Atuagagdliutit - 16.09.1997, Blaðsíða 7

Nr. 71 • 1997
7
GRØNLANDSPOSTEN
Grønlandsfly aamma politikerit aaqqiissutissamik nassaarsinnaanngippata Hvis Grønlandsfly og politikerne ikke finder en løsning, vil billetpriserne fra
Kujataaniit Danmark-imut timmisartumut ilaanermut akiliutit Sydgrønland til Danmark stige til det dobbelte, formentlig med drastisk
marloriaatinngussapput, qulamanngitsumillu tamanna pissutigalugu ilaasut faldende antal passagerer tilfølge - og SAS som den helt store vinder,
ikileriarujussuassapput - tamatumanilu SAS ajugaanerpaassaaq.
Kujataani ilaanermut akit
taamaattumik qaffassapput
Narsarsuarmut timmisartuussisarneq taamaatinneqarpoq 1992-imi
Grønlandsflyp annertuumik amigartooruteqarnerata kingorna
NUUK (TK) - 10. juli 1992-
imi qallunaat angallannermut
ministereqarfiat Grønlands-
fly-mut nalunaarpoq timmi-
sartuussisamissamut pigin-
naatitsissummik 1. oktober
2005-ip tungaanut atuuttussa-
mik. Timmisartuussisarner-
mut piginnaatitsissummi
Grønlandsfly piginnaatinne-
qarpoq Kalaallit Nunaata ilu-
ani timmisartuussisarnissa-
mut, Angallannermut Mini-
stereqarfimmit siumoortumik
akuerineqanngikkaluarluni.
Tamatumunnga atatillugu er-
seqqissaatigineqarpoq Grøn-
landsfly timmisartuussisar-
nermi kisermaassisinnaanngi-
tsoq, timmisartortitseqatigiif-
fillu immikkut akuersissute-
qamissamik qinnuteqartassa-
soq kissaatigineqarpat Ka-
laallit Nunaannit avammut
timmisartuussisarnissamik,
soorlu Danmark-imut.
Timmisartuussisamissamut
piginnaatitaaffimmik tunnius-
sinermut atatillugu Angallan-
nermut Ministereqarfiup
Grønlandsfly pisussaatippaa
Narsarsuarmiit København-
imut timmisartuussisamissa-
mik, 1. juli 1997-ip tungaanut
- taamatullu pisussaatitaaneq
Grønlandsflyp sivitsomeqar-
sinnaasutut naatsorsuutigisin-
naavaa, timmisartortitseqati-
giiffik taamatut Angallanner-
mut Ministereqarfimmut qin-
nuteqassappat.
1992-imiitt 1. oktober
1994-ip tungaanut timmisar-
tuussinissamut akuersissut
Grønlandsflyp atorpaa. Ta-
manna pivoq timmisartunik
attartornikkut - siullermik
Icelandair-imit kingomagullu
Maersk Air-unit.
Isumaqatigiissut
1993 naalersoq Namminer-
somerullutik Oqartussat A-
ngallannermullu Ministere-
qarfiup Kalaallit Nunaata im-
minut akilersinnaasumik tim-
pillugu oqallisissiamik siun-
nersuisartut suliassippaat. Ta-
matumani anguniameqarpoq
nunap iluani nunanullu alla-
nut angallassinerup pitsaane-
rusumik ataqatigiissinneqar-
nissaa.
Taamatut qinnuteqamer-
mut pissutaavoq 1992-imi
Grønlandsflyp annertuumik
amigartooruteqarsimanera,
minnerunngitsumilli pissu-
taalluni aningaasarsiornerup
pitsanngoriarnissaa ilima-
naateqanngimmat. Ukiumut
isertinneqamerusinnaasut 30
millioner koruuninut naat-
sorsomeqarput.
Tamatumunnga atatillugu
Kalaallit Nunaanni amerla-
suut isumaqarput - politikerit
inuinnaallu - SAS timmisar-
tuussinissamut pisussaatitaa-
nermigut Kalaallit Nunaannut
timmisartuussisamermini an-
nertoorujussuarmik iluanaa-
ruteqartartoq, taamalu »ilua-
naamiapiluinnarluni«.
Taamaattumik upemaakkut
1994-imi Grønlandsfly aam-
ma SAS isumaqatigiinnialer-
put, ukiakkullu 1994-imi il-
lua’tungeriit isumaqatigiissu-
teqarput ukiuni marlunni a-
tuuttussamik, taannalu 1. ok-
tober 1994-imi atuutilerpoq.
Issiaviit »akeqanngitsut«
Isumaqatigiissutip kinguneri-
saanik Narsarsuup timmisar-
torfigineqartamera taamaatin-
neqarluinnangajappoq. Tim-
misartuussisameq angallallu-
amerup taamaallaat nalaani
SAS-imit ingerlanneqarpoq -
tassalu 13.junimiit28. augus-
timut. Taamaalilluni Grøn-
landsfly sipaaruteqarsinnaa-
voq timmisartumut Maersk
Air-imit attartomeqarsimasu-
mut aningaasartuutissaralua-
minik, akerlianilli pisussaatil-
luni ilaasut Kujataaneersut
Kangerlussuarmi SAS-ip tim-
misartuanut ilaasussat timmi-
sartuunnissaannut.
siomera annaakkumallugu -
SAS-ip 37,5 procentimik pi-
ginneqataaffigisami - SAS-ip
timmisartumut Danmark-ili-
artumut inissat »akeqanngi-
ngajattumik« Grønlandsfly-
mut atugassanngortittarpai,
tamatumunngalu atatillugu
ukiut tamaasa Narsarsuarmiit
København-imut ilaasartut
13.000 missaasa akiliutigisar-
tagaat tamaasa iluanaarutigi-
sarlugit.
Tamatuma kingunerisaanik
ukiumut saniatigut isertinne-
qartartut 15 millioner koruu-
ninik amerlassuseqarput,
naammanngillalli Grønlands-
flyp aningaasarsiornerataa
annaannissaanut. Tamatuma-
ni aaqqiissutaavoq Inatsisar-
tut aalajangermata timmisar-
tortitseqatigiiffimmut 15 mil-
lioner koruuninik toqqaan-
nartumik tapiissuteqartamis-
samik.
Kujataata timmisartuussi-
vigineqamera pillugu isuma-
qatigiissut 1. oktober 1996 a-
tuutilersumik taarserneqar-
poq, Grønlandsfly aamma
SAS nutaamik isumaqatigiis-
suteqarmata. Iluanaamiamis-
saq pillugu isumaqatigiissu-
taammat kalaallinit qallunaa-
nilluunniit oqartussaasunit a-
kuersissutigineqarsimanngi-
laq.
Akikitsumik
Suleqatigiinnissamik isuma-
qatigiissutip kinguneraa ilaa-
sut Kujataani illoqarfmnit a-
taasiakkaanit Narsarsuarmut
helikopterimut ilaanermut
»taamaallaat« akiliisalermata,
soorunami aamma Danmark-
imut angalaneq ilanngullugu.
Taamaalilluni Narsarsuup
Kangerlussuullu akomanni
timmisartumut ilaaneq »ake-
qanngilaq«. Taamaalilluni
Danmark-imut timmisartor-
nermut akit 8.840 aamma
10.910 koruunit akomanni
annertussuseqartinneqarsin-
illoqarfinnit allanit ilaasut
Danmark-iliartut annertune-
msumik akiliisariaqartartut.
Kisermaassineq
Ukioq manna 27. februar
naalakkersuisunut ilaasortaq
Peter Grønvold Samuelsen
aamma qallunaat angallan-
nermut ministeriat Bjørn
Westh ataatsimeeqatigiipput.
Ataatsimiinnerminni isuma-
qatigiissutigaat maannakkut
piffissanngortoq - pimoorun-
neqartariaqalersorlu - Atlan-
tikoq qulaallugu SAS-ip tim-
misartuussisamermi kiser-
maassinerata atorunnaarsin-
neqamissaa. 14. maj Folke-
tingi inatsisissamik pisaria-
qartinneqartumik akuersissu-
teqarpoq.
1. august ministerit marluk
pineqartut ataatsimeeqqipput
- maannakkut Kalaallit Nu-
naanni. Tassani isumaqati-
giipput Atlantikoq qulaallugu
timmisartuussisamissamut pi-
ginnaatitaasussamik ujarler-
toqassasoq - kisiannili 1. april
1998-ip tungaannaanut. Tim-
misartortitseqatigiiffiit sisa-
mat soqutiginnipput, nagga-
taagulli Grønlandsfly kisimi
neqeroomteqarpoq. Timmi-
sartortitseqatigiiffiup piuma-
saqaatigaa ukiuni tallimani
timmisartuussisarnissani.
Taamatut qinnuteqameq iti-
gartinneqarpoq, tassami taa-
maaliomikkut timmisartortit-
seqatigiiffiit allat ukiuni tulli-
uttuni tallimani timmisartuus-
sisamissamik qinnuteqarsin-
naassanngimmata.
Sunniutissai
Pissutsillu maannakkut taa-
maapput. Ukioq manna 1. ju-
lip tungaanut Narsarsuup Kø-
benhavn-illu akomanni Grøn-
landsfly timmisartuussisar-
nissamut akuersissummik pe-
qarpoq, suleqatigiinnissamil-
lu Grønlandsfly-mik isuma-
qatigiissut 30. september ato-
Taamatut timmisartuussi-
samissamik isumaqatigiissu-
tip »nutaanngitsup« sivitsor-
neqamissaa Grønlandsfly-mit
Angallannermut Ministere-
qarfimmut qinnuteqaatigine-
qarsimanngilaq, qinnuteqar-
tuugunik akuerineqamissartik
naatsorsuutigisinnaagaluarlu-
gu. »Nutaamillu« timmisar-
tuussisamissamut piginnaati-
taanissaamik qinnuteqaat iti-
gartinneqarpoq, timmisartor-
titseqatigiiffik ukiuni tallima-
ni atuuttussamik qinnuteqar-
mat. Tamatumunnga atatillu-
gu SAS-imik suleqatigiinnis-
samik isumaqatigiissut ator-
unnaarpoq - taamalu Grøn-
landsflyp isertitarisartagai
pineqarsinnaajunnaarlutik.
Taamaattumik Kujataanit i-
laasut - allat assigalugit - 1.
oktoberip kingorna ilaaner-
mut tamakkiisumik akiliisa-
lissapput, Kangerlussuarmi
SAS-ip timmisartuanut ilaa-
jartussagunik.
Taamaattumik tamanna
pissutigalugu ajomartorsiut
aaqqinniarlugu ulluni makku-
nani ataatsimeeqattaartoqar-
poq. Aaqqiissutissamik nas-
saarniartoqartariaqarpoq, i-
maluunniit landskarsi - aam-
maloorluni - aningaasaliisari-
aqarpoq, Kujataanit ilaasut
ullumikkut akiliutigisartakka-
tik akiliutigalugit Danmark-
imut angalasarsinnaassappa-
ta.
Ajugaanerpaaq
Maannakkut Kalaallit Nu-
naanni pissusiusut pillugit
SAS-imi København-imiittu-
mi qanoq pisoqamersoq eq-
qoriaannarneqarsinnaavoq.
Qularutissaanngilarli quiassu-
arlutik qungujulaartassasut.
Atlantikoq qulaallugu timmi-
sartuussisamermi unammil-
lemermut taarsiullugu SAS
maannakkut kisermaassilluin-
nalerpoq - 1. april 1998-ip
tungaanut.
Grønlandsfly-mik sule-qa-
teqamissamik isumaqatigiis-
summi paasinarsivoq - SAS-
ip timmisartuanut Køben-
havn-imukartumut ilaanermi
inissanit »akeqanngitsunit«
Grønlandsfly-mut atugassan-
ngortinneqarsimasunit iser-
tinneqartut SAS-ip nammi-
neerluni iluanaamtigisalissa-
gai, Kujataanit København-
iliartut akiliutigisartagaat.
Pillagaanissaq
sivikillisoq
NUUK(LRH) - Amap thai-
land-imiu 31-nik ukiullip,
Thongdaeng Phoojaomjae,
piniamani 10. august 26-
nik ukiulimmik Kama Sin-
ngertaat-mik toqutsisima-
sutut ukiuni marlunni pi-
nerlussimasunut inissiisar-
fimmiittussanngortinne-
qamini landsret-imut inger-
lateqqikkamiuk iluaqutaa-
voq. Landsretimi eqqar-
tuussut aalajangiusimane-
qarpoq, naliliineqarporli u-
kiumi ataatsimi inissiisar-
fimmiinnissaa naammat-
toq.
Pisoq alianartoq nalliut-
torsiornermi pivoq, thai-
landimiup angutaataa 31-
nik ukioqalemeranut atatil-
lugu. Toqutaasoq Karna
Sinngertaat kingusinner-
usukkut takkuppoq, nuan-
nisaartoqarporlu ajortussa-
mik eqqarsaateqartoqama-
ni. UUoq taanna sioqqum-
mut taakku imminnut naa-
pissimanngisaannarput.
Thongdaeng Phoojao-
mjae-p eqqaamanngilaa
sooq aallaat ajunaamermut
peqqutaasoq aallugu. Eq-
qartuussivimmi eqqartuus-
sisoqarnerani oqaluttuar-
poq isumaqarunarluni pi-
ginnittua aperissamaarlugu
aallaammik qanoq igitto-
qartamersoq. Suli apereri-
anngitsoq aallaat aallarpoq
26-nillu ukiulik Kama Sin-
ngertaat toqullugu.
Nedsat straf for
uagtsomt
manddrab
NUUK(LRH)-Det nyttede
for den 31-årige thailand-
ske kvinde, Thongdaeng
Phoojaomjae at anke kreds-
rettens dom om to års
anstaltsanbringelse for
uagtsomt manddrab mod
den 26-årige Kama Sinn-
gertaat. Landsretten stad-
fæstede dommen om uagt-
somt manddrab, men skøn-
nede, at et års anstaltsan-
bringelse, måtte være pas-
sende straf for det uagtsom-
me manddrab, der skete 10.
august.
Den ulykkelige hændelse
skete under et selskab, hvor
man fejrede den thailand-
ske kvindes kærestes 30 års
fødselsdag. Den dræbte
Kama Sinngertaat ankom
først sent til selskabet, som
blev holdt i muntre toner
uden mislyde af nogen art.
De to havde ikke mødt hin-
anden forinden den
skæbnesvangre dag.
Thongdaeng Phoojao-
mjae husker ikke, hvorfor
hun hentede genværet, som
førte til den ulykkelige
hændelse. Under retssagen
i kredsretten fortalte hun, at
hun nok troede, at det var
fordi hun ville spørge ejer-
manden om, hvordan man
skød med et gevær. Inden
hun fik stillet spørgsmålet
var geværet gået af og den
26-årige Kama Sinngertaat
var død.
Frimærker købes
Har De fctugte Grønlandske fri-
mærker på papir er vi købere. Vi
betaler fra ca. 1500-4000 kr.pr.kg.
Klip blot frimærkerne af konvolut-
terne og send hvad De har. Vi sen-
der Dem øjeblikkeligt en check.,
SCANPHILA,, NYRUPVEJ 13,
rw n a nr\ is * nnn