Atuagagdliutit - 21.01.1997, Qupperneq 13

Nr. 5-1997
13
GRØNLANDSPOSTEN
Aprilip arfineq-pingajuanni qinersissaagut
Kommunit 18-it tamarmik immikkut qinersiviullutik nunaqarfiit
aalajangersimasunik inissaqartinneqassanngillat
NUUK(KK) - Marlunngor-
nermi aprilip arfineq pingaju-
ani Kalaallit Nunaannni qi-
nersisartut kommunalbesty-
relsissanut, nunaqarfinni siu-
lersuisussanut ilagiillu sinnii-
saannik qinersissapput.
Inatsisartut siulittaasuat
Knud Sørensen ukiakkut a-
taatsimiinnerup sisamanngor-
nermi oktoberip 31-iani naa-
nerani ilimasaarutigaa mar-
lunngorneq aprilip arfineq
pingajuat qinersiviussasoq.
Tamannalu ilumoorpoq. Qi-
nersisamermut ataatsimiitita-
liap qanittumi qinersinissat
pingasut taakku aprilimi mar-
lunngomerit aappaanni pisus-
satut aalajangerpaat.
Naalakkersuinermi partiit
qinigassanngordtsiortulerut-
torput. Kommunalbestyrelsi-
nut 18-inut qinigassanngortit-
tut kingusinnerpaamik mar-
lunngomermi martsip 18-iani
nalunaaqutaq 12.00 nalunaa-
rutigineqassapput.
Nunaqarfinni siulersuisu-
nut qinigassanngortittut kin-
gusinnerpaamik arfininngor-
nermi martsip 29-iani nalu-
naaqutaq 12.00 nalunaarutigi-
neqassapput.
Ilagiit sinniissaattut qinig-
assanngortittut kingusinner-
paamik marlunngornermi
martsip 18-iani nalunaaqutaq
12.00 nalunaarutigineqassap-
put.
Qinersinissanut pingasunut
taakkununnga marlunngor-
nermit februarip 25-ianit
allakkatigut taasisoqarsinnaa-
lissaaq.
Allannguutit annertuut
Kingullermik 1993-imi uper-
naakkut qinersinitsinnit qi-
nersisamermut inatsit anner-
tuunik allannguuteqartinne-
qarpoq.
Siullermik qinigassanngor-
tittut sinniisussaminnik siul-
lermik aappaanillu toqqaasar-
nerat atorunnaarsinneqas-
saaq. Qinersisamermut inat-
sinni nutaami aallaavigine-
qassapput qinigassanngortit-
tut allattorsimaffii, pingaane-
rutillugit partiit najugaqarfin-
nilu qinigassanngortittut allat-
torsimaffii. Ilaasortassatut qi-
nigaasoq ataatsimeeqataasin-
naanngippat taasinemik ami-
gaateqalaarluni qinigaanngit-
soortoq sinniisussatut agger-
sameqassaaq.
Aappassaanik nunaqarfim-
miut kommunalbestyrelsini
aalajangersimasumik inissa-
qartinneqarunnaassapput.
Aprilip arfineq-pingajuanni
kommune ataatsimut qinersi-
viussaaq, taasinerillu annertu-
umik equngassuteqarsinnaap-
put, - kommunemi najuga-
qartut qanoq inissitsitersima-
nerat apeqqutaatillugu.
Ullumikkut kommunalbe-
styrelsini inissat allanut na-
leqqiullutik ajornannginne-
rusumik pissarsiarineqarsin-
naapput, millimeterimillu
uuttortaasameq malissagaan-
ni tamanna inuiannaat aala-
jangeeqataasinnaanerannut
naleqqutinngilaq.
Qularutissaanngilaq aprilip
arfineq-pingajuata kingorna
kommunalbestyrelsini 18-
iusuni nunaqaiifinnit ilaasor-
tanngorsinnaasut ikinnerunis-
saat. Taarsiullugu nunaqarfin-
ni aqutsisut annertunerusu-
mik oqartussaaffeqalissapput,
nunaqarfmnilu aqutsisut illo-
qarflnnit akuliuffigineqaratik
nunaqarfinni ataasiakkaani
qinigaasassapput.
Nammineq najugarisami
oqartussaanerulernissamut
taamaalilluni qinersisamermi
inatsit nutaaq iluaqutaanerus-
saaq.
Nuummi pissutsit
Kalaallit Nunaanni kommu-
net annersaanni - Nuummi -
kommunalbestyrelsimut ilaa-
sortassat 17-it qinemeqaqqis-
sapput.
Kommunalbestyrelsimi qa-
nittukkut tunuartussami Qe-
qertarsuatsiaat 265-inik ino-
qartoq (1. januar 1996 malil-
lugu) marlunnik ilaasortaati-
taqarpoq, Kapisillillu 124-nik
inoqartoq (1. januar 1996
malillugu) ataatsimik ilaa-
sortaatitaqarluni.
Kommunemi tamarmi inuit
amerlassusiat eqqarsaatigis-
sagaanni, kommunalbestyrel-
similu inissanut naleqqiullu-
git, taava kisitsisit soqutigi-
narluinnartut saqqummissap-
put.
Kommunemi innuttaasut
97 procentii Nuummi naju-
gaqarput, kisiannili kommu-
nalbestyrelsimi inissat taa-
maallaat 82 procentii pissarsi-
arisinnaallugit. Qeqertarsuat-
siaani Kapisilinnilu innuttaa-
sut 3 procentii najugaqarput,
kisiannili nunaqarfiit mar-
luullutik kommunalbestyrel-
simi inissat 18 procentii pis-
sarsiarisinnaallugit.
Aprilip arfineq-pingajuanni
kommunalbestyrelsimut nuta-
amut qinigaasut akornanni
nunaqarfinnit pineqartunit
marlunnit inissat pingasut pis-
sarsiariuminaassapput. Ilaa-
sortat nunaqarfinneersut illo-
qarfimmi ilaasortaqatimittulli
soorunami amerlatigisunik
taaguunneqarsinnaanngim-
mata.
Qeqertarsuatsiaani Hansee-
raq Johnsen 36-nik taaneqar-
luni qinigaavoq, Siverth
Motzfeldt-ilu 31-nik taane-
qarluni qinigaalluni. Kapisil-
inni Ulrik Josefsen 24-nik
taaneqarluni qinigaavoq. Ki-
siannili taasinerit taama ikitsi-
gisut Nuup kommuneani Siu-
mut sinnerlugu qinigassan-
ngortittut taaguunneqarnis-
saat eqqarsaatigissagaanni
naammassinnaanatik.
Nunaqarfimmiulli kommu-
nalbestyrelsimut qinigaanis-
saannut periarfissat assigiin-
ngitsut arlaqarput. Nunaqar-
finni partiit avaqqullugit qi-
nigassanngortittoqarsinnaa-
voq attaveqanngitsoq ataaseq
marlulluunniit suleqatigalu-
git, immaqaluunniit kommu-
neqarfinni qinigassanngittutut
allattorsimaffiit aqqutigalugit.
Imaassinnaavorlu nunaqar-
fimmiut Nuummi najugaqar-
tut ima amerlatigisut nuna-
qarfimmiunik taaguisut, allaat
nunaqarfimmiunik ilaasortan-
ngortitsillutik.
Allannguutillu partiinut
aamma sunniuteqassapput.
1993-imi qinersinermi Akul-
liit Partiiat kommunemi taa-
guunneqamerpaalluni 1.640-
nik taaneqarpoq. Taasisut
tamarmik Nuup illoqarfia-
neersuupput, partii nunaqar-
finni qinigassanngortitsinn-
gimmat. Akulliit Partiiat taa-
matut taaguunneqamermigut
kommunalbestyrelsimi talli-
manik ilaasortaatitaqalerpoq.
Tullersortaalluni taaguun-
neqarpoq Siumut, taasinemik
1.518-inik pissarsivoq, Nuup
illoqarfiani 1.356-inik taasis-
oqarluni, Kapisilinni 38-nik
aammalu Qeqertarsuatsiaani
124-nik. Taasinerit taakku
kingunerisaannik Nuummi
kommunalbestyrelsimut ilaa-
sortanngorput sisamat, Kapis-
ilinni ataaseq Qeqertarsuatsi-
aanilu marluk. Taamaalilluni
partiit annerit tulliat kommu-
nalbestyrelsimi arfineq-mar-
lunnik ilaasortaatitaqalerpoq.
Nunaqarfippassuit
Kalaallit Nunaanni nunaqar-
leqamerpaami - Upernavim-
mi - qinersisamermut inatsit
nutaaq aamma allannguute-
qartitsissaaq kommunalbesty-
relsimut ilaasortat aqqanillit
agguataameqamissaanni.
Upernaviup illoqarfia
1.131-nik inoqartoq kommu-
nalbestyrelsimut sisamanik
ilaasortaatitaqarpoq, nunaqar-
fiit arfineq-marluk tamarmik
ataatsimik ilaasortaatitaqar-
tut:
Upernavik Kujalleq 202-
nik inoqartoq, Kangersuatsiaq
259-inik inoqartoq, Aappilat-
toq 191-inik inoqartoq, In-
naar-suit (tassunga ilaallutik
Naajaat aamma Tussaaq)
katillutik 180-inik inoqartut,
Tasiusaq (Nutaarmiut ilann-
gullugit) katillutik 300-nik
inoqartut, Nuussuaq 190-inik
inoqartoq aamma Kullorsuaq
338-nik inoqartoq.
Taamaalilluni Upernaviup
illoqarfia kommunemi innut-
taasut 40 procentiisa naju-
gaqarfigisaat ullumikkut
kommunalbestyrelsimi inissat
36 procentiinik tigummis-
aqarpoq, nunaqarfimmi naju-
gaqartut 60 procentiusut
kommunalbestyrelsimut 63
procentimik ilaasortaatitaqar-
lutik.
Taamaalilluni Upernaviup
kommuneani kommunalbe-
styrelsimut ilaasortaatitaqar-
neq innuttaasunut naleqqiul-
lugu oqimaaqatigiingajappoq.
Tassalu illoqarfik nunaqafiil-
lu eqqarsaatigissagaanni.
Taamaalilluni qularutissaan-
ngilaq kommunalbestyrelsimi
inissat aqqaniliusut nunaqar-
fiit akornanni agguataame-
qamissaat equngassuteqale-
rumaartoq, qinersisamermut
inatsit nutaaq naapertorlugu.
Taamatullu aamma pisoqa-
rumaarpoq kommuneni allani.
Marlunngornermi 8. april kommunalbestyrelsinut, nunaqar-
finni aqutsisunut ilagiillu sinniisaannut ilaasortassanik
nutaanik qinersissaagut. Kingullermik 6. april 1993-imi
Nuummi taasivimmi Katersortarfimmi una assilisaavoq.
Tirsdag den 8. april skal vi til valgurnerne og vælge nye
kommunalbestyrelser, bygdebestyrelser og menighedsre-
præsentationer. Her er det valgstedet i Nuuk, Forsamlings-
huset ved de seneste lokalvalg den 6. april 1993.
Kommunitsialak
junimi
toqqarneqassaaq
Ilulissat, Avanersuaq, Sisimiut
aamma Aasiaat
siusinnerusukkut
toqqarneqareerput
NUUK(KK) - Kalaallit
Nunaanni komminit kat-
tuffiata aallartitanik ataat-
simiititsinissaa junip sisa-
maani tallimaanilu
Nuummi ingerlanneqaler-
pat tallimassaannik
»Kommunitsialak«-mik
toqqaasoqassaaq.
Suleqatigiisitaq qanit-
tukkut ataatsimiippoq
1996-imi kommunit 18-
iusut naliliiffiginiarneqar-
nerini tunngaviusussaq
aalajangersarniarlugu.
Piareersaataasumik a-
taatsimiinnermi tunnga-
vissatut soquliginartor-
passuit saqqummiussuun-
neqarput, aatsaalli februa-
rip aallartinnerani sunar-
piaq tunngaviussanersoq
aalajangerneqassaaq.
Tamatumalu kingorna
kommunimik toqqaaniar-
nermi kommunit angu-
niakkatik aningaasaqar-
nikkullu pissaaneqarfitik
naapertorlugit 1996-imi
tunngaviusussanik naam-
massinnissimanersut nali-
lersuisoqalissaaq.
Aalaj aassuseq
AG: - Sooq »Kommunitsi-
alammik« toqqaassaa-
gut?
Kalaallit Nunaanni
kommunit kattuffianni
siulittaasoq Edvard Møl-
ler: - Ukiuni kingullemi
sisamani aallartitatsinnik
ataatsimiititsisarnitsinni
»Kommunitsialak«-mik
toqqaasarpugut, ilaatigut
kommunit imminnut a-
qunnérat erseqqissamiar-
lugu.
Piffissamissaaq matu-
mani pingaaruteqarpoq
erseqqissassallugu innut-
tat tamarmik najukkamin-
ni aalajaassuseqamissaa-
sa takutinneqarnissaa.
Innuttallu tamarmik qi-
nersisarsutut inaarutaasu-
mik aalajangiisussaapput
najugartik qanoq iluse-
qassanersoq.
- Aamma misilittakkat
takutereerpaat kommunit
sisamat toqqameqarsima-
sut »Kommunitsialak«-
tut toqqarneqarnertik qa-
noq pingaaruteqartigisoq.
Taamatut toqqarneqar-
nerminni nunami ersarin-
nerulerput. kommunillu
toqqarneqarsi manertik
atorlugu suliniuteqarfis-
sat, ilaatigut tassaasut i-
nuussutissarsiutinik ineri-
artortitsineq takornaria-
qarnerlu, pimoorullugit
suliniuteqarfigisinnaa-
vaat.
Sisamat
toqqagaareerput
Kommunit kattuffiat KA-
NUKOKA 1992-imi siul-
lermeerluni »Kommunit-
sialak«-mik toqqaavoq.
Taamani Ilulissat toq-
qarneqarput, tassanilu
tunngaviuvoq kommunip
aningaasaqarnerminik i-
luarsiiniarluni immikkut
suliniuteqarsimanera.
1993- imi Avanersuaq
toqqarneqarpoq, tamatu-
manilu peqqutaavoq
kommunip nutaamik eq-
qarsarnermigut suliffis-
saaleqisunik ikilisitsisi-
manera.
1994- imi Sisimiut toq-
qarneqarpoq, tamatuma-
nilu tunngaviusut amer-
lapput, tassanilu ilaatigut
pineqarpoq kommunip
aningaasaqarnerminik,
meeqqat atuarfiannik, u-
toqqaat sullinneqameran-
nik takornariaqamermillu
aaqqiisinnaasimanera.
1995- imi Aasiaat inuu-
sutlunik sullissiffiusutut
loqqarneqatpoq.
»Kommunitsialak«-
mik toqqaaniamermi su-
leqatigiisitami ilaasor-
taapput kommuninik nak-
kutilliisut siulittaasuat,
naalakkersuisunut siulit-
taasoq Lars Emil Johan-
sen, sulisartut kattuffianni
SIK-mi siulittaasoq Jess
G. Berthelsen, Sulisitsisut
kattuffianni direktøri Ole
Rud, Grønlandsbankimi
direktøri Frank Kristen-
sen, Nuna Bankimi direk-
tøri Poul Erik Olsen kiisa-
lu Atuagagdliutit/Grøn-
landsposten-imit, Sermit-
siaq-mit aamma KNR-
TV-mit aallaititat.
KANUKOKA-mit
peqataapput siulittaasoq
Edvard Møller aamma
fuldmægtig Niels Holm.