Atuagagdliutit - 10.12.1996, Blaðsíða 16

POLFOTO/JENS DRESLING
NAJUGAQARFIK 1996
Inatsisit malillugit kommunit tamarmik
nalinginnaasumik utaqqisunut kissaati-
gisaminnillu nuuffissarsiortunut allattui-
veqartussaapput.
Inissiaatileqatigiiffik INI suli pitsaane-
rusumik sullissiumalluni aamma immik-
koortiterisimavoq atorfimminni inissar-
siortunik isumaginninnikkullu inissar-
siortunik aammalu inunnik iluarsaassi-
neq allanngortiterinerluunniit pissutiga-
lugit utaqqiisaasumik ataavartumilluun-
niit nuuttariaqartunik.
Nalinginnaasumik utaqqisut
Nalinginnaasumik utaqqisutut allatsin-
neqartarput inuit sumiiffimmi najugari-
saminni pisortat inissiaataannik attartu-
gaqariinngitsut (atorfimminni suliffim-
minniluunniit najugaqanngitsut).
Utaqqisut ullut qinnuteqarfiusut naa-
pertorlugit tulleriiaarneqartarput. Qin-
nuteqartut normulerneqartarput qinnu-
teqartutut allassimajunnaarnissap tu-
ngaanut allanngortinneqartanngitsunik.
Qinnuteqarneq taamaatinneqartarpoq
inissamik tunineqarnikkut, qinnuteqaa-
tip uppernarsaqqinnginneratigut ima-
luunniit qinnuteqartutut naatsorsuus-
saajunnaarumalluni allakkatigut qinnu-
teqarnikkut.
Qinnuteqartup utaqqisuni inissisima-
nini annaanagu inissap angissussissaa-
nik kommunillu ilaani sumi initaarniar-
nini allanngortissinnaavai. Qinnuteqaa-
tilli kommunimut allamut (immikkoor-
tortaqafimmulluunniit) nuunneqar-
sinnaanngillat.
Qinnuteqartup inissaq innersuunne-
qartoq akueriinnassallugu pisussaaffigin-
ngilaa, utaqqisinnaallunili naleqquttu-
mik neqeroorfigineqarnissaminut, ta-
mannali ajornannginnerussaaq qinnute-
qarnermini kissaatigisani soorlu ineqar-
nermut kiassarnermullu akiliutigisin-
naasami qaffasinnerpaaffissaat ilanngul-
lugu allassimappagit.
Qinnuteqartup Inissiaatileqatigiiffiup
immikkoortoqarfianut qinnuteqaateqarfi-
gisimasaminut saaffiginnilluni paasiniar-
sinnaavaa illussarsiorlutik qinnuteqartut
akornanni qanoq tullinnguutingajalerti-
ginerluni.
Qinnuteqartut inissat angissusii kis-
saatigisatik allanngortissinnaammatigit
angissutsinut aalajangersimasunut qa-
noq tullinnguutilertigineq erseqqissumik
oqaatigineqarsinnaasanngilaq, oqaatigi-
neqarsinnaavorli qinnuteqarsimasut tul-
leriiaarneri ullormut sumut killinnersut,
kingullermillu innersuunneqarsimasut
ullormi suli qinnuteqarsimasuunersut.
Inissarsiorluni utaqqisutut allatsin-
nermi allatsissimanerluni ukiumoortu-
mik uppernarsaraanni 100 kroninik aki-
liisoqartarpoq. Inissarsiortut qinnute-
qaatitik unitsikkallarsinnaavaat, taa-
maattorli uppernarsaaqqinnermut aki-
liiuartassallutik.
Kissaatigisamut nuunneq
Kissaatigisaminnik nuuffissarsiorlutik
utaqqisutut allatsissimasut (imaluunniit
qaffannissaminnut utaqqisutut allatsissi-
masut) tassaapput inuit pisortatigoortu-
mik ineqareersut (imaluunniit suliffim-
minni najugaqartitaareersut) allamilli
initaarusuttut.
Utaqqisut taakku aamma ulloq qinnu-
teqarfik tunngavigalugu normulersorne-
qartarput, normulu taanna qinnuteqar-
tutut peerneqarnissaat tikillugu allan-
ngortanngilaq.
Qinnuteqaat peerneqartarpoq inissa-
mik tunniussinermi, uppemarsaaqqin-
ngitsornermi imaluunniit utaqqisutut al-
latsissimajunnaarumalluni allakkatigut
nalunaaruteqarnermi. Qinnuteqaalli
aamma peerneqarsinnaavoq najukkami
suliffilittut pisortaniit attartukkamik na-
j ugaqarunnaarnermi.
Qinnuteqartup allattorsimaffimmi inis-
sisimanini allanngortinnagu inissap kis-
saatigisami angissusia sumiiffialu allan-
ngortissinnaavai. Allaat inissiap aalaja-
ngersimalluinnartup attartorneqarsin-
naalernissaa utaqqineqarsinnaavoq.
Qinnuteqartoq utaqqisutut allatsissi-
maneq tunngavigalugu kissaatigisaminut
nuunnissaminik neqeroorfigineqarpat,
najugaq nutaaq aamma attartukkatut a-
torfimmiluunniit najukkatut nalunaar-
sorneqassaaq. Kissaatigisatut nuussi-
maneq pissutigiinnarlugu inimik inner-
suunneqarnermi atugassarititaasut al-
lanngussanngillat. Najukkat suliffeqar-
nermi najukkatut innersuunneqarsima-
sut attartorlugit najukkatut allanngor-
tinneqarsinnaanngillat.
Qinnuteqartup Inissiaatileqatigiiffiup
immikkoortuanut qinnuteqarfigisimasa-
minut saaffiginnilluni paasisinnaavaa,
qinnuteqartut akornanni initaarnissami-
nut qanoq tullinnguutingajalertiginerlu-
ni. Qinnuteqartut inissiap kissaatigisa-
mik angissusii allanngortissinnaammati-
gitt aalajangersimasumik angissusilim-
mut qanoq tullinnguutingajalertigineq
erseqqissumik oqaatigineqarsinnaanngi-
laq, oqaatigineqarsinnaavorli innersuun-
neqartoq kingulleq ullormi sumi kissaati-
gisaminik initaartinneqarsimanersoq.
Utaqqisutut allatsinnermi 100 kroninik
akiliisoqartarpoq ukiumoortumillu up-
pernarsaaqqinnermi akileeqqittoqartar-
luni.
Suliffimmit inissaqartitaaneq
Suliffimmit illussaqartitaanissamut u-
taqqisutut allatsissinnaapput inuit pisor-
tat suliffiutaanni, sulisunut iinissialiutta-
gaannut tunineqarsimasuni, sulifeqartut.
Utaqqisut tulleriaarneqartarput sulif-
feqarfiit sulisunut inissialiuttagaannuut
tunineqarsimasut qinnuteqaataasa
ullulersorneqarneri najoqqutaralugit.
Utaqqisut normulersomeqartarput na-
linginnaasumik utaqqisut normulersor-
neqartarnerattuulli. Utaqqisutut piigaas-
oqartarpoq inissamik innersuunneqar-
nikkut illussarsiuussisulluunniit (pisor-
tat suliffiutaata) nalunaaruteqarnerati-
gut.
Sulisup inissiaq innersuunneqartoq ti-
gujumanngissappagu inissarsiuussisup
(sulisitsisup) imaappoq pisortat suliffiu-
taata isummerfigissavaa, sulisoqinner-
suunneqartumut qujaannarsinnaatitaas-
sanersoq imaluunniit inissap innersuun-
neqartup tigunissaanut pisussaatitaassa-
nersoq.
Oqaatigineqassaaq Kalaallit Nunaanni
Namminersornerullutik Oqartussat pi-
sortat suliffeqarfiutaannut kaajallaasital-
iorsimammata, erseqqinnerusumik nas-
suiaatigalugu sulisup inissaq innersuun-
neqartoq tigujumanngissagaluarpagu su-
liffeqarfiit taakku qanoq pissusilersussa-
nersut.
Utaqqisutut allatsinnermi akiliisoqar-
tanngilaq.
Isumaginninnermi inissamik
utaqqineq
Isumaginninnermi inissamik utaqqisutut
allatsittoqarsinnaavoq kommunimi, isu-
maginninnikkut illussamik pissar-
siuussisuusumi. Kommuni isumaginnin-
nikkut inissamik kommunimi allamiittu-
mik pissarsiuussisinnaanngilaq.
Utaqqisut ullulersorneqartarput kom-
munit isumaginnittoqarfnsa qinnuteqaa-
taasa tiguneqarneri ilutigalugit. Utaqqi-
suniit piigaasoqartarpoq inissamik tuni-
neqarnikkut kommunilluunniit qinnute-
qarneratigut. Qinnuteqaatit ataasiak-
kaat allanngortinnerisigut kommunit isu-
maginnittoqarfiisa utaqqisut ataasiak-
kaat tulleriinneri allanngortissinnaavat.
Utaqqisut allassimaffii kommuni assi-
giinngitsuni assigiinngitsorujussuarmik
atorneqartarput.
Utaqqisutut allatsinnermi akiliisoqar-
tanngilaq.
Iluarsaassinermi utaqqisutut
allatsinneq
Iluarssaassinermi utaqqisutut allatsittar-
put inuit maannakkut najugarisamik ilu-
arsaanneqarnissaat allanngortiterneqar-
nissaalluunniit pissutigalugit najukka-
mut allamut nuukkallartariaqartut. Ta-
manna nuunnissamut kinguarsaatassan-
ngippat attatortup sumut nuunnissamik
kissaatini inigisallu angissusissaanik kis-
saatini allanngortissinnaavai. Illu/naju-
garisaq iluarsaanneqareerpat uteqqinnis-
sani attartortup kissaatigisimappagu
utaqqisunik allattuisoqartarpoq.
Utaqqisutut allatsinnermut akiliisoqar-
tanngilaq.
Inissanik innersuussineq
Inissanik innersuussisoqartarpoq attar-
tortarnermut peqqussummi 1994-imeer-
sumi § 4 tunngavigalugu tulleriiaarisar-
nerlu pillugu kingusinnerusukkut allan-
nguutaasut tunngavigalugit. Isumagin-
nikkulli inissamik tunniussisoqartaria-
qalersillugu iluarsaassisoqartillugulu pi-
sariaqartitsineq tunngavigalugu inissa-
nik innersuussisoqartarpoq. Isumagin-
ninnikkut inissanik iluarsaassinerullu
nalaani najugassanik innersuussisar-
nermi ukiumut illut aalajangersimasu-
mik amerlassusillit kisimik tunniunne-
qarsinnaasarnerat apeqqutaasarpoq,
taak-kunanilu aamma pingaamersiuillu-
ni tulleriaarisoqartarpoq.
Nalinginnaasumik inissarsiorlutik
utaqqisut arlallit illussamik ataatsimik
neqeroorfigineqartarput, qinnuteqartorli
siullinngorsimasoq tigusisussatut siulliu-
sussaatillugu. Qinnuteqartut arlallit ne-
qeroorfigineqartarnerannut pissutaavoq,
ilaasa inissamik neqeroorutigineqartu-
mik tigusiumanngissinnaasarnerat.
Qanoq ittunik initaarusuttoqarnera
paasisaqarfigiumallugu assigiinngitsunik
inissarsiorlutik utaqqisut ukiumut mar-
loriarluni nalunaarsorneqartarput.
Inissaaleqineq
Maannakkorpiaq inissiat 1.000 - 1.200-it
amigaatigineqarput.
Utaqqisutut allatsissimasut inissaa-
leqinerup qanoq isikkoqarnera ersersip-
paat. Nalinginnaasumik utaqqisutut al-
latsissimasut 1. januar 1995-imi 6.443-
iupput, taakkulu 1995-imi decemberip
31-ianni 3.681-inut ikilisimasinnarlutik
ukioq taanna julip 31-ianni 4.042-nut
amerleqqissimapput.
Nalinginnaasumik inissarsiorlutik
utaqqisut imatut immikkoortiterneqarsi-
mapput:
1. Piaartumik inissarsiortut akiliisin-
naasullu.
2. piaartumik inissarsiortut isertitakin-
nertilli pissutigalugu akiliisinnaarpi-
anngitsut.
3. piaartumik attartugassarsiortut iser-
titakinnertilli pissutigalugu akiliisin-
naanngitsut.
4. najugaqareeraluarlutik allamik nuuf-
fissarsiortut
5. suliffimminni iniqartitaasut attartuk-
kamilli illussarsiortut
6. pensionerernissartik assigisaalluunniit
pissutigalugit inissarsiortut, upalu-
ngaarsimaniarlutik utaqqisutut allat-
sissimasut.
7. suli 18-iliisimanngitsut (Nuummi al-
laat suli 15-iliisimanngitsut).
8. nunaqarfinni inissarsiortut, taakkuli
immikkut nalunaarsorneqartanngillat.
Inissarsiortut
amerlassusiinik naliliineq
Qulaani taaneqartutut immikkoortiteri-
gaanni takuneqarsinnaavoq immikkoor-
tut 1-imiittut ikinnerpaajusut.
Ikinnerpaamilli affaat immikkoortoq 2
aamma 3-meersuupput. Taakkuli ilaan-
naatigut isumaginninnikkut inissarsior-
tutut pineqartarput.
Immikkoortoq 4,5,6,7-miittut 1-imiit-
tutuulli ikittuinnaapput, Sisimiut kisiisa
pinnagit, tassani 4 aamma 6-miittut qin-
nuteqartut affaat ainnerlugit amerlas-
suseqarmata.
Immikkoortoq 8-miittut qinnuteqarlu-
tik utaqqisut akornanni ikittuinnaapput.
Inissianik pisariaqartitsineq
Qulaani taaneqareersutut nalinginnaasu-
mik iniussarsiorlutik utaqqisut 31. juli
1996-imi 4.042-simapput. Kisitsit taanna
innuttaasut amerlassusiat pillugu kisitsi-
sitigut takussutissanut sanilliunneqarta-
riaqarpoq. Tassani takuneqarsinnaavoq
illoqarfinni inissiat 1.388-it amigaatigi-
neqartut. Aalajangersakkat malillugit
aappariittut inooqatigiissut kisermaallu
20-nik ukioqalereersimasut tamarmik
inissaqartinneqartussaapput.
Utaqqisuniittut 4.042-it kisitsisitigullu
naatsorsukkat 1.388-it assigiinngissutaat
ilaatigut immikkoortuni 4,6 aamma 7-
miittut amerlassusiannut inooqatigiittar-
nerullu qanoq isikkoqarneranut tunngas-
suteqarput. Inissiaatileqatigiiffik INIp
ilimagaa illussat amigaatigineqavissut
2000-it sinneqassasut, taakkunannga
piaartumik amigaatigineqartut 1.000-it
2.000-illu akornanniissallutik.
Init qanoq angissusillit amigaataanerat
qiviaraanni takuneqarsinnaavoq illut
pingasunik initallit amigaataanerpaasut,
tulleralugit inissiat marlunnik initallit
ataasiinnarmilli tallimanillu initallit
amigaatigineqannginnerullutik.