Atuagagdliutit - 16.10.1997, Qupperneq 14

14
Nr. 80 • 1997
GRØNLANDSPOSTEN
AAM MA ILISSITAAMA
TIPEQARTIGAASI
Aqqaluk Lynge-p naggorissaatissat uumasullu inaat tipeqarai,
ilinniartitsisulli qallunaap kalaallit angerlarsimaffii taama tipeqartiginerarpai
Piniartuunissaa siunertaasi-
manngikkaluarpoq, piniartun-
ngorsimavorli. Kinami Ka-
laallit nunaanni peroriartorsi-
masoq, aammalu ukiup qanoq
ilinera malillugu pisassanik
ilisimaarinnittoq, ukiussamul-
lu qimminut inunnullu peq-
qumaatissanik pilisamermik
ilisimaarinnittoq taamaan-
ngila. Kisianni pisamertut -
ememilu angajulliugami - pi-
niartunngomissamut kingusi-
naarluni inuusimavoq. Ukiut
50-it matuma sioma Aasianni
inunngormat atukkat allan-
ngoreersimapput, aalisamerlu
- kingusinnerulaartukkut raa-
jamiaminngortoq - inuussu-
tissarsiutinngorsimavoq ataq-
qineqartoq. Eqqaamasanili si-
ullerpaat eqqartuleramagilli
paasinarsivoq angutitatuaal-
luni ilaqutariit piniagaqame-
ranni arlalinnik pisussaaffe-
qarsimasoq. - Tamanna peror-
saanerup ilagiinnarpaa, mee-
raanermi atukkanut ilaagin-
nartoq, oqarpoq. Kingusinne-
rusukkut nukappiaqqanik al-
lanik qatanngutitaartorpoq,
suliassanik allanik tigusisin-
naasunik.
Aqqaluk Lynge-li piniar-
tunngunngilaq. 1980-ikkut
aallartinneranni - nammineq
pemaatigisaminik - aavarluta
isumaqatigiippugut immikkut
angisorsuamik pisaqamiarlu-
ta. Sapaatit akunnerisa naane-
rinnaanni taamaallaat sulin-
ngiffeqarpugut, aammalu ne-
qinik assartuinissamut aqqu-
tissarput takivoq pujortuleeq-
qamillu angerlamissarput si-
visusussaalluni. Noqissinnaa-
simanngilarli - imminnut
pilerisaarutigisorsuummata -
pannersuamillu pingasunik
pisaqarmat tuttut tallimat
tamaasa assartoratsigit artor-
saqaagut. Aqqaluk tuttunniar-
tartunngorpoq, tamannalu tul-
luusimaarutigeqaa.
Pinngortitamiittarnini nu-
annaalissutigiuaannarsimavaa,
sulilu aasat tamaasa ilaquttani
Aasiaat eqqaanni ammasse-
qatigisarpai. Tamanna inuu-
nermini pingaartitaralugu pin-
ngitsoorusunneq ajorpaa, uki-
ullu tamaasa ammassisarsima-
nertik, taamani ukiomissaanut
qimminik nerukkaatissamin-
nik piliffigisarsimasartik eq-
qaasarpaa.
Kiisami nukappiaraq
Aqqaluk Lynge 12. oktober
1947-mi inunngorsimavoq,
taamaalillunilu sapaatiummat
inuuissiorluni. Angajoqqaavi,
Benedikte aamma Hans Lyn-
ge pingasunik paneqalereer-
lutik angutaata emertaamis-
samut piffissanngortoq isu-
maqalersimavoq. Iluatsippor-
lumi, taassumalu kingorna
Ole aamma Johannes inun-
ngorput.
- Taamani sorsunnerup ki-
nguneritsiaannarpaa, aamma-
lu USA-mit nioqqutissanik
suli tikisitsisoqarsinnaammat
ataataga iipilinik karsimik ili-
vitsumik inunngomissannut
tikisitsisimavoq, illoqarfim-
miorpassuit nuannaarutigisa-
annik, Aqqaluk oqaluttuar-
poq. - Inuuinni aleqara oqalo-
qatigigakku aperaara ullormi
tassami pisunit suna eqqaa-
maneraa, emerlunilu akivaa-
nga:- Iipilit.
- Ataataga radiolerisuto-
qaavoq tamatumalu saniatigut
landsrådimut ilaasortaalluni.
Ilaqutariinni siulliulluni taa-
matut sammisaqanngilaq, tas-
sami aataga Frederik Lynge,
Nuup Kangerluani Qoomumi
inunngorsimasoq folketingi-
mi ilaasortaasimavoq.
- Ataatama anaanaga Qe-
qertarsuarmi radiolerisun-
ngorniarluni ilinniarnermini
naapissimavaa. Tamannarpi-
aq peqqutaalluni Qeqertarsu-
armut arlaleriaqaluta tike-
raartarpugut, illoqarfillu taan-
na nuannarisorujussuanngor-
simavara.
- Siulinni ataasiakkaat Dan-
markimit aallaaveqarput, »qa-
ngalu« Inuit Ataqatigiit aal-
lartikkatsigit, ullumikkomillu
oqallittarnerput itisilersu-
gaannginnerugallarmat illua-
tungerisannit oqalorujuunne-
qartarpunga aaga qallunaat
aavannik akoqarmat nipituu-
liussanngitsunga. Anthon
Mogensen (København
1910), anaanama siuliisa ilaat
aallaaviuvoq.
Piniartuuneruvoq
- Oqaatigineqareersutut ataa-
taga radiolerisuullunilu lands-
rådimi ilaasortaavoq, uangali
piniartutut eqqaamaneruara.
Taamani tassa taamaanneru-
sarpoq. Saniatigut sulineq
paaqqutarineqartaraluarpoq,
kisianni aamma piffissat pini-
arflusussat paaqqutarineqar-
tussaapput. Junip aallartinne-
rani imeqqutaallat tikikkaa-
ngata manniinik katersuineq
aallartittarpoq, junillu naane-
ranit julip aallartinneranut
ammassaat ulapputigilluartar-
pagut. Julip naanerani augus-
tillu aallartinnerani eqalunni-
arnissaq nakkutigisariaqar-
poq, pinngortitallu tunnius-
sinnaasai taamatut tulleriiaar-
neqartarput.
- Allarpassuamut naleqqi-
ulluta iluaqutissarsisimavu-
gut. Ataataga pujortuleeran-
nguarmik pisisimavoq, taan-
nalu atorlugu sumulluunniit
angalasinnaalersimavugut.
Saarulliit akilerpaat, taamani-
mi peqarluarpoq.
- Ukiorpaalunni emituaasi-
magaluarlunga nukatsitaan-
ngilanga. Pisussaaffeqartin-
neqarlungalu suliassakka ta-
maasa naammassiniarlugit
suleruluttarpunga, aasaanera-
ni piliniamerinnaanngitsumi,
aammattaarli - inuuissiomis-
sama nalaani apigaangat - qi-
mussertarpunga, qimminik
nerukkaasarlunga aammalu
aamarutissaasortarlunga i-
mertartarlungalu.
Ingasappallaalersimammat
Akunnaamit tigummiartiima
ataataga aperaa meeqqap taa-
ma sulerulutsiginissaa eqqor-
tuunersoq. Sakkortuumilli a-
killugu akuleruteqqunagu o-
qarfigaa. - Sulineq kanngu-
nartuunngilaq, oqarpoq, taa-
valu inuit qimmillu nerisas-
saannik puisinut qassusiarluta
uukkanillu aalisariarluta qi-
musserluta aallarpugut.
Perorsarneqarnerup ilaa
- Piniartuunissatwik eqqaa-
saqartoqarsimanngisaannar-
pa?
- Taamaattoqarsimanngi-
saannarpoq. Ataataga piniar-
tuusoq, saniatigulli suliffim-
minik paarsisoq sungiusima-
vara. Tamatuma saniatigut
pissutsit nutaat atomeqalersi-
mapput. lllora raajamiutitaar-
poq - »Aaveq« - aammalu ila-
qutariit Geisler-ikkut raajami-
arneq aallutilereersimavaat.
Taamaariarmat pujortuleeran-
nguarput mikigilersoorpar-
put, aammalu piniariaaseq
nutaaq taanna qummut isigi-
sorujussuuarput. Tamatuma
saniatigut meeraaninni pini-
artukkormiutut inuunerisima-
sara perorsameqaminnut ilaa-
ginnarpoq, ilinniassallugu ilu-
aqutaasoq.
-Atuarninni suna soquti-
gaajuk?
- Sananeq. Assorsuaq nu-
annaraara. Qisummik sulia-
qarneq, taamatut sammisa-
qameq. Suli issiavik, perlaa-
samik issoralik kusangeqisara
pigaara. Sammisaq nuannare-
qaara, sulilu maanna maqaa-
sisinnaasarpara.
- Sanasutut ilinniamissat
soqutigisimaviuk?
- Naamik, taamatut paasi-
neqassanngilaq. Kakkaffigaa-
ra, allaammi eqiasuinnermut
nersomaatinik marlunnik pis-
sarsiaqarfigaara. Angajoq-
qaamali atuarfimmi qanoq
ingerlanersunga soqutigerpi-
arunanngilaat, eqiasuinner-
mullu nersomaatisisimallu-
nga angerlaraangama nuan-
naarlutik aperisarpaannga:
- Nå, atuarfimmi ingerlal-
luarpit? Taamappungalumi.
- Aamma aqqaneq marlun-
nik ukioqarlunga 7. klassiu-
gallarama - 1961-imi aasak-
kut - ikinngutikka ikittunngu-
it ilagalugit toqqagaaninnut
Danmarkimullu ukioq ataa-
seq atuariartortitaaninnut tun-
ngavissaqarsimavoq. Misili-
gutigalugu aallartitanut siul-
lemut ilaavugut, iluatsitsivi-
gineqarnittalu kingornagut
kalaallit atuartut amerlasuut
ukioq ataaseq Danmarkimut
atuariartortinneqartalerput.
Ilagisatsinnit eqqaamavakka
Jens Jørgen Hansen, maanna
palasitut atorfeqartoq, Stine
Siegstad, Kunuunnguaq Flei-
scher, Kristian Markussen
aamma maanna maani illo-
qarfimmi kommunaldirektø-
rerput Nauja Petersen.
Aliannguutit annertuut
- Danmarkimut tikilluni al-
lannguutit ajortorujussuup-
put. Naalakkisarnartorujus-
suuginnanngilaq, tamannalu
katsoma tikissavara, eqqar-
saatigineqarsinnaavorli Ka-
laallit Nunaanni angerlarsi-
maffimmiit ukioq ilivitsoq
nunamut allarluinnarmut pil-
lugu kulturikkut atukkat
allanngortorujussuummata,
kulturi allanarluinnartoq tikil-
lugu. Pujortuleeraqanngilaq,
imaq takuneqarsinnaanngi-
laq, qimusseqanngilaq, kisi-
anni nersussuaqarpoq uuma-
sullu inaannik tipittorsuamik
peqarluni.
- Siullermik perorsaavim-
mut inissinneqarpugut, tassa-
nilu kalaaliusugut immitsin-
nut ilinniaqqaartussaavugut.
Taanna pikkorissartarfmvoq
nunaateqarfiuutigisoq, assullu
tipigisorujussuuarput. Sungi-
Allattoq:
Jens Brønden
usimanngilarput, kisianni
Thyge Nielsen-ip, sulinium-
mi aqutsisuusup oqalorujuup-
paatigut oqarfigalutalu anger-
larsimaffitsinnit tipinnerun-
ngitsoq.
- Allannguutilli annerto-
qaat. Qaammat naallugu ullut
tamaasa qiasarpunga, taa-
maanninnilu amarsiama nalli-
gisimallunga lollandimiutut
oqarfigaanga de' vå’ søjn -
nallinnannguaruna!
- Taamaappungalumi, kisi-
annili ilannit iluatsitsisima-
nemvunga, ukiormi taannar-
piaq aanaga Danmarkimiip-
poq, atsagalu tassani naju-
gaqavilluni. Taakku takunis-
saannut periarfissaqartarpu-
nga, naak grønlandsministeri-
amit akuerineqaqqaartariaqa-
raluarlunga aammalu akuer-
saarneqapalaartaraluarlunga.
Ataataga Danmarkimi juulli-
siortariaqalermat ataatsi-
moorsinnaalerattalu grøn-
landsministeria akuersiteq-
qaartariaqarparput. Taamaat-
toqarnera quianaannarpor-
luunniit.
Ilisimanagu
sanilerisimavaa
- Eqqumiinnerpaavoq kalaali-
usugut avissaarluinnartinne-
qarsimagatta, aprilimilu -
Danmarkimut pininnit qaam-
matit arfineq pingasut qaangi-
uttut - nalaatsomerinnakkut
isikkamik arsaannermi Jens
Jørgen Hansen naaperiataa-
rakku, tassanilu paasivarput
kilometerinik sisamaannamik
ungasissimalluta. Soomnami
immitsinnut attaveqarfigiler-
pugut, kalaallisullu oqaluut-
tamerput grønlandsministeri-
amit nuannarineqanngimmat
amarsiama oqarfigaatigut mi-
nisteriamit oqarfigineqarsi-
malluni kalaallisut oqaluutis-
sanngitsugut. Taamaammat
silamiingaatsiartarpugut.
- 12-13-iinnamik ukioqar-
luni angerlarsimaffik qimal-
lugu nunamut allamut aallar-
titaaneq qanoq sunniuteqar-
pa?
Misigisaq ajorluinnarpoq,
inuillu ilaasa sapingajattarpa-
at. Ataatsip oqaatsini puigor-
luinnarpai, Kalaallillu Nu-
naannut uterami takomartatut
misigisimavoq.
- Tamatta nunatsinnut ute-
ratta kulturip allanngoqqinne-
ra malugigunarparput. Dan-
markimi nunaannarmeereer-
luta Nuummi kollegiami na-
jugaqalerpugut. Qujanartu-
mik kollegia nutaarluinnaq
iserterfigaarput, taamaalillu-
talu ataatsimut sinittarfissuit
najugaqarfiginagit init sisa-
makkaarfiusut najugaqarfigi-
lerpagut.
Ole Brandt assoroqaaq
- Realskolimiinnerput inertor-
1987-imi »anersuartarfimmi uppisitsineq«, taamani IA Siumullu avissaarsimagaluarput.
Kisianni qinersisoqareermat aamma Jonathan Motzfeldt uppisinneqareermat kattuteqqipput.
Saamerlerniit tassaapput Hans Pavia Lynge, Jens Lyberth, Lars Emil Johansen, Ulrik Josef-
sen, Moses Olsen, Aqqaluk Lynge (tunorleq), Ivalu Egede, Tuusi Motzfeldt aamma Kuupik
Kleist.
»Altan-revolutionen« i 1987, hvor IA og Siumut ellers var gået fra hinanden. Valget og et
kup mod Jonathan Motzfeldt førte dem atter sammen. Fra venstre Hans Pavia Lynge, Jens
Lyberth, Lars Emil Johansen, Ulrik Josefsen, Moses Olsen, Aqqaluk Lynge (bagest), Ivalu
Egede, Tuusi Motzfeldt og Kuupik Kleist.