Atuagagdliutit - 10.07.1997, Page 11

Nr. 52 • 1997
11
7^1ap'ag'(/é/a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Qaartartut qaartitsissutaat
qaartartunullu pamaarassivik
Apeqqutit arlallit tunngaveqarluartumik akissutissaqartinniakkat
Allattoq Peter Colding-Jør-
gensen
Peter Colding-Jørgensen,
M.A., mag.scient. allaaserisa-
mik uuminnga allaaserinnip-
poq, qaartartut qaartitsissu-
taannik inissiinissamut atatil-
lugu oqallinnermi paasissu-
tissanik amigaataasunik ilan-
ngussiviusoq.
Qaartitsissutit suuppat?
Qaartitsissut tassaavoq raket-
ip ilaa qaartartumik ima-
qartoq. Aamma oqartoqarsin-
naavoq qaartitsissut nammi-
neq qaartartuusoq. Raketit
aallameqqortoorsuit assigiin-
ngitsunik pingasunik immik-
koortortaqarput. Immikkoor-
toq siulleq oqimaatsorsuaq
raketimik nunamiit kivitsisar-
poq, imaarukkaangamilu ka-
tatsinneqartarluni, asuli oqi-
maaqutaassanngimmat. Im-
mikkoortup aappaa silaan-
narsuarmi qutsissumi aallar-
tinneqartarpoq pisariaqartin-
neqartumik sukkatsisaataa-
sarluni. Taanna aamma imaa-
rukkaangami katatsinneqar-
tarpoq, immikkoortullu pi-
ngajuat ingerlatitsisuusarpoq
noqitsinermit sunnersimane-
rarani, soorlu ujarak milori-
unneqartoq taamaattartoq.
Immikkoortut pingajuat qaar-
tartumik imaqarpoq - ima-
luunniit immikkoortut pinga-
juat qaartartunik mikisiunik
arlalinnik imaqarsinnaavoq,
kaanngartinneqartartunik im-
mikkoortut pingajuat nakkari-
artuleraangat. Qaartitsissut
(tuluttut warhead) tassaavoq
qaartartoq, ilaannikkut raketi-
nik aqutsissutinik oqitsunik
imaqartartoq, iluanut ilan-
ngunneqarsimasoq »GPS«
aamma qarasaasiaq atorlugit
qaartartumik »qaarfissaipiaa-
ni« qaartitsisartunik.
Sunik imaqarpat?
Atortut pingaamerit pingasut
tassaapput:
* qaartartoq nammineq
(uran imaluunniit plutonium
kiisalu brintbombeni deuteri-
um aamma lithium),
* qaartitsissut qaartartunut
nalinginnaasunut, kiisalu
* aallartitsissut innaallagia-
tortoq.
Ulorianarpat?
Iluamik inissinneqarsiman-
ngikkunik navianartuupput.
Assersuutigalugu ataatsi-
moortillugit inississimagaan-
ni »nammineerlutik qaartoor-
sinnaapput«, soorlu annoraa-
memit terpentinamik akullit
qaleriiaakkat ikuallalersin-
naasut, kissameq anisinnaa-
junnaaraangat. Qaartartut pi-
neqameranni uranimit pluto-
niumimillu qinngomerit sak-
kukitsut anisinnaajunnaartut,
kisiannili uranimit plutoniu-
mimillu allamit tigoorame-
qartartut. Tamatuma kingune-
risaanik qinngomerit annertu-
siartortarput, naggataagut
naalakkersomeqarsinnaajun-
naarlutik. Aappatigulli nunat
pissaanilissuit ukiorpassuami
qaartartut qaartitsissutaannik
amerlasoorpassuamik inissii-
sarsimapput, taakkuli qaar-
toomeq ajorput. Naammagi-
nartumik imminnut ungasis-
susilerlugit inissikkaanni,
qaartitsissutillu peemeqarsi-
mappata, ajutoomissaq navia-
naateqanngilaq.
Sooq namminneq
inissikkumanngilaat?
Tamannamiuna pinngitsoor-
niarlugu. Qaartartut qaartit-
sissutaat pamaarunneqarsi-
mappata, nunat pissaanilissuit
iserfigisinnaanngisaanni, taa-
va amerlanemsunik qaartartu-
liomissaq isertortumik pisin-
naassanngilaq. Oqaatigillua-
annarlugu qoorortooq patro-
ninik imaameqarsimasoq
atorlugu inuit imminnut eq-
qaassinnaanngillat. Politiit
patroninik tigumiartuuppata
pisut pitsaanerusumik aqun-
neqarsinnaassagaluarput.
Naassaanngitsoq
tikillugu
tigumiarineqassanerput?
Tamanna ilimaginngilara.
Uran aamma plutonium atomi
atorlugu innaallagissiorfmni
ikummatitut aningaasatigut
naleqartorujussuupput, taa-
maattumik ilimanarpoq pif-
ftssap ilaani aallertoqartassa-
soq, innaallagissiornermi
pisariaqartinneqaleraangata.
Qanoq annertutigisumik ani-
ngaasatigut naleqamersut o-
qaatigiuminaappoq, tamanna-
mi sakkutuut isertugaatigim-
massuk, isumaqarpungali na-
litoorujussuusut. 1950-ikkut
naalemeranni piffissap ilaani
USA-mi innaallagissap ator-
neqartartup 10 procentia ura-
nimik qaartartunut atugassa-
nut sanaartomermi atomeqar-
tarpoq.
Sooq ikuallaannameqar-
sinnaanngillat?
Eqqartorneqartarsimavoq
»ikuallanneqamissaat«, tama-
tumanilu isumaavoq innaalla-
gissiorfmni atomimik ingerla-
tilinni ikummatigineqamis-
saat. Ikumasoq nalinginnaa-
soq immaqa sunniuteqamavi-
anngilaq, ikuallaavillu nutaa-
liaasoq atorlugu tusintinik ar-
lalinnik kissakkaluaraanni-
luunniit, tamatuma taamaal-
laat kingunerissavaa uran
aamma plutonium sumorujus-
suaq siammameqassammata.
Atomip sananeqaatai inner-
mit sunnemeqameq ajorput,
taamaattumik ikuallaanermi
qaartartut akui uran aamma
plutonium silaannarsuarmut
aniatinneqassapput. Atomit
sananeqaataat taamaallaat
sunnemeqartarput radiup qin-
ngomerisa nungukkiartome-
risigut. Tamanna marlutsigut
pisinnaavoq.-Qaartitsinikkut,
tamannalu soomnami akuer-
saarsinnanangilarput - taman-
nami pinngitsoomiarparput -
imaluunniit uranip plutoniu-
millu innaallagissiorfmni ato-
mimik ingerlatsilinni ikuam-
matigineqamerisigut. Taman-
nalu kigaatsumik ingerlanne-
qartariaqarpoq, qaartoorto-
qamissaa pinngitsoomiarlu-
gu. Uagut (nunarsuup) qaar-
tartut qaartitsissutaat suli uki-
orpassuami »inooqatigisari-
aqarpavut«. Apeqqutaaler-
porlu sumut inissinneqamis-
saat piumaneqamemnersoq -
navianannginnerpaaffiannut.
Qaartartunik
tuiiniusserusuppat?
Qulamanngitsumik ilaannaat
taamaaliommassapput. Isu-
maqarpunga qaartartunik
naammattunik tigumiaqaru-
maartut, qaartartunik atomi-
tortunik saassunneqassagunik
akisissutissaminnik. Kisianni-
li nunap iluanut namminer-
mut politikeqameq allaffitsi-
gullu kigaatsumik sulisameq
pissutigalugit USA-mi aam-
ma Rusland-imi qaartartut a-
merlavallaat sananeqartarsi-
mapput, isumannaatsuunissaq
pillugu politikeqamermi sak-
kutooqamerlu eqqarsaatigalu-
git amerlavallaarujussuarlu-
tik. Isumaqarpunga qaartartut
atomitallit »atorsinnaanngit-
sut« taamaattut »pamaamn-
neqassasut«. Taamaattumik
isumaqarpunga nunat pissaa-
nilissuit qaartartunik tamak-
kuninnga pinngitsuuisinnaa-
nerat pineqanngitsoq, anngi-
ortumik tuniniaasarfmni tuni-
niameqamissaannut taarsiul-
lugu. Sakkut sakkutooqamer-
mut pingaamteqarpianngitsut
iluamik paarineqarneq ajor-
put, taamaattumik anngiortu-
mik tuniniaasarfmni tuniniar-
neqarsinnaanerat qaninnem-
sarluni. Uran aamma plutoni-
um anngiortumik tuniniaasar-
fmni tuniniameqartoq navia-
nartorsiortitsissaaq naalagaaf-
fiit nutaat atomitortunik qaar-
tartuuteqalernerannik, ima-
luunniit naalagaaffiit suli ikit-
tunik qaartartuutillit ima a-
merlatigisunik peqalersin-
naallutik, allaat nunarsuarmik
tamarmik navianartorsiortitsi-
lersinnaallutik. Tamatumani
pingaartumik pineqarunarpoq
pinngitsoomiarneqarmat a-
vannaata-kujataata akerleriin-
neranni (nunat pisuut piitsullu
akomanni akerleriinnermi)
qaartartut atomitortut atorlu-
git sorsuuttoqalemissaa. Kisi-
annili aamma tamatumani pi-
neqarput eqqissineqamissaa
pillugu suliniuteqamerit.
Nunarput naleqquppa?
Pissutsit ilaat eqqarsaatigalu-
gu Kalaallit Nunaat inissiivis-
satut piukkunnarluarpoq.
Mestersvig-imi aqerlumik
piiaaviusimasumi inissiinis-
saq nakkutigiuminartuussaaq.
Qaartartut qaartitsissutaannik
paasineqarani peersinissaq
ajomakusoorluinnassaaq. Ka-
laallit Nunaannilu inissiinis-
saq USA-mi pingaartumillu
Rusland-imi inissiinissamit
akikinnerujussuussaaq. Aam-
mattaaq Kalaallit Nunaat -
naak ulluni kingullemi nunap
iluani politikeqameq eqqar-
saatigalugu akerleriittoqarsi-
magaluartoq - demokratimik
patajaatsumik ingerlatsiffiu-
voq, ilimananngilarlu qaar-
tartut qaartitsissutaat inissin-
neqarsimasut atorlugit Ka-
laallit Nunaat qaartartunik
atomitortunik sanaartuleru-
maartoq. Monroe-doktrinen-
imik taaneqartartoq ajoqutaa-
voq USA-p politikeqamera-
nut tunngavimmut, ilaatigut
Kalaallit Nunaannut atome-
qartumut. Monroe-doktrinen
malillugu Kalaallit Nunaat
USA-p soqutigisaqarfiisa ila-
gaat, taamaattumik qulamti-
gineqarsinnaavoq Kalaallit
Nunaanni atominut pamaa-
russiveqalernissaa russinit
akuersaarneqarumaartoq.
Aamma qularutigineqarsin-
naavoq amerikarmiut akuer-
saarsinnaassagaat Baltikum-
imi russit soqutigisaqarfim-
missut naatsorsuussaanni ato-
minut pamaarussiveqalemis-
saa.
A j omartorsiortitsilissava?
Oqareemittut avatangiisinut
ajornartorsiutit naammagi-
nartumik aaqqiivigineqarsin-
naapput, politikikkut isuma-
qartoqarpat aaqqiineq taman-
na ajunngitsuusoq. Isuman-
naatsuunissamut politikip tu-
ngaatigut pingaartumik silli-
masoqartariaqarpoq. Taama-
tut atominut pamaarussiveqa-
lemissami soomnami ajoma-
kusoorpoq politikikkut sunni-
utaasinnaasut nalilemiamis-
saat. Inunnut isumaqartunut
politikikkut Danmark-imut
atassuteqarnerup USA-mut
atassuteqameq millisissagaa,
taava tamanna ajomartorsiuti-
tut isigineqassaaq. Imaassin-
naavoq Paldan ilumoortoq
oqarami atassuteqameq min-
nemlersartoq ataasiinnarmik
atassuteqarfimmit atassute-
qarfiit marlugaangata; imma-
qali tamatumani pissutaagin-
narpoq aningaasarsiomeq ki-
siat eqqarsaatigigamiuk. Isu-
mannaatsuunissaq pillugu po-
litikeqamermi Kalaallit Nu-
naata USA aamma Danmark
pinngitsoorsinnaanngilai,
Danmark-illu »nukillaarsar-
neqamera« USA-mut iluaqu-
taaginnassaaq. Isumaqarpu-
nga siunissaq ungasinnerusoq
eqqarsaatigalugu qallunaat
naalakkersuisui oqaloqatik-
kuminamemssasut USA-mi
naalakkersuisunit. Eqqaama-
sariqarpormi Kalaallit Nu-
naanni inuit amerlaqatigiin-
narmatigik USA-mi suliffiit
ilaasa sulisorisartagaat. Ta-
manna sunniutissaqanngilaq.
Danmark-imimi Kalaallit Nu-
naat pingaartinneqarmat.
Peter Colding-Jørgensen allaaserisaqamermigut
paasissutissiivoq.
Peter Colding-Jørgensen giver med denne artikel
baggrundsstof til orinetering.
Tamanut ammasumik
suliarinnittussarsiuussineq
Matumuuna TELE Greenland A/S-ip
Siaqqinnermi sulisunut inissiat 8-t sana-
neqarnissaat suliarinnittussarsiuuppai.
Suliassaq tassaavoq nutaamik sanaartugaq832mJ-t mis-
saannik angissuseqartoq.
Suliassaq immikkoortunut makkununnga suliarin-
nittussarsiuunneqarpoq:
Suliassaq 1: Beton-imik nunamillu suliassaq.
Suliassaq 2: Qarmaasut suliassaat.
Suliassaq 3: Sanasut, pequsiortut, saffiuut qillertoqqe-
risullu suliassaat.
Suliassaq 4: Qalipaasut suliassaat.
Suliassaq 5: Ruujorilerisut suliassaat.
Suliassaq 6: Innaallagisserisut suliassaat.
Sanaartortitsisoq pisussaatippoq neqeroorutit takkut-
tut akomanni nammineq toqqaanissaminut.
Suliat ingerlanneqassapput september 1997-imiit 1998-
imi augustip aallartinneranut.
Neqerooruteqarnermut atortut tnt-aluk-mut, Nuuk, kingis-
innerpaamik 18.07.97 nal. 16.00 inniminnemeqassapput,
aaneqarsinnaalissallutillu 25.07.97 na. 10.00-imiit tnt-aluk-
mut, Nuuk, akiliutigalugu crossed checki 1.000,00 kr.-inik
aningaasartalik uunga atsiorsimasoq: TELE Greenland A/S.
Ataatsimik amerlanerusunik piniartoqarusukkuni taakkua
pisiarineqarsinnaapput naqiterneranni akiannik akilerlugit.
Neqerooruteqarnermut atortut pilersuisunut nassiun-
neqassanngillat. Pilersuisut naqiterneranni nassiunne-
rannilu akiat akilerlugu titartakkat SA aamma SB uan-
nga piniarsinnaavaat:
tnt-aluk, Postbox 189,
Kongevej 2,3900 Nuuk,
Telefon 21256, Telefax 21631.
Suliarinnittussarsiuussineq ingerlanne-
qassaaq 19.08.97 na. 10.00 tnt-aluk-mi.
lnussiamersumik inuulluarit
TELE Greenland A/S
TELE
GREENLAND A/S
ASSJ FOTO: LOUISE-INGER KORDON