Atuagagdliutit

Árgangur
Tölublað

Atuagagdliutit - 10.12.1996, Blaðsíða 16

Atuagagdliutit - 10.12.1996, Blaðsíða 16
POLFOTO/JENS DRESLING NAJUGAQARFIK 1996 Inatsisit malillugit kommunit tamarmik nalinginnaasumik utaqqisunut kissaati- gisaminnillu nuuffissarsiortunut allattui- veqartussaapput. Inissiaatileqatigiiffik INI suli pitsaane- rusumik sullissiumalluni aamma immik- koortiterisimavoq atorfimminni inissar- siortunik isumaginninnikkullu inissar- siortunik aammalu inunnik iluarsaassi- neq allanngortiterinerluunniit pissutiga- lugit utaqqiisaasumik ataavartumilluun- niit nuuttariaqartunik. Nalinginnaasumik utaqqisut Nalinginnaasumik utaqqisutut allatsin- neqartarput inuit sumiiffimmi najugari- saminni pisortat inissiaataannik attartu- gaqariinngitsut (atorfimminni suliffim- minniluunniit najugaqanngitsut). Utaqqisut ullut qinnuteqarfiusut naa- pertorlugit tulleriiaarneqartarput. Qin- nuteqartut normulerneqartarput qinnu- teqartutut allassimajunnaarnissap tu- ngaanut allanngortinneqartanngitsunik. Qinnuteqarneq taamaatinneqartarpoq inissamik tunineqarnikkut, qinnuteqaa- tip uppernarsaqqinnginneratigut ima- luunniit qinnuteqartutut naatsorsuus- saajunnaarumalluni allakkatigut qinnu- teqarnikkut. Qinnuteqartup utaqqisuni inissisima- nini annaanagu inissap angissussissaa- nik kommunillu ilaani sumi initaarniar- nini allanngortissinnaavai. Qinnuteqaa- tilli kommunimut allamut (immikkoor- tortaqafimmulluunniit) nuunneqar- sinnaanngillat. Qinnuteqartup inissaq innersuunne- qartoq akueriinnassallugu pisussaaffigin- ngilaa, utaqqisinnaallunili naleqquttu- mik neqeroorfigineqarnissaminut, ta- mannali ajornannginnerussaaq qinnute- qarnermini kissaatigisani soorlu ineqar- nermut kiassarnermullu akiliutigisin- naasami qaffasinnerpaaffissaat ilanngul- lugu allassimappagit. Qinnuteqartup Inissiaatileqatigiiffiup immikkoortoqarfianut qinnuteqaateqarfi- gisimasaminut saaffiginnilluni paasiniar- sinnaavaa illussarsiorlutik qinnuteqartut akornanni qanoq tullinnguutingajalerti- ginerluni. Qinnuteqartut inissat angissusii kis- saatigisatik allanngortissinnaammatigit angissutsinut aalajangersimasunut qa- noq tullinnguutilertigineq erseqqissumik oqaatigineqarsinnaasanngilaq, oqaatigi- neqarsinnaavorli qinnuteqarsimasut tul- leriiaarneri ullormut sumut killinnersut, kingullermillu innersuunneqarsimasut ullormi suli qinnuteqarsimasuunersut. Inissarsiorluni utaqqisutut allatsin- nermi allatsissimanerluni ukiumoortu- mik uppernarsaraanni 100 kroninik aki- liisoqartarpoq. Inissarsiortut qinnute- qaatitik unitsikkallarsinnaavaat, taa- maattorli uppernarsaaqqinnermut aki- liiuartassallutik. Kissaatigisamut nuunneq Kissaatigisaminnik nuuffissarsiorlutik utaqqisutut allatsissimasut (imaluunniit qaffannissaminnut utaqqisutut allatsissi- masut) tassaapput inuit pisortatigoortu- mik ineqareersut (imaluunniit suliffim- minni najugaqartitaareersut) allamilli initaarusuttut. Utaqqisut taakku aamma ulloq qinnu- teqarfik tunngavigalugu normulersorne- qartarput, normulu taanna qinnuteqar- tutut peerneqarnissaat tikillugu allan- ngortanngilaq. Qinnuteqaat peerneqartarpoq inissa- mik tunniussinermi, uppemarsaaqqin- ngitsornermi imaluunniit utaqqisutut al- latsissimajunnaarumalluni allakkatigut nalunaaruteqarnermi. Qinnuteqaalli aamma peerneqarsinnaavoq najukkami suliffilittut pisortaniit attartukkamik na- j ugaqarunnaarnermi. Qinnuteqartup allattorsimaffimmi inis- sisimanini allanngortinnagu inissap kis- saatigisami angissusia sumiiffialu allan- ngortissinnaavai. Allaat inissiap aalaja- ngersimalluinnartup attartorneqarsin- naalernissaa utaqqineqarsinnaavoq. Qinnuteqartoq utaqqisutut allatsissi- maneq tunngavigalugu kissaatigisaminut nuunnissaminik neqeroorfigineqarpat, najugaq nutaaq aamma attartukkatut a- torfimmiluunniit najukkatut nalunaar- sorneqassaaq. Kissaatigisatut nuussi- maneq pissutigiinnarlugu inimik inner- suunneqarnermi atugassarititaasut al- lanngussanngillat. Najukkat suliffeqar- nermi najukkatut innersuunneqarsima- sut attartorlugit najukkatut allanngor- tinneqarsinnaanngillat. Qinnuteqartup Inissiaatileqatigiiffiup immikkoortuanut qinnuteqarfigisimasa- minut saaffiginnilluni paasisinnaavaa, qinnuteqartut akornanni initaarnissami- nut qanoq tullinnguutingajalertiginerlu- ni. Qinnuteqartut inissiap kissaatigisa- mik angissusii allanngortissinnaammati- gitt aalajangersimasumik angissusilim- mut qanoq tullinnguutingajalertigineq erseqqissumik oqaatigineqarsinnaanngi- laq, oqaatigineqarsinnaavorli innersuun- neqartoq kingulleq ullormi sumi kissaati- gisaminik initaartinneqarsimanersoq. Utaqqisutut allatsinnermi 100 kroninik akiliisoqartarpoq ukiumoortumillu up- pernarsaaqqinnermi akileeqqittoqartar- luni. Suliffimmit inissaqartitaaneq Suliffimmit illussaqartitaanissamut u- taqqisutut allatsissinnaapput inuit pisor- tat suliffiutaanni, sulisunut iinissialiutta- gaannut tunineqarsimasuni, sulifeqartut. Utaqqisut tulleriaarneqartarput sulif- feqarfiit sulisunut inissialiuttagaannuut tunineqarsimasut qinnuteqaataasa ullulersorneqarneri najoqqutaralugit. Utaqqisut normulersomeqartarput na- linginnaasumik utaqqisut normulersor- neqartarnerattuulli. Utaqqisutut piigaas- oqartarpoq inissamik innersuunneqar- nikkut illussarsiuussisulluunniit (pisor- tat suliffiutaata) nalunaaruteqarnerati- gut. Sulisup inissiaq innersuunneqartoq ti- gujumanngissappagu inissarsiuussisup (sulisitsisup) imaappoq pisortat suliffiu- taata isummerfigissavaa, sulisoqinner- suunneqartumut qujaannarsinnaatitaas- sanersoq imaluunniit inissap innersuun- neqartup tigunissaanut pisussaatitaassa- nersoq. Oqaatigineqassaaq Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat pi- sortat suliffeqarfiutaannut kaajallaasital- iorsimammata, erseqqinnerusumik nas- suiaatigalugu sulisup inissaq innersuun- neqartoq tigujumanngissagaluarpagu su- liffeqarfiit taakku qanoq pissusilersussa- nersut. Utaqqisutut allatsinnermi akiliisoqar- tanngilaq. Isumaginninnermi inissamik utaqqineq Isumaginninnermi inissamik utaqqisutut allatsittoqarsinnaavoq kommunimi, isu- maginninnikkut illussamik pissar- siuussisuusumi. Kommuni isumaginnin- nikkut inissamik kommunimi allamiittu- mik pissarsiuussisinnaanngilaq. Utaqqisut ullulersorneqartarput kom- munit isumaginnittoqarfnsa qinnuteqaa- taasa tiguneqarneri ilutigalugit. Utaqqi- suniit piigaasoqartarpoq inissamik tuni- neqarnikkut kommunilluunniit qinnute- qarneratigut. Qinnuteqaatit ataasiak- kaat allanngortinnerisigut kommunit isu- maginnittoqarfiisa utaqqisut ataasiak- kaat tulleriinneri allanngortissinnaavat. Utaqqisut allassimaffii kommuni assi- giinngitsuni assigiinngitsorujussuarmik atorneqartarput. Utaqqisutut allatsinnermi akiliisoqar- tanngilaq. Iluarsaassinermi utaqqisutut allatsinneq Iluarssaassinermi utaqqisutut allatsittar- put inuit maannakkut najugarisamik ilu- arsaanneqarnissaat allanngortiterneqar- nissaalluunniit pissutigalugit najukka- mut allamut nuukkallartariaqartut. Ta- manna nuunnissamut kinguarsaatassan- ngippat attatortup sumut nuunnissamik kissaatini inigisallu angissusissaanik kis- saatini allanngortissinnaavai. Illu/naju- garisaq iluarsaanneqareerpat uteqqinnis- sani attartortup kissaatigisimappagu utaqqisunik allattuisoqartarpoq. Utaqqisutut allatsinnermut akiliisoqar- tanngilaq. Inissanik innersuussineq Inissanik innersuussisoqartarpoq attar- tortarnermut peqqussummi 1994-imeer- sumi § 4 tunngavigalugu tulleriiaarisar- nerlu pillugu kingusinnerusukkut allan- nguutaasut tunngavigalugit. Isumagin- nikkulli inissamik tunniussisoqartaria- qalersillugu iluarsaassisoqartillugulu pi- sariaqartitsineq tunngavigalugu inissa- nik innersuussisoqartarpoq. Isumagin- ninnikkut inissanik iluarsaassinerullu nalaani najugassanik innersuussisar- nermi ukiumut illut aalajangersimasu- mik amerlassusillit kisimik tunniunne- qarsinnaasarnerat apeqqutaasarpoq, taak-kunanilu aamma pingaamersiuillu- ni tulleriaarisoqartarpoq. Nalinginnaasumik inissarsiorlutik utaqqisut arlallit illussamik ataatsimik neqeroorfigineqartarput, qinnuteqartorli siullinngorsimasoq tigusisussatut siulliu- sussaatillugu. Qinnuteqartut arlallit ne- qeroorfigineqartarnerannut pissutaavoq, ilaasa inissamik neqeroorutigineqartu- mik tigusiumanngissinnaasarnerat. Qanoq ittunik initaarusuttoqarnera paasisaqarfigiumallugu assigiinngitsunik inissarsiorlutik utaqqisut ukiumut mar- loriarluni nalunaarsorneqartarput. Inissaaleqineq Maannakkorpiaq inissiat 1.000 - 1.200-it amigaatigineqarput. Utaqqisutut allatsissimasut inissaa- leqinerup qanoq isikkoqarnera ersersip- paat. Nalinginnaasumik utaqqisutut al- latsissimasut 1. januar 1995-imi 6.443- iupput, taakkulu 1995-imi decemberip 31-ianni 3.681-inut ikilisimasinnarlutik ukioq taanna julip 31-ianni 4.042-nut amerleqqissimapput. Nalinginnaasumik inissarsiorlutik utaqqisut imatut immikkoortiterneqarsi- mapput: 1. Piaartumik inissarsiortut akiliisin- naasullu. 2. piaartumik inissarsiortut isertitakin- nertilli pissutigalugu akiliisinnaarpi- anngitsut. 3. piaartumik attartugassarsiortut iser- titakinnertilli pissutigalugu akiliisin- naanngitsut. 4. najugaqareeraluarlutik allamik nuuf- fissarsiortut 5. suliffimminni iniqartitaasut attartuk- kamilli illussarsiortut 6. pensionerernissartik assigisaalluunniit pissutigalugit inissarsiortut, upalu- ngaarsimaniarlutik utaqqisutut allat- sissimasut. 7. suli 18-iliisimanngitsut (Nuummi al- laat suli 15-iliisimanngitsut). 8. nunaqarfinni inissarsiortut, taakkuli immikkut nalunaarsorneqartanngillat. Inissarsiortut amerlassusiinik naliliineq Qulaani taaneqartutut immikkoortiteri- gaanni takuneqarsinnaavoq immikkoor- tut 1-imiittut ikinnerpaajusut. Ikinnerpaamilli affaat immikkoortoq 2 aamma 3-meersuupput. Taakkuli ilaan- naatigut isumaginninnikkut inissarsior- tutut pineqartarput. Immikkoortoq 4,5,6,7-miittut 1-imiit- tutuulli ikittuinnaapput, Sisimiut kisiisa pinnagit, tassani 4 aamma 6-miittut qin- nuteqartut affaat ainnerlugit amerlas- suseqarmata. Immikkoortoq 8-miittut qinnuteqarlu- tik utaqqisut akornanni ikittuinnaapput. Inissianik pisariaqartitsineq Qulaani taaneqareersutut nalinginnaasu- mik iniussarsiorlutik utaqqisut 31. juli 1996-imi 4.042-simapput. Kisitsit taanna innuttaasut amerlassusiat pillugu kisitsi- sitigut takussutissanut sanilliunneqarta- riaqarpoq. Tassani takuneqarsinnaavoq illoqarfinni inissiat 1.388-it amigaatigi- neqartut. Aalajangersakkat malillugit aappariittut inooqatigiissut kisermaallu 20-nik ukioqalereersimasut tamarmik inissaqartinneqartussaapput. Utaqqisuniittut 4.042-it kisitsisitigullu naatsorsukkat 1.388-it assigiinngissutaat ilaatigut immikkoortuni 4,6 aamma 7- miittut amerlassusiannut inooqatigiittar- nerullu qanoq isikkoqarneranut tunngas- suteqarput. Inissiaatileqatigiiffik INIp ilimagaa illussat amigaatigineqavissut 2000-it sinneqassasut, taakkunannga piaartumik amigaatigineqartut 1.000-it 2.000-illu akornanniissallutik. Init qanoq angissusillit amigaataanerat qiviaraanni takuneqarsinnaavoq illut pingasunik initallit amigaataanerpaasut, tulleralugit inissiat marlunnik initallit ataasiinnarmilli tallimanillu initallit amigaatigineqannginnerullutik.

x

Atuagagdliutit

Beinir tenglar

Ef þú vilt tengja á þennan titil, vinsamlegast notaðu þessa tengla:

Tengja á þennan titil: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Tengja á þetta tölublað:

Tengja á þessa síðu:

Tengja á þessa grein:

Vinsamlegast ekki tengja beint á myndir eða PDF skjöl á Tímarit.is þar sem slíkar slóðir geta breyst án fyrirvara. Notið slóðirnar hér fyrir ofan til að tengja á vefinn.