Atuagagdliutit - 03.07.1997, Blaðsíða 7

Nr. 50 • 1997
7
Ca a^a^c/é/a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
- Aningaasatigut
nammineersinnaa-
nani namminersu-
livinneq
oqaasiinnaassaaq,
Lars Emil
Johansen oqarpoq.
- Et selvstyre uden
økonomisk
uafhængighed vil
blot være et
verbalt selvstyre,
siger Lars Emil
Johansen.

- Naalagaaffeqatigiinneq nipangersaataanngilaq
Lars Emil Johansen: - Aningaasatigut namminiilinngikkaanni namminersulivittoqarsinnaanngilaq
NUUK(KK) - Naalagaaffe-
qatigiinneq nipangersaataan-
ngilaq.
- Ataatsimut tapiissutit
qanermut mattutaanngillat,
oqaaseqarsinnaatitaanermut
piiaataanngillat.
- Naalagaaffeqatigiilluta,
danskit statskarsiannit milli-
ardikkaanik ataatsimut tapiif-
figineqartamerput inatsisinik
tunngaviusuni piginnaatitaaf-
fitsinnik, soorlu oqaaseqar-
sinnaatitaanermut, piiaasuun-
ngillat.
- Naalagaaffeqatigiikkaani
naalagaaffeqatigiinngikkaan-
niluunniit. Inuiaat suugaluil-
luunniit imminnut tunngasu-
nik soorunami isumaqarsin-
naatitaapput.
Kalaallit Nunaat atominut
eqqaavissanngortinniarlugu
Lars Emil Johansenip isomar-
torsiomeqamermini oqaase-
qaatai taamaapput.
Tallimanngomeq 20. juni
naalagaaffissuit atominit igi-
tassaat toqqorsiviliomiarlugit
pilersaarut pillugu taperser-
suineq Lars Emil Johansenip
namminerluinnaq saqqummi-
uppaa, amerikamiut Rand
Corporationip siunnersuutigi-
saatut isikkoqartillugu.
Kingusinnerusukkut naa-
lakkersuisunit tapersemeqar-
poq, Siumup ulluinnami aqut-
sisuinit kiisalu naalakkersui-
soqataasunit Atassutikkunnit,
immikkut ilisimasallit nuna-
nit tamaneersut ataatsimiiti-
taliomissamut, siunnersuutip
isumannaallisaanikkut tun-
ngasortaanik paasiniaasussat,
tapersemeqarluni.
Taamaalilluni Lars Emil
Johansen eqqunnginnerarpaa
nammineq naalakkersuisut
siulittaasuatut oqaaseqamis-
saminut immikkut malittari-
sassanik malitassaqamini, o-
qaaseqaatit tamakku Dan-
markimi nunanilu allani isu-
maqarfigineqarmata Kalaallit
Nunaata pisortatigoortumik
isumaattut.
- Inatsisit tunngaviusut
oqaaseqarsinnaatitaanermut
qulakkeerinnissutai uannut
aamma atuupput. Nunatsinni
atominut toqqorsivissaq
qaammaterpassuarni eqqar-
saatigisimavara. Isumassarsi-
aq nammineq eqqarsaatigisi-
mavara, piffissallu ingerlane-
rani isumassarsiaq ineriartor-
tippara, maannalu siunnersuut
oqallisissianngorlugu saq-
qummiuppara, kingusinne-
rusukkut isummerfigisassan-
ngorlugu ineriartortinneqami-
assammat.
Isumaqataaneq
Lars Emil Johansen: - Immi-
nut aperisoqarsinnaavoq qal-
lunaat politikeri pillugit taa-
ma isertuanngitsigisumik a-
juallannartunillu oqaaseqar-
nissaq navianarsinaanersoq,
ataatsimut tapiissutitugut ani-
ngaasaqamitsigut tunngavitta
ilarujussui qallunaat naala-
gaaffiannit pissarsiarisaratsi-
git-
- Oqallinneq manna tun-
ngavigalugu isumaqanngila-
nga qallunaat kamaatigigaat.
Nalunaaquttap akunneri mar-
luk matuma sioma Danmarki-
mit tikippunga, Lars Emil
Johansen sapaatit akunneran-
ni kingullermi Nuummi tusa-
gassiortunik katersuutsitsi-
nermi oqarpoq.
- Inuit tamarmik taama
isumaqanngillat, kalaallinut
akerliuniartoqanngilaq. Qal-
lunaat partiivini pisortat arlal-
lit oqarput: »Soorunami Ka-
laallit Nunaat peqataassaaq«.
Taamaalillutik nunanut alla-
nut minister Niels Helveg
Petersenip oqaaseqaatai toq-
qaannartumik akerlilerpaat,
oqarmat Kalaallit Nunaat pil-
lugu nunanut allanut politik-
kinut tunngasuni Danmark
aalajangiissagaangat Kalaallit
Nunaat oqaasissaqanngitsoq.
Eqqissineq landskarsilu
- Arlallit aperipput, sooq ajor-
nartorsiut taanna maannak-
korpiaq oqallisigissallugu pi-
ngaartinneriga, Lars Emil Jo-
hansen oqarpoq.
- Peqqutaavoq sakkussakil-
lisaaqataassagatta, eqqisse-
qatigiinnissamut peqataassa-
gatta. Ukiuni qulikkaani piu-
massuserinngisatsinnik naala-
gaaffissuit sakkuliornerini
qitiusimavugut, silarsuarmilu
toqqissisimannginnermut, er-
siornermullu qitiulluta.
Maanna Kalaallit Nunaat
periarfissaqalerpoq ikiuutis-
salluni pitsaasumik, eqqissi-
nissamik pilersitsisinnaasu-
mik namminerlu peqataaffigi-
saminik.
- Apeqqummi taama pi-
ngaartigisumi, silarsuarmut
tamarmut iluaqutissami, kii-
salu Kalaallit Nunaata nam-
minersulivinnissaa eqqarsaa-
tigalugu qaasiuinnartumik
oqqateriarluta naaggaaginnar-
sinnaanngilagut. Immitsinnut
kinguaassagullu eqqarsaati-
galugit tamanna misissortari-
aqarparput. Taamaattumik
immikkut ilisimasallit nunar-
suarmi tamaneersut paasinia-
atinnissaat statsminister Poul
Nyrup Rasmussenimut siun-
nersuutigaarput.
- Allat aperipput aningaa-
saannaat pillugit taamaalior-
nersugut, Lars Emil Johansen
oqarpoq. Silarsuaq tamaat eq-
qarsaatigaluguj eqqisseqati-
giinnissaq pingaamersaavoq,
silarsuarmioqataavugummi.
Nunani eqqomeqarsinnaasuni
eqqugassaqqinnersaagunar-
pugut, naalagaaffissuit sanile-
rigatsigit. Taamaattumik inis-
sisimanerput eqqarsaatigalu-
gu iluamillu atomiarlugu qa-
ngarsuarli eqqarsaatigisimas-
sagaluarparput, taama pit-
saanngitsumik atorneqamit-
sinnut taarsiullugu.
- Eqqissineq aningaasan-
ngorlugu uuttomeqarsinnaan-
ngilaq, aningaasalli aamma
ajoriinnagassaanngillat. Sia-
niissaqaanga oqassanngikku-
ma, aningaasatigut nammi-
neersinnaaneq politikkikkut
nammineersinnaanermut tun-
ngaviulluinnarmat pingaar-
toq.
- Rand Corporation malil-
lugu nuna qaartitsissutissanik
toqqorsiviusussaq aningaa-
sannangaatsiassaaq. Nalun-
ngilara aningaasanngorlugu
eqqarsartameq kalaallit im-
mikkut ileqqorinngikkaat, nu-
nattali siunisaanut attuumas-
suteqarluinnarput.
- Kalaallit namminersuli-
vinnissaannut aningaasatigut
nammineersinnaaneq toq-
qammaviulluinnassaaq. Taa-
maanngippat oqaasinnakkut
namminersulivissaagut ki-
meqanngitsumik namminer-
sulivilluta. Aningaasartaqar-
nera tusaanngitsuusaarsin-
naanngilarput.
- Erseqqissassavara atomi-
nik toqqorsinermi akiliut tapi-
issutaasussaanngimmat, suli-
aqarnermulli akiliutaalluni.
Immitsinnuinnaq eqqarsaati-
ginata nunarsuaq tamaat
eqqarsaatigisariaqarparput.
Rand-ip siunnersuutaa imaa-
liallaannarlugu naaggaassa-
gutsigu uggornarpallaassa-
qaaq.
N amminersulivinneq
30. oktober Inatsisaituni Ma-
liinannguaq Markussen Møl-
gaardip Inuit Ataqatigiinnit
siunnersuutaa Lars Emil Jo-
hansenip itigartilluinnarpaa,
siunnersuutigimmagu misis-
suisoqassasoq Kalaallit Nu-
naata namminersulivissinnaa-
neranut periarfissat pillugit.
- Naalagaaffeqatigiinneq
aatsaat taama ingerlalluar-
tigaaq. Taamaattumik naa-
lakkersuisut isumaqarput
maanna misissuititsilemissaq
tunngavissaqanngitsoq, taa-
maaliornikkut naalagaaffe-
qatigiinneq apeqqusemeqar-
tussaammat, Lars Emil Jo-
hansen Inatsisartut oqaluttar-
fiannit oqarpoq.
20. juni, qaammatit arfineq
pingasuinnaat qaangiummata,
Lars Emil Johansenip ameri-
kami naalakkersuisut kaam-
mattorpai namminersomeru-
lemermut inatsit unioqqu-teq-
qullugu, Nuummi Rand Cor-
porationip Kalaallit Nunaanni
atominut toqqorsivissaq pillu-
gu siunnersuutaa toqqaannar-
tumik oqallisigiartoqqullugu.
- Ajuusaarutigaara erseq-
qissumik nassuiaateqarsiman-
nginnama, Lars Emil Johan-
sen oqarpoq. Isumaqanngi-
langa oqaaseqaatit marluk,
30. oktober aamma 20. juni,
arlaatigulluunniit akerleriit-
tut.
- Kalaallit Nunaat aningaa-
saqarnikkut politikkikkullu
nammineertilemeratigut naa-
lagaaffeqatigiinneq navianar-
torsiortissinnaanngilarput.
Naalagaaffeqatigiinneq dan-
skit aningaasanut inatsisaanni
kontoinnartut eqqarsaatigisar-
nera qimattariaqarparput.
Statskarsimit landskarsimut
aningaasanik nuussisamerup
saniatigut naalagaaffeqati-
giinneq imaqarnerujussuu-
voq.
- Kalaallit Nunaata ani-
ngaasatigut nammineersin-
naalernissaa eqqartorpara,
kiisalu kalaallit nunanut alla-
nut nammineerluni politik-
keqalemissaa. Kalaallit Nu-
naat pineqaraangat nammi-
neersinnaaneruneq. Sumi-
luunniit allani pissusissami-
suussaaq nunap nunanut alla-
nut attuumassuteqartuni nam-
mineq aalajangiisinnaanera,
Nunatsinnili ukiorpassuami
sungiutiinnamikuuarput aala-
jangigassagut allanut aalaja-
ngertittarlugit.
- Soorluli tamakku pillugit
oqaaseqartamerit paquminar-
sisut. Allaat malugaara Johan
Lund Olsenip Inuit Ataqati-
giinneersup oqallinnerup i-
ngerlanerani danskit statsimi-
nisteriat qinnuigisimagaa ka-
laallit naalakkersuisuisa siu-
littaasuat oqaateqqullugu.
- Qanoq-una iliomiartugut,
Lars Emil Johansen aperaaq.
Oqareerpunga: Kalaallit Nu-
naat pillugu nunat tamat isu-
maqatigeeqqinngisaannassap-
put Kalaallit Nunaat avaqqu-
tiinnarlugu. Tamanna ajorine-
qarsinnaanngilaq, pingaartu-
mik Nunatsinni!
ELEKTROMEKANIKER/ELEKTRIKER
Pålidelig og stabil medarbejder søges til varig an-
sættelse i Sisimiut.
Pågældende må have et vist kendskab til skibs-
installationer og gerne erfaring i el-motor og gene-
ratorreparationer. Bolig for 1-2 personer personer
kan anvises.
Løn efter kvalifikationer og erfaring. Henvendelse
inden den 15/7-1997.
Sisimiut Skibs-El & Elektro ApS
BOX 314 • 3911 SISIMIUT • TLF. 1 63 30 • FAX. 1 63 60
Maniitsup kommunea
søger
INCASSOCHEF
I Maniitsoq Kommune er shillingen som incasso-
chef ledig til besættelse pr. 1. september 1997
eller efter aftale.
Incassochefen er daglig leder af incassokonto-
ret, og skal som sådan forestå arbejdstilrettelæg-
gelse for og vejledning til incassokontorets per-
sonale.
Incassokontoret er organisatorisk en del af øko-
nomisk forvaltning og er normeret med incasso-
chef, 1 fuldmægtig, 1 overassistent og 2 assi-
stenter.
Aflønning og ansættelsesvilkår vil finde sted i
henhold til Landstingslov nr. 5 af 14. maj 1990
om Grønlands Hjemmestyres og Kommunernes
tjenestemænd i Grønland. Stillingen er for tiden
klassificeret i den grønlandske lønramme 29.
Der kan anvises bolig, for hvilken der betales
efter gældende regler.
Yderligere oplysninger om stillingen kan indhen-
tes hos kommunaldirektør Jørgen Vetterlain på
telefon 1 32 77 lokal 200, eller økonomichef Kir-
stine Josefsen lokal 1342.
Ansøgning bilagt eksamensbeviser, eventuelle
arbejdsgiverudtalelser m.v. skal senest den 25.
juli 1997 sendes til:
Maniitsup Kommunea
Postboks 100 • 3912 Maniitsoq • Telefax 1 38 77