Atuagagdliutit - 16.09.1997, Blaðsíða 11

Nr. 71 • 1997
11
7^^uci^a^(/é/'a É/C
GRØNLANDSPOSTEN
Kalaalimineerniarfimmi pissutsit pitsanngorsarnissaannut
suliniutit siullersaraat qulisamik angisuumik sananeq, taan-
nalu inissinneqarpoq siomagut tuniniaaviusarsimasut ina-
anni John Møllersvej-ip tungaanut sammisumi.
Første trin afNuup Kommuneas forbedringer af forholdene
på Brcedtet er i fuld gang og omfatter et stort halvtag, som
bygges over den nuværende plads med salgsbordene ud til
John Møllersvej.
Kalaalimineemiat allagartaminnik
annaasaqarsinnaapput
Nuup Nuussuullu kalaalimineerniarfiini eqqiluisaarnerulersoqassaaq
NNUK(KK) - Tupigusuuti-
ginngitsuugassaanngilaq kuk-
kukuuaqqat Danmarkimit eq-
qussorneqartartut uumasut
nakorsaannit sukannersumik
nakkutigineqamissaat piuma-
saqaatigineqarmat, soorlu qa-
nga poortomeqarsimaneran-
nik nalunaarsorlugit aammalu
pissusissaatut nillataartitsi-
vimmiittussanngorlugit, ka-
laalimemit piumasaannarmik
pineqartarpata, naak kikkut
tamarmik isumaqaraluartut
nerisassat taakkua mamarlu-
tillu peqqinnartuusut.
Aalisartut piniartullu pisaat
nutaat, Nuup Nuussuullu ka-
laalimineemiarfiini tuniniar-
neqartartut, illinnarneruler-
sinniarlugit Nuup Kommunea
qanoq iliuuseqamialerpoq.
Angorusutani angujumallu-
gu Nuup Kommunea allarlu-
innarmik iliorpalunniarler-
poq.
Patsisissaqarluarpormi.
Nuup Nuussuulluta kalaali-
mineemiarfii Nuup Kommu-
neata ingerlatarai, ingerlanne-
qamissaannullu malittarisas-
sat kommunalbestyrelsep aa-
liangersorsimallugit. Soorlu
makku: saliineq, tuniniakkat
sumi inissinnissaat, nillataar-
titsiviup ingerlanneqarnera,
kalaalimineerniarfiillu eq-
qaanni imigassartoqqosin-
nginneq.
Kommunelli ataasiaannara-
ni paasisarpaa Kalaaliaqqap
eqqaani imerpallaartoqartar-
toq, tuniniakkallu maan-
ngaannaq inissinneqartartut,
naak tamaalioqqusisoqann-
gikkaluartoq peqqinnissamik
akomusiisoqarsinnaammat.
Tamanna Kalaaliaqqamik
nuannarinninnermik tassanilu
kalaaliminersinissamik anni-
killisaataallunilu kalaalimer-
ngit pitsaassusaannik ajome-
rulersitsisuuvoq.
Allagartaq saqqarmiu
Taamaammat kommunalbe-
styrelsep aaliangeqqammer-
paa aalisartut piniartullu
Nuup Nuussuullu kalaalimin-
eemiarfiini pisaminnik tuni-
niaasartut tuniniaanermut al-
lagartaqalissasut.
Allagartartaartinneqassap-
put kalaalimineerniarfimmi
tuniniaanissami kommunep
piumasaqaataanik naammas-
sinnissimasut.
Aalisartut piniartullu ima-
luunniit taakkuninnga tunini-
aassisut kikkunnilluunniit ta-
kuneqarsinnaasumik allagar-
tannguamik saqqarmioqartin-
neqassapput, pisiniat takusin-
naaniassammassuk pisiarili-
gartik pissusissaatut suliarine-
qarsimasoq.
Allagartarli arsaarissutaa-
sinnaaavoq.
Aalisartoq piniartorluunniit
tuniniaanissamik allagartalik
kalaalilimineemiarfimmi tu-
niniaanissamik kommunep
maleruaqqusaanik unioqqutit-
sippat, soorlu kalaalimineer-
niarfiup eqqaani imerluni
imaluunniit tuniniakkaminik
paarsinerluppat, piaamerpaa-
mik allagartamik arsaarne-
qassaaq taamalu Nuup kalaa-
limineemiarfiini marluusuni
nuannarineqarluartuni tunini-
aasinnaajunnaartitaalerluni.
Taama oqameq asuli oqar-
nerunngilaq. Tassa allagarta-
mik arsaameqarsimasoq aat-
saat ukioq ataaseq qaangiup-
pat nutaamik qinnuteqarsin-
naammat.
Aalisartunut piniartunullu
kalaalimineemiarfinni tunini-
aasartunut aaqqissuussineq
nutaaq taanna kommunep
aqussavaa. Nuummi aalisar-
tut piniartullu peqatigiiffiata
inassuteqareemeratigut kom-
mune allagartanik agguaassi-
sassaaq - pisariaqarfiisigullu
taassuminnga arsaarinnissute-
qartassalluni.
Akileeqqaarluni Nuup
Nuussuullu kalaalimineemi-
artiini kalaaliminemik tunini-
aasinnaaneq eqqartomeqarta-
reersimavoq, kommunelli si-
ullermik misileqqaarumavaa
allagartaqarluni tuniniaasaler-
nissaq, tuniniaasumut akeqar-
tussaanngitsoq.
Allagartaq naatsorsuutigi-
satut sunniuteqanngippat,
soorlu imemikkut eqqiluisa-
annginnikkullu, taava kom-
munep eqqarsaatigiumavaa
akileeqqaarluni Kalaaliaqqa-
mi tuniniaasoqartalemissaa.
Kursusi periarfissatut
Teknikki avatangiisillu pillu-
git ataatsimiititaliap siulittaa-
suata Aanguaq Poulsen-ip
(IA) nuannaarutiginerarpaa
aalisartut piniartullu pisamin-
nik Kalaaliaqqami tuniniaa-
sartut allagartartaameratigut
akisussaaffigilissammassuk
kalaalimemgit, inuppassuar-
nit pisineqartartut, illinnar-
tuunissaat.
Aannguaq Poulsen-ili aam-
ma oqarpoq kommune nam-
mineerluni kalaaliminit Ka-
laaliaqqami tuniniameqartar-
tut pitsaassusaannik annertu-
saanissamut peqataasinnaam-
mat. Tamanna kursusertitsi-
nikkut pisinnaavoq immaqa
Narsami INU1LI suleqatigi-
neratigut. Aalisartut piniartul-
lu kursusimi ilinniassavaat
pisatik, kalaalimineemiarfim-
mi tunisassatik, pissusissaatut
suliarinissaat.
Kalaalimemgit Kalaaliaq-
qami tuniniakkat illinnartuu-
juamissaat pillugu kommune
suliniuteqartuaraluarpoq, taa-
maattorli tuniniaasup akisus-
saaffigaa tuniniakkap pitsaa-
suunissaa, aamma eqqilui-
saamissaq, tuniniakkallu pi-
sisumut peqqinnissakkut
akomusiinnginnissaa.
Kalaalmmeemiarfi
mmi atukkat
pitsaanerulersut
Tuniniaasarfiup qulineqarnera
maannakkut suliarineqarpoq -
Upernaaru erisartarfik
pilattarfillu sananeqassapput
NUUK (KK) - Nuummi
kalaalimineerniarfimmi
tuniniaasartut pisiniartar-
tullu ajunnginnerusunik
atugaqalissapput.
Nuup Kommunea mar-
lunnik immikkoortulim-
mik sanatitsilersimammat.
Siulleq maannakkut sa-
naneqalenittorpoq, tunini-
aasarfik John Møllerip
Aqqutaanut sammisoq qu-
lineqarmat.
Qulisaq millionit af-
faannik naleqartoq kingu-
neqassaaq tuniniaasaitut
silarlutsillugu oqquisimal-
lutik tuniniaasinnaalis-
sammata. Taassuma aam-
ma kingunerisaanik seqin-
nertillugu tuniniakkat saq-
qarsimajuarneqarunnaas-
sapput.
Qulisap suliarinerani
tuniniaasarfiit John Møl-
ler-ip Aqqusemata illua’-
tungaanut nuunneqarsi-
mapput.
Erisartarfik pilattarfillu
Suliassap tullia 1998-imi
aallartinneqassaaq; ani-
ngaasaliissutissat 800.000
koruuniusut aappaagu
aningaasanut missinger-
suusiamut iianngunneqas-
sappata.
Sananeqartussaq tassaa-
voq erisartarfik aamma
puisinik pilattarfik.
Suliffissat pineqartut
marluk sananeqassapput
maannakkut puisit arferil-
lu neqaannik tuniniaasar-
fiup allissutaatut.
Tusarniarneqartut
Tuniniaasartut tuniniaa-
sinnaanermut akuersis-
summik peqalernerisigut
kommunep neriuutigaa
kaiaalinernik tuniniaasar-
nermi pissutsit pitsan-
ngornerussasut.
Qulisamik sananeq ki-
ngornagullu erisartarfim-
mik pilattarfimmillu sana-
nissaq pilersinnaasimap-
put kalaalimineemiarfim-
mut pisiniaitartut qanimut
suleqatiginerisigut.
Teknimikut Avatangii-
sinullu ataatsimiititaq sule-
qatigiissitamik upemaak-
kut 1996-imi pilersitsivoq,
tassanilu ilaasortaapput
Teknikimut Avatangiisin-
ullu Ingerlatsivimmit sin-
niisut, Atuisartut ataatsimi-
ititiiannut ilaasortat aamma
Nuummi aalisartut piniart-
ullu peqatigiiffiat NAPP,
Nuummi Nuussuarmilu
kalaalimineemitufinni pis-
sutsit pitsanngorsamissaat
anguniarlugu.
Quleriarluni ataatsimiit-
toqarsimavoq, tuniniaa-
sartut pisiniaitartullu kom-
mune suleqatigalugu nu-
taamik aaqqissuussilin-
nginneranni.
Nuummi kalaalimineer-
niarfik ukiut ingerlaneran-
ni allanngortinneqartarsi-
mavoq, pitsaanerpaamilli
aaqqiivigineqamissaa suli
anguneqarsimanngilaq.
Qulisaq aamma erisartar-
fissaq pilattarfissarlu pis-
sutsit pitsaanerpaamut
saannissaannut alloriar-
nerit pitsaasut ilagaat.
Aalisartoq piniartorluunniit timiniaasinnaanermut
akuersissummik peqartoq kalaalimineerniarfimmi
tuniniaanermi kommunep maleruagassaanik
unioqqutitsisoq, assersuutigalugu kalaalimineerniaifimmi
imersimasoq imaluunniit tuniniakkaminik iluamik
nakkutiginninngitsoq, ingerlaannaq akuersissummik -
arsaarneqassaaq, taamalu Nuummi kalaalimineemiarfinni
tuniniaasinnaajunnaassalluni.
Hvis en autoriseret fisker eller fanger bryder kommunens
reglement for slag på Brædtet; for eksempel ved at drikke på
Brædtet eller ved at behandle råvarerne uforsvaligt, mister
han straks kortet og dermed retten til at sælge sine
produkter på de to populære slagssieder i Nuuk.
ASSJ FOTO: VIVI MØLLER-REIMER