunit suliassari-
gaat, taamalu taamatut pisoqartillugu
unnuisarfinnut inissiisoqarsinnaasartoq,
tamannali aatsaat inuk inuuniarnermini
ajornartorsiuteqartutut kommunit nali-
lersimasaraangagu pisinnaasarpoq.
Meeqqat atugaat
Inoqutigiit meerartaqarsimappata meeq-
qat ilaqutariit qimallugit ilaqutariinnut
allanut imaluunniit ulloq unnuarlu paaq-
qinnittarfinnut inissinneqarsinnaasar-
put, kommuni meeqqanut pitsaanerpaa-
sussat eqqarsaatigalugit inatsisartut
meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarner-
mut peqqussutaat malillugu ikiorsiinis-
samut pisussaatitaammata, meeqqat
naammaginanngitsunik atugaqaleqquna-
git.
Meeqqat angerlarsimaffiup avataani
inissinneqarsinnaappata inersimasortaa-
sut kisimik ukiuunerani illussaqartinne-
qartariaqalissapput, namminneerlutik il-
lussarsisinnaanngippata.
Attartortut akiliinissamut
pisussaapput
Inuit attartornermut isumaqatigiissum-
mut atsiorsimasut inimut attartornikkut
najugarilersimasaminnut akiliinisarnis-
saminnut pisussaatitaapput. Isumaqa-
tigiissut naapertorlugu attartornermut
akiliutissat akilerneqartanngippata at-
tartortoq inimit attartukkaminiit anisi-
taasinnaavoq.
Imminut ilaquttaminillu piler-
suinissamut pisussaatitaavoq
Angut arnarluunniit pisortat tungaannut
pisussaatitaavoq imminut, apparminik
qitornaminnillu 18-it inorlugit ukiulinnik
pilersuinissaminut. Inuk napparsimallu-
ni allatigulluunniit ajuteqarluni imminut
ilaquttaminilluunniit pilersuisinnaajun-
naarsimappat aatsaat pisortat piumasa-
qaatit aalajangersimasut tunngavigalugit
ikiorsiisinnaalersarput.
Inuk inuuniarnermi pisariaqartunut
akissaqarsinnaappat, taamalu ineqarner-
mut akiliisinnaalluni imaluunniit akilii-
sinnaasariaqarluni, pisussaaffik taanna
pisortat tigusinnaassanngilaat. Taamaat-
toqartillugu ineqarnermut akiliisussaa-
titaaneq inuup nammineq tigummisar-
paa. Taamaattumik akeqanngitsumik
ineqartitaanissamut pisinnaatitaasoqan-
ngilaq.
Isumaginnikkut iliuuseqarneq
Ineqarnermut akiliisannginneq pisortati-
goortumik ikiorsertariaqamermik, soorlu
suliffissaaleqinermik napparsimanermil-
luunniit, peqquteqanngikkarluarluni
akissaaleqinermik peqquteqarsimappat,
pineqartup aappaqarpallu aappaata sulif-
fissarsisinnaannginnerat taamalu naam-
mattunik akissaqannginnerat arsaarin-
nissuteqarnikkulluunniit akiliisinneqar-
sinnaannginnerat tunngavigalugit nalilii-
nikkut pisortatigoortumik ikiorsiisoqar-
sinnaavoq.
Akissaaleqinerli pisortatigoortu-
mik ikiorsertariaqamermik tunnga-
veqarsimappat, taamalu pineqartoq
inuuniarnermini imminut pilersor-
sinnaasimanngippat, taava pineqar-
tup pisortatigoortumik ikiorsiisar-
nermi malittarisassat tunngavigalu-
git ineqamerminut akiliunneqartar-
nissani piumasarisinnaassavaa.
Ineqarnermut akiliutissat kommunip
tunniussimappagit, aningaasallu allanut
atorneqarsimappata, kommunip nam-
mineerluni ineqarnermut akiligassat aki-
lertarsinnaavai. Immikkorluinnaq ittu-
nik pisoqartillugu aatsaat kinguaattooru-
tit akilerneqartarput. Soorlu inuk pisor-
tatigoortumik ikiorserneqartariaqara-
luarluni ineqarnermut akiliutissaminik
kinguaattooraluttuinnarsimappt.
Akissaaleqinerli ilaqutariinni toqusoor-
nermi aliasunnermik assigisaannilluun-
niit peqquteqarsimappat tamanna im-
mikkut ittumik pisoqarneratut isigine-
qarsinnaasanngilaq.
Ineqamermi tapiissutit
eqqaamakkit
Ineqarnermut tapiisarnermi malittari-
sassat malillugit inoqqutigiit ineqarner-
mut akiliutinut tapiiffigineqarsinnaapput
meeqqat 18-it inorlugit ukiullit angerlar-
simaffimmi najugaqartut eqqarsaatigalu-
git 4.000 kroninik ilanngaatigereerne-
risigut inoqutigiit ukiumut 128.000 kro-
nit sinnernagit isertitaqarsimappata.
Isertitat annertuumik ataavartumillu ap-
pariarsimappata inoqutigiit ukiumut
isertitarissangasaat tunngavigalugit ine-
qarnermut tapiisoqarsinnaavoq.
Inoqutigiit illussaqarteqqinneqar-
simasut tassunga akiliisannginnertik
pissutigalugu anisitaappata aam-
malu meerartaqaratillu namminneq
illussarseqqissinnaanngippata u-
kiuunerani kommunip illussaqar-
teqqissinnaassavai, tamanna Kalaal-
lit Nunaanni inuuniarnermi
pisariaqartutut isigisariaqarmat.
Taamatut pisoqartillugu inissiisar-
finnut soorlu unnuisarfinnut inissii-
soqarsinnaavoq, tamanna kommunip
inuit pineqartut inuuniarnerannut
naammattutut isigisimappagu.
Imatut maalaassaatit
Inissiaatileqatigiijfik INIp aalajangigai
naammaginngikkukkit maalaarutigisinnaavatit
Inissiaatileqatigiiffik allaffitsigut maa-
laartarfiugallartussamik pilersitsisisi-
mavoq, inissiaatileqatigiiffiup
immikkoortortaqarfimmi siulersuisut si-
ullertut maalaartarfinngorlugit, Qiti-
usumillu Naammagittaalliuteqarfik
maalaaruteqartarfinngorlugu. Qitiusu-
mik Naammagittaalliuuteqarfiup aala-
jangigai eqqartuussivinnut ingerlatin-
neqarsinnaassapput tassanngaanniillu
Kalaallit Nunaata Landsrettianut inger-
lateqqinneqarsinnaallutik, maalaa-
ruteqarniartulli aamma toqqaannartu-
mik eqqartuussivimmut saaf-figinnissin-
naapput. Inissiaatileqatigiiffiulli kissaa-
tigaa maalaarutit eqqar-tuussivinnut
ingerlatinneqannginnerini nammineer-
luni suliareqqaartassallugit.
Ilimanarluinnarporli inissiaatileqati-
giiffik ombudsmandeqarfimmuttaaq
ilanngunneqarumaartoq, taamaalippal-
lu najugaqartut maalaarutitik toqqaan-
nartumik ombudsmandimut ingerlatis-
sinnaalissavaat eqqartuussivikkoor-
teqqaarnagit.
Maalaaruteqarnermi saaffigisassat
siulliit, immikkoortortaqarfimmi siuler-
suisut, inatsisitigoortumik pisussaati-
taaffeqanngillat, inissiaatileqatigiiffiulli
siulersuisuinit pisussaaffiligaallutik.
Immikkoortoi’taqarfimmi siulersuisut
maalaarutit inissiaatileqatigiiffiup tun-
gaanut suliaralugillu immikkoortoqarfiit
siulersuisuinut, kommunimut inissiaati-
leqatigiiffiullu immikkortortaqarfianut
attaveqaataasussaapput, taamaalillutil-
lu sumiiffimmi ataqatigiinnermik
akisussaaqatigiinnermillu qularnaa-
risussaallutik. Immikkoortortaqarfimmi
siulersuisut tallimanik ilaasortaqarput,
marluk kommunimit tikkuagaasut, mar-
luk najugaqarfiit siulersuisuinit tikkua-
gaasut ataaserlu Inissiaatileqatigiiffik
INI-mit tikkuagaasoq.
Qitiusumik Naammagittaalliuuteqar-
tarfik maannapput pingasunik ilaasor-
taqarpoq, taakkunannga ataaseq KA-
NUKOKA-mit tikkuagaalluni, ataaseq
IPK-mit kingullerlu inissiaatileqatigiif-
fimmit tikkuagaalluni.
Qitiusumik N aammagittaalliuuteqar-
tarfik 17. august 1996-imi ataatsimiin-
nermini illuutileqatigiiffiup siulersuisui-
sa inassuteqarnerisigut inissitsitersima-
voq KANUKOKAp sinniisaa siulittaa-
sunngorlugu, taamanikkullu ataatsimi-
innermi aamma maalaarutit takkussi-
masut siulliit suliarineqarsimapput.
Qitiusumik Naammagittaalliuuteqar-
tarfik ukiumut pingasut - sisamariarlu-
ni ileqquusumik ataatsimiittarpoq inis-
siaatileqatigiiffiup siulersuisuisa ileqqu-
usumik ataatsimiinnerinut atatillugu,
ataatsimiititaliallu siulersuisut ataatsi-
miititaliap suliaanik ilisimatittarpai.
Immikkoortortaqai'finni siulersuisunut
maalaarutit nassiunneqarfissaat:
Filialbestyrelsen,
Boligselskabet INI,
c/o Filialkontoret,
Postbox xx
39xx illoqarfiup aqqa.
Qitiusumilli Naammagittaalliuuteqart-
arfimmut maalaarutit uunga nassiunne-
qassapput:
Det centrale Klageudvalg,
A/S Boligselselskabet INI,
Postboks 1020,
3911 Sisimiut.