Atuagagdliutit - 22.07.1997, Síða 14

14
Nr. 55 • 1997
GRØNLANDSPOSTEN
Aalisakkat qaartartullu
akuleriissinneqamerat
Allattoq, aalisarnermut, piniarnermut nunalerinermullu naalakkersuisoq
Paaviaaraq Heilmann
Naalakkersuisunut ilaasortaq Paaviaaraq Heilmann:
- Isumaqarpunga ulloq manna tikillugu politikikkut allamut
saasaarisut pingaamersarigaat Johan Lund Olsen.
Paaviaaraq Heilmann, landsstyremedlem:
- Jeg må konstatere, at titlen som den til dags dato største
politiske manipulator tilkommer Johan Lund Olsen.
Atuagagdliutit/Grønlandspo-
sten-ip normuani 54-imi 17.
juli 1997-imeersumi Rusland-
imut tikeraamerma aammalu
Kalaallit Nunaata qaartartut
atomitortut qaartitsissutaan-
nik qaarsinnaajunnaarsitanik
inissiiviulernissaata immin-
nut kattunneqarnerat nuan-
ninngitsutut isumaqarfigaara.
Aallaqqaasiullugu taalara
qularutigissallugu kissaatigin-
ngilluinnarakku inatsisartunut
ilaasortap Johan Lund Olsen-
ip tamatumunnga oqaaseqaa-
teqarsinnaanera. Aamma ajo-
riffissaqartinngilara Johan
Lund Olsen-ip isumaqatigiin-
niamermi Moskvami pisumi
oqaatigineqartunik ilaarsinera.
Ilumuunnginnerarluinnas-
savarali russit aalisarnermut
ataatsimiititaliaannut tikeraar-
nera kattunneqassappat Ka-
laallit Nunaata qaartartut
atomitortut qaartitsissutaan-
nut inssiivinngomissaanut.
Rusland-imut tikeraarsar-
neqarpunga russit aalisamer-
mut ataatsimititaliaata siulit-
taasuanit Alexandr V. Rodin-
imit, ataatsimiititaliamut siu-
littaasuunermi saniatigut At-
lantikup Avannaani aalisak-
kat uumasullu atugarisaannik
ilisimasaqarluartumit. Tike-
raarneq inussiarnisaamertut
tikeraameruneruvoq, kisian-
nili Rodin-ip uangalu atorfi-
littatta ullormut oqaluuseri-
sassat siunnersuutigisimavaat
aalisarnermut politikeqamer-
mut isummat paarlaasseqati-
giiffiusinnaasut oqaluuseri-
nissaat. Ullormut oqaluuseri-
sassaq taanna oqallisigineqa-
rani uannit Rodin-imillu aku-
erineqarpoq, tamannalu tike-
raaminni malinneqarpoq, tas-
sami politikimut tunngassute-
qartunik imaqarami, tamar-
mik attuumassuteqarluinnar-
tut Alexandr Rodin-ip ua-
ngalu politikikkut soqutigi-
satsinnut.
Taamaalilluta oqaloqatigi-
issutigaavut ammassat Tunu-
miittut, Tunup imartaani Ir-
mingerhav-imilu suluppaak-
kat itisoormiut, NAMMCO-
mi suleqatigiinnissamut peri-
arfissat, manna tikillugu Rus-
land-ip taamaallaat alaatsi-
naattutut ilaasortaaffigisaani,
kiisalu aningaasarsiomeq eq-
qarsaatigalugu suleqatigiin-
nerup annertusinissaanut pe-
riarfissat, aalisamerup tu-
ngaatigut kalaallit russillu
akomanni atuutereersut. Ta-
makku saniatigut inuiaqativut
Tjukotka-miittut Kalaallit
Nunaannit ikiorsemeqarsin-
naanerat pillugu paasiniaavu-
gut, naak oqaluuserisaq taan-
na ullormut oqaluuserisassa-
nut ilanngunneqarsimanngik-
kaluartoq, tassami nassueruti-
gisariaqaratsigu pineqarne-
rummat qangali aalisartamer-
mut piniamiartamermullu po-
litikeqarnermut tunngassu-te-
qartut.
Moskvami oqaloqatigiin-
neq ammalluinnartumik i-
ngerlanneqarpoq, naggataar-
neqarluni nalunaarummik a-
torfilittatta ukiaru ataatsimiin-
nissap tungaanut suliaralugu
ingerlateqqitassaannik, aam-
malu 1998-imut Rusland-
imut pisassiissuteqarnlssaq
pillugu oqaloqatigiinnissat-
sinnut, tamannalu piumaar-
poq ukioq manna decemberi-
mi imaluunniit 1998-imi ja-
nuarimi. Oqaatigilara Mos-
kvamut angalanitsinni tusa-
gassiortunik qaaqqusisima-
gatta, tusagassiortorlu ilaaju-
masoq oqaloqatigiinnerput ta-
maat najuummat, aammalu
pisunut assigiingitsunut tama-
nut aggersameqartarluni na-
juuttarlunilu.
Sakkortuumik erseqqissaa-
tigiumavara qaartartut atomi-
tallit qaartitsissutaannik Ka-
laallit Nunaannut inissiiniar-
neq pillugu nammineerlunga
isummersimagama. Kisianni-
li eqqarsaatigisinnaanngillu-
innarpara isummama aalisar-
nermut politikeqamermik isu-
maqatigiinniarnermi ilan-
ngunnissaa - pisortatigoortu-
mik nammineerlungaluunniit.
Akerlianik iliuuseqarpoq
Johan Lund Olsen, timmisar-
toqarfimmi Sheremetyevo-mi
timmisartussatta Moskvamiit
København-imut ingerlasus-
sap utaqqinerani isumaqati-
giinniarnitsinni angusaqarlu-
arsimanerput pillugu kingul-
lermeerluta katerisimaarnit-
sinni inussiamisaarluta oqa-
loqatigiinnitsinni, angakkuar-
tartutut pissuseqarnerulluni
Atuagagdliutit/Grønlandspo-
sten tassanngaannaq saqqum-
mersimmagu, tikeraartivullu
ilisimatillugit allaaserisanut
ilaasoq qaartartut atomitortut
qaartitsissutaannik Kalaallit
Nunaat inissiviulersinnaasoq,
kisiannili nammineq partiini-
lu aalajangersimasut pilersaa-
rummut taamaattumut naa-
gaarumallutik.
Isumaqarpunga russit tike-
raartivut taamatut iliomermi
erloqinartumik eqqorneqar-
tutut misigisimasut. Johan
Lund Olsen-ip taamatut oqaa-
seqamera russinit oqaaseqar-
figineqanngilaq.
Johan Lund Olsen AG-mit
apersorneqarnermini Lars
Emil Johansen pisuutippaa
allamut saasaarinerarlugu.
Politikikkut akomutissaqan-
ngilaq taamatut oqaaseqamis-
saq, tunuliaqutaqaraanni tu-
nuliaqutaqanngikkaluaraanni-
luunniit.
Johan Lund Olsen-imut
tunngaasuteqartumi pineqar-
poq Rusland-imut tikeraar-
nermi politikikkut kukkoru-
jussuamera, taamalu tikeraar-
tivut erloqinartumik misigisa-
qartillugit, oqaluuserisassaq
ullormut oqaluuserisanut
ilanngunneqarsimanngitsoq
saqqummiukkamiuk ima-
luunniit ullormut oqaluuseri-
sassanut attuumassuteqan-
ngilluinnartoq. Tamanna a-
juusaarnarluinnarpoq, ua-
ngalu aallartitanut pisortatut
sioqqutsisumik ilisimatissi-
masuuppanga taamatut ittu-
mik saqqummiussinissami-
nik, sapinngisara tamaat na-
ngartarsimassagaluarpara.
Kalaallit Nunaanni tusagas-
siuutit aqqutigalugit politi-
keqamermut sakkutooqamer-
mullu politikeqarnermi eq-
qarsaatiminik Rusland-imi ti-
keraarnermi saqqummiussi-
nermigut, tamatumani oqal-
linneq kisimiilluni ullormut
oqaluuserisassat saneqqutiin-
narlugit ingerlallugu, tike-
raartillu akissuteqamissamin-
nut pissutissaqanngitsutut ili-
ornerat eqqarsaatigalugu, i-
summertariaqarpunga Johan
Lund Olsen ulloq manna ti-
killugu politikikkut allamut
saasaarisut annersarigaat.
PERORSAASUTUT ATORFIIT
INUTTASSARSIUUSSAT
Aasiaat Kommuneata Meeqqerivilni atorfiit ataani pineqartut ataani pineqartut
piaartumik inuttassarsiuunneqarput. Pisariaqartinneqarpoq inuit sulilluartut pikkoris-
sullu, perorsaanerup saniatigut qularqarput. Pisariaqartinneqarpoq Inuit sulilluartit
pikkorissullu, perorsaanerup saniatigut qularnaarlsussat meeqqeriviit pitsaasumik
ingerlanneqarnlssaannut. Aammattaaq kissatigaarput perorsaasut angajoqqaanut,
Inunnlk Isumaginnittoqarfimmut peqqlsaasumullu attaveqarniartuussammata.

LEDIGE PÆDAGOG
^ STILLINGER
Aasiaat Kommuneats Personforvaltning søger pædagoger
til tiltrædelse snarest muligt eller efter aftale.
Der ønskes dygtige, engagerede og Initiativrige medarbejdere,
som kan indgå i et udviklende samarbejde med forældre,
Personforvaltningen, sundhedspleje m.fl.
I AASIAAT KOMMUNEAT
MEERAAQQERIVIK TIKIUSAAQ-MI
NINGIOQ, NINGIUP TULLERSOTAANIK
PERORSAASUNIK MARLUNNIK
INUTTASSARSIUUNNEQARPOQ
Tikiusaaq meeqqanut 52-nut 0-3-nut
ukiulinnut inissaqarpoq, sulisullu imatut
agguataarneqarsimallutik: Ningioq 1,
tullersorti 1, perorsaasut 2,
meeqqerinermut ikiortit 4, ikiortit 4,
igasoq 1 eqqiaasorlu 1.
MEEQQERIVIMMI KULLOQ-MI
NINGIUP TULLERSORTAANIK
(PERORSAASUMIK)
PERORSAASORLU ATAASEQ
INUTTASSARSIUNNEQARPOQ
Kulloq meeqqanut 77-nut 3-6-nut ukiulinnut
inissaqarpoq, sulisullu imatut agguataar-
neqarsimasimallutik: Ningioq 1, tullersorti 1,
perorsaasut 2, meeqqerinermut ikiortit 4,
ikiortit 4, igasoq 1, eqqiaasorlu 1.
Atorfinnut tamanut atuuppoq atorfinitsitaaneq akissaateqartitaanerlu pissammata
isumaqatigiissutit atuuttut malilugit. Inissaqartitsisoqarsinnaavoq, ineqarneq akiliutaa
gallartussallu akilerneqassallutik, pequtit nassiunneqarnerat, atorfinikkiartorluni soraarner-
millu angalanerit aamma sulinngiffeqarluni angalanerit akilerneqassapput, isumaqatigiis-
summi maleruagassat atuuttut malillugit.
Atorfinnut tunngasunik erseqqinnerusumik paasisaqarusukussi Inunnik Isumaginnitto-
qarfimmut Knud Pavia Olsen-mut sianermikkut pineqarsinnaapput telefon 4 2277 lok. 207.
Qinnuteqaatit siusinnerusukkullu suliffigisimasamit ilinniagaqarsimanermillu paasissutissat,
soraarummeersimanermut uppernarsaatit kingusinnerpaamik 29. august 1997 uunga
nassiutereersimassapput.
VUGGESTUEN T IKIUSAAQ
SØGER 1 LEDER,
1 STEDFORTRÆDER,
2 PÆDAGOGER
Vuggestuen er normeret til
52 børn i alderen 0-3 år,
fordelt på 4 stuer. Den samlede
personalenormering udgør
1 leder, 1 stedfortræder,
2 pædagoger, 4 barnehjælpere,
4 medhjælpere samt 1 køkken-
og 1 rengøringsassistent.
BØRNEHAVEN KULLOQ
SØGER 1 STEDFORTRÆDER
(PÆDAGOG)
OG 1 PÆDAGOG
Børnehaven er normeret til
77 børn i alderen 3-6 år fordelt
på 4 stuer. Den samlede
personalenormering udgør
1 leder, 1 stedfortræder,
2 pædagoger, 4 barnehjælpere,
4 medhjælpere samt 1 køkken-
og 1 rengøringsassistent.
Fælles for stillinger gælder, at ansættelse og aflønning sker i.h.t.
gældende overenskomst, herunder rejse- og flytteudgifter, feriefrirejse
for pædagoger m.v. Endvidere kan kommunen være behjælpelig med
tildeling af bolig, for hvilken der betales husleje, depositum m.v. efter
de til enhver tid gældende regler.
Nærmere oplysninger om stillingerne fåes ved henvendelse til
Personforvaltningen Knud Pavia Olsen på telefon 4 22 77 lok. 207.
Ansøgning, bilagt kopi af eksamensbeviser og arbejdsgiverudtalelser,
fremsendes inden ansøgningsfristens udløb den 29. august 1997.
AASIAAT KOMMUNEAT
Inunnlk Isumaglnnittoqarfik/Personforvaltningen
Postboks 220 • 3950 Aasiaat
Telefax 4 14 77
ASS./ FOTO: VIVI MØLLER-OLSEN