Atuagagdliutit - 07.01.1997, Blaðsíða 13

Nr. 01 • 1997
13

GRØNLANDSPOSTEN
1997 isomartoisiorfigivallaamagu
Demokratimi isornartorsiuineq pisariaqarpoq, suulli tamarmik ingasattajaarneqassanngillat,
naalakkersuisunut siulittaasoq ukiortaami oqaaseqaammini oqarpoq
(JB) - Naalakkersuisunut siu-
littaasup Lars Emil Johansen-
ip ukioq manna ukiortaami
oqaaseqaatimini inuusuttut
kiisalu atornerluijunnaarsi-
masut immikkut inuulluaqqu-
ai. Oqarportaaq Kalaallit Nu-
naata siunissami anguniaga-
rigaa polikkikkut namminer-
sulivinnissaq, tusagassiuutillu
uparuarpai isumaqarluni isor-
nartorsiuivallaartut isumallu-
arsaari nngippallaarluti llu.
Ukiortaami pilluaritsi aam-
ma pereersunut qujanaq ki-
ngomaq Lars Emil Johansen-
ip kikkut tamaasa pitsaasunik
angusaqarsimasut pilluaqqu-
ai, kikkullu tamaasa ukiumi
qaangiuttumi erloqissuteqasi-
masut aliasunnermilluunniit
misigisaqarsimasut misigin-
neqatigai.
Inuusuttunut toqqaannartu-
mik oqarpoq:
- Misigisanut nuannersunut
pitsaasunullu ukiumi qaangi-
uttumi pisuunngortitsisima-
nissinnut qujanaq. Nunattami
qaamaneraasi. Ilissi siunissar-
put qaammarsarparsi. Ilissin-
nut naatsorsuutigisagut neriu-
utigullu siunissamuinnaq a-
tunngillat, aammali maannak-
korpiaq inuunitsinni atuup-
put.
- Immikkut saaffigaassi
inuunersi peqqissoq nuan-
nersorlu eriågeqqullugu. Taa-
maattuassagussi inuiaqatigiit
ajornartorsiuterpassuarminni
qaangerniamissaannut ikius-
savasi.
- Ilissilu, nuannaamiutinik
suli atuisuususi, kingornalu
paasinnittut inuunermut ipi-
titsiniutaasut, assersuutissaq-
qippusi inuulluamiutit ajoqu-
taanerannik ingalassimaniar-
neq qanoq iluaqutaatigisoq.
Taamaattumik qamannga pi-
sumik kissaatigaara allanut
maligassiuillusi peqqissumik
inuussasusi.
- Tamanik ajunnginnerpaa-
nik kissappassi, kaammatto-
rumavassilu immissinnut paa-
rilluassasusi allanullu naalat-
tassasusi.
Utoqqaanerusuttaaq kaam-
mattomeqarput tarnimi peq-
qissumi timip peqqissuunis-
saa aalluteqqullugu, Lars
Emil Johansen-illu inuit ukiu-
mi qaangiuttumi atornerlui-
nerup ajortuinit peqqinnan-
nginnerinillu kaanngarsima-
sut pillugaqquai.
Namminersulerneq
Inuusuttut qimatsinnagit naa-
lakkersuisunut siulittaasup
namminersorneruneq asser-
suuppaa inuusuttoq inersima-
sunngoriartortutut. - Nammi-
nersornerunerup 1997-imi u-
kiut 18-it angussavai, inuu-
suttumullu inersimasup aki-
sussaaffianik ingerlatsilertus-
samut pingaaruteeqarpoq a-
nguniagaqassalluni, Lars
Emil Johansen oqarpoq. - Ka-
laallit Nunaat eqqarsaatiga-
lugu tassaavoq politikkikkut
namminersorneq.
- Piviusulli tungavigalugit
namminersomissaq oqallisi-
gissagutsigu, paasissavarput
taamaaliomissaq inunnik ta-
manik aammalu aningaasati-
gut namminersomermik tunu-
liaquteqassammat.
- Namminersorneruneq pi-
viusunngortikkatsigu nalun-
ngilarput namminersulernis-
samut alloriamerusoq siulleq.
Ukiumut nutaamut isemitsin-
ni nuannaarutigissavarput i-
ngerlaqqinnissamut iserluta.
Namminersornerunitsinni
namminersornerulemermi i-
sumaqatigiissut atsioratsiguli
ullumikkut amerlanernik i-
ngerlataqalernikuuvugut, ta-
mannalu ineriartornermik pit-
saanerusumik patajaanneru-
sumillu nassataqarpoq.
Isornartorsiuineq
ingasatajaassanngilaq
Lars Emil Johansen-ip ukior-
taami oqaaseqarnermini nas-
suerutigaa politikki ingerlan-
neqartoq kiisalu pisortat i-
ngerlataat nakkutigineqarlu-
artariaqartut. Inuiaqatigiinni
demokratiskiusuni tamani
taamaappoq. Erseqqissaru-
suppaali nakkutiginninneq
ingasattajaarneqartariaqan-
ngitsoq.
- Isumalluarsaanngitsunik
ujartuiuarneq inuiaqatigiinnut
suugaluanulluunnit qaqutik-
kut iluaqutaasarpoq, isurna-
qarpungalu tamatta pisussaa-
sugut oqallinnermi kiisalu
paasissutissanik ingerlatiteq-
qinnitsinni suut tamaasa ilan-
ngullugit peqataasariaqarpu-
gut.
Lars Emil Johansen-ip
nammineq ukiortaaq pitsaa-
sunik ujartuinissamut atus-
samaarpaa, inuunerminilu a-
junngitsunik angusaqamiarlu-
ni qaamasunik ujartuiniarluni.
Ukiortaami oqaaseqarnermini
oqarpoq meeqqatut toqqissi-
simasumik peroriartortutut,
inuunermi pitsaanerusunik a-
ngusaqartartut, akerlianik
inuit nikallortinneqartuartut
inuulersartut isumakuluttutut,
isumalluarnatik sulinissamul-
lu kajumissuseqarunnaartar-
lutik.
Ilaatigut tamakku tunnga-
vigalugit Lars Emil Johansen
isumaqarpoq angusat pitsaa-
sut nuannaarutigineqamissaal
pingaartuusoq - aamma tusa-
gassiuutini.
- Eqqaamassavarput isor-
nartorsiuineq allallu kukkus-
sutaannik ujartuinerit ajor-
naannerummata, kukkussutil-
li nassuerutigineri, nammi-
nerlu ajoqutigisat nassueruti-
ginissaat inersimasorpalaar-
nermik pisariaqartitsisut, Lars
Emil Johansen oqarpoq. -
Ukiumi nutaami, naalakker-
suisunut siulittaasutuinnaan-
ngitsoq, aammali nunami
maani innuttaasutut, pitsaa-
nerusumik inuunissaq sulis-
sutigerusuppara, isumalluar-
nerunermillu pilersitsiniarlu-
nga. Equngassutit assigiin-
ngitsut allanut akisussaaffis-
sanngortinniaannarnagit,
aammali nammineq allan-
ngortissinnaasama akisussa-
affiginissaannut pingaartitsil-
lunga uannullu piumasaqarfi-
ginerullunga.
Pisuussutit
Naalakkersuisunut siulittaa-
soq oqarportaaq pisuussutinik
atuineq - uumasut uumaatsul-
lu - mianersortumik atorluar-
neqassasut. Qangamut naleq-
qiullugu ujarlemeq annertu-
nerusussaavoq, piaasoqalissa-
galuarpallu aningaasaqarner-
mut siuariartorfiussaaq suli-
soqamermillu pitsanngorsaal-
luni.
- Pingaarporli eqqaamas-
sallugu piianeq uagut piua-
masut malillugit ingerlanne-
qassammata, inuit pissaane-
qarusuttut iluanaarusuttullu
ajortumik kinguneqartitsisin-
naasut aqtitsisorinagit.
- Piiaaneq eqqarsaatigillua-
gaassaaq sapinngisamillu pin-
ngortitamut ajoqutaanani,
Lars Emil Johansen oqarpoq.
- Uulia aatsitassallu qanoq
annertutigisut piiarneqaralu-
arpata, suliffiit qassit pilersin-
neqassagaluarpata, aningaa-
sanillu qanoq amerlatigisunik
siuariartoqassagaluarpat, ta-
makku piviusunngortissan-
ngilagut, inuunerput toqqis-
sisimasumik, nuannaarnermi
peqqinnermillu imaqartissin-
naanngikkutsigit.
- Pisuussutigut uumasut -
raajat, aalisakkat piniakkallu -
illersorneqarsinnaasumik a-
tomeqarput, Lars Emil Johan-
se nangippoq. - piniakkat pin-
ngortitarlu illersorneqarsin-
naasumik atorneqarnerisigut
siulitta kingornutassiaat pi-
ngaaruteqarnersaavoq, ki-
ngomutarlu tamanna qanor-
luunniit sulisoqarlunilu ilua-
naamiartoqartigigaluarpat an-
naasariaqanngilarput.
- Sutigut tamatigut nungu-
saataanngitsumik ineriartor-
titsineq pingaartissallugu ilu-
aqutigissaqaarput, immitsin-
nuinnaq eqqarsaatiginata,
aammali nunarsuaq tamaat
eqqarsaatigalugu. Kalaallit
Nunaat tutsuiginartunngortis-
simavarput, qangamullu na-
leqqiullugu tusamiameqaler-
simavugut.
Inuiaat ataatsimoortut
Nunatta aningaasaqamera pil-
lugu naalakkersuisunut siuli-
taasoq oqarpoq, ullumikkut
nunarput aningaasaqamikkut
qulakkeemeqartoq. Tamanna
isumakuluutissaqanngilaq, ta-
mannalu angusimavarput uki-
uni arlalinni aningaasartuutit
ikilisinnerisigut.
- Taamak pitsaatigisumik
angusaqamermul inuppassuit
peqataasimasut uummammik
pisumik qutsavigerusuppak-
ka, angusaq paaseqatigiinnik-
kut suleqatigiinnikkullu a-
ngusaq.
Qaffasinnerusumik ilinni-
ameq pillugu oqarpoq, Ilisi-
matusarfik mikivallaalersi-
masoq. - Soorunami tamanna
iliuuseqarfigissavarput, Lars
Emil Johansen oqarpoq. -
Tamannali aamma ersiutaa-
voq inuusuttut nunatsinni ilin-
niaqqikkusuttut amerliartuin-
narnerannut. Nuannaarutigi-
sariaqarparput aatsaat taamak
amerlatigisut arlaannik ilinni-
arnissaminnik aallartitsisi-
mammata.
Lars Emil Johansen-ip uki-
ortaami oqaaseqaatini nagga-
serlugit qamannga pisumik
kissaatigaa suleqatigiinnitsi-
gut, tapersersoqatigiinnitsigut
- Isornartorsiuineq
ingasattajaassanngilaq,
naalakkersuisunut
siulittaasoq Lars Emil
Johansen isumaqarpoq.
kiisalu assigiinngisitsinata
Kalaallit Nunaata siunissaa
sapinngisamik pitsaasoq su-
lissutigissagipput. - Qanortoq
inuiattut ataatsimoortutut siu-
ariartortumik, akisussaassuse-
qartumik kiisalu angusaqami-
arluta ukiumi nutaami sule-
qatigiitta. Neriuppunga inuia-
qatigiinni ineriartorneq pit-
saasumik tamatta peqataallu-
arfigissagipput.
Pisuussutit - uumasut uumaatsullu - mianersortumik
atorluassavagut, Lars Emil Johansen ukiortaami
oqaaseqaammini oqarpoq.
Ressourcerne - de levende og ikke-levende - skal udnyttes
med begge ben på jorden, sagde Lars Emil Johansen i sin
nytårstale.
ASSJ ARKIV-FOTO: KNUD JOSEFSEN