Atuagagdliutit

Ukioqatigiit
Ataaseq assigiiaat ilaat

Atuagagdliutit - 30.10.1997, Qupperneq 13

Atuagagdliutit - 30.10.1997, Qupperneq 13
Nr. 84 • 1997 13 GRØNLANDSPOSTEN Atuakkiarsuaq kulturikkut pingaarutilik eqqartuiffigalugu Henrik Wilhjelm:»De store opdragere« Allattoq Christian Berthelsen Atuakkiaq qallunaatooq qu- laani taaneqartoq oqaluttuar- tuuvoq 1800-qamerani nunat- sinni ajoqissat ilinniartitaane- rannik ilinniartitsisuusunillu. Henrik Wilhjelmip allaatigi- niakkani pingaarteqalugu eq- qaassutissatullusooq suliaraa najoqqutarisani atuakkat alla- gaatillu toqqorsivimmiittut ilisimatuutut peqqissaartumik misissuiffigalugit. Nassuiaa- terpassuit atuakkap naggataa- niittut annerusumik paasisa- qarusuttunut iluaqutaaju- maarput. Atuakkiortup siule- qutsiussamini oqaasii malillu- git atuagaq una suli marlun- nik kinguleqartussaavoq. Tul- liussaaq Kleinschmidtimik atuakkiaq, pingajuannilu al- laatigineqassapput seminari- ami marlunni ilinniartuusima- sut. Nunatsinni ajoqersuisoqa- leqqaarmalli ajoqersuisut qal- lunaat ataasiakkaat ilinniarti- taqartarput ikiortissaminnik kalaallinik, ukiullu ingerlane- ranni aamma kalaallinik akusanik. Ikiortissatut ilinni- artitaasut ilaat, Frederik Ber- thelsen (Naparutaq), kalaalli- ni siullerpaalluni 1816-imi palasinngortitaavoq palasimit qallunaamit danskit tuluillu sorsuunnerata nalaani kisiar- taalluni nunatsinniilersimasu- mit. Ajoqinngomiartut ataatsi- moorlutik ilinniartinneqarta- lemissaat ukiuni ameraqisuni noqqaassutigineqareersoq kii- sami seminariat marluk piler- sinneqarput - 1845-mi Nuum- mi Ilinniarfissuaq 1846-imilu Ilulissani Ajoqersuivissuaq. Ilinniarfissuaq suli atavoq tas- saalluni Kalaallit Nunaata seminariaa, Ajoqersuivissuar- li 1875-imi atorunnaarsittari- aqarsimavoq ilinniarflit taa- maattut marluk ingerlannis- saannut nukissaqanngimmat. Seminariat taakku marluk pi- lersinneqarmata ajoqersuiar- tortitsinermi qullersaqarfim- mit Danmarkimiittumit semi- nariani siulittaasuusunut nas- siunneqarput najoqqutaagal- lartussat, »Foreløbig Instrux for Seminarieforstandere i Grønland«. Najoqqutaagal- lartussat malillugit siunerta- rineqarpoq inuusuttunik iluat- sittumik Kalaallit Nunaanni ajoqitut sulilerumaartussanik ilinniartitsinissaq. Seminariat ilinniartoqartassapput arfi- neq-pingasunik, taakkulu atu- artassapput ukiuni arfinilinni. Atuartitsissutit upperisarsior- nermut tunngasut saniatigut atuartitsissutit nalinginnaasut atuartitsissutigineqartassap- put, soorunami aamma inun- nguutimit oqaatsit. Aammat- taaq ajomartinnagu qallunaat oqaasii ilinniameqartussaap- put. Najoqqutaagallartussani taaneqartut ilagaat siulittaa- sup nakkutigissagaa ilinniar- tut sunngiffimminni kalaalli- sut inuussutissarsiutinik su- ngiusartuamissaat. Immikkut taaneqanngikkaluarluni er- seqqippoq ilinniartitaaneq i- ngerlanneqassasoq kalaallit inooqatigiinnermi pissusito- qaannut kulturiannullu na- leqquttumik. Siulittaasuusar- tut ingerlatsinerminni taman- na tunngaviginiartuagaraat saniatigullu aamma ilinniartut seminariamiinneranni ipeer- saarnermut inuusaatsimullu ajunngitsumut sungiussisinni- artarlugit. Atuartitsisuusut pi- ngaarteqalugu isumaginiartu- agaraat ilinniartut kalaallisut immikkoorutigisaminnit u- ngasillisuunnginnissaat. Najoqqutaagallartussap taaneqareersup iluani siulit- taasut namminneq atuamerup qanoq ingerlanissaa aaqqis- suuttartussaavaat. Atuartitsi- nerup qanoq ingerlanissaa najoqqutassiuunneqanngilaq seminarianut taakkununnga marlunnut assigiimmik atuut- tussamik. Tassami malunnar- poq atuartitsissutit ataasiak- kaat pingaarutigisamikkut as- sigiinngitsumik isumaqarfi- gineqartut, immaqa ingam- mik aallaqqaataani. Nunatsin- ni inuusaatsip Europamiut inuusaasiannit sunnerneqar- pallaarnissaa Ilinniarfissuar- miit isigineqarpoq ajoqutaa- sussatut, taamaattumillu qal- lunaatut ilinniamissaq anne- rusumik ilungersuunneqan- ngilaq piffissaajaataaginnas- sammat. Ajoqersuivissuarmi- li qallunaatut atuartitsineq as- sut pingaartinneqarpoq ilik- kakkallu ilinniutit biibilimilu allassimasut kalaallisuun- ngortinnissaannut iluaqutigi- niarneqarlutik. Ukiut arlaanni qallunaat oqaasii atuartitsis- sutitut atomeqarput - allatut ajomartumik, tassa siulittaa- soq kalaallisut ilikkarluarsi- masuunngimmat. Taamatut- taaq uissuumminartutut taa- neqassaaq ukiuni marlunni Ajoqersuivissuarmi ilinniar- toqarmat qallunaatuinnaq oqaasilimmik. Ajoqit semina- riani ilinniarsimasut pikkorin- nerit Danmarkimi iliniaqqis- sinnaanissaat Ilinniarfissu- armi akerlerineqartoq Ajoqer- suivissuarmi akuersaameqa- qaaq. Piniamermik ilinniar- nissaq pingaartinneqarpoq i- ngammik Nuummi, tassami qaannap piniutitut atomissaa- ta sungiulluinnarnissaa taa- mani ajoqiusunut akissaatike- qisunut pisariaqarluinnartuu- voq. Ajoqit kalaallit palasin- ngortitaasamissaannik isum- mat akuttunngitsumik saq- qummiunneqartarput nunat- sinni seminarianiit Danmarki- milu ajoqersuiartortitsinerup pisortaqarfianiit ilagiinnullu tunngasunut ministereqarfim- miit. Ajoqersuiartortitsinermi pisortaasut isumaqarput semi- nariami ilinniarsimasut pik- korinnerit ukiut qassiialuit ajoqitut sulereersimasut peri- arfissaqartittariaqartut Kalaal- lit Nunaanni seminariani Danmarkimilu ilinniaqqinnis- samut, palasinngortitaanissaq siunertaralugu. Nunatsinni seminariani ilinniaqqissin- naanissamik isuma akerliler- neqarpoq naammattunik ilin- niartitsisussaqannginneq pis- sutigalugu. Danmarkimilu ilinniaqqinnissaq nangaassu- teqarfiujuarpoq (Ajoqersui- vissuarmi pinnani) Europami- ut inuusaasiannit sunnerne- qarnissaq aarlerissutigalugu. Ajoqit kalaallit palasinngor- tinneqarsinnaanerannut tun- ngatillugu isummani saqqum- miunneqartuni taaneqartut ilagaat kalaallinik palasinng- ortitsinissaq piviusunngortin- neqassappat taakkua atorfinit- sinneqamissaanni kalaallinik atorfinitsitsisamermi pissutsit tunngaviussasut, tassa ator- fimminnut atasumik illoqarti- taasanngitsut akissaaserne- qarnerminnilu taamaallaat angalanermi atugassanik ta- piiffigineqassasut. Danmarki- mi ilinniaqqinnissamik pisari- aqartitsisut isumartik aalaja- ngiusimaannarpaat eqqaassis- sutigalugulu perorsaataasunik assigiinngitsunik ilinniaga- qameq »ilagiinni naalattari- aqartumik periaaseqarsinnaa- nermik« tunniussaqarsin- naammat. - 1800-qarnerata naalernerani kalaallinik pala- sinngortoqamissaa pisariaqa- lerpoq ajoqersuiartortitat qal- lunaat amigaataalermata. Ka- tillugit ajoqit tallimat palasin- ngortinneqarput. Kikkuuppat perorsaasorsu- amik taaneqarsinnaalersima- sut? Tassaapput seminariani siulittaasuusimasut qasseer- passuartigut atugarlioqalutik suliniartarsimasut. Tassaap- puttaaq ajoqersuiartortitat kingoraartaattut ilinniartitsi- suusarsimasut. Aamma pine- qarput ajoqit seminariami ilinniarsimasut kingoraartaat- tut ikiortaallutik ilinniartitsi- suusarsimasut. Nunasiaane- rup nalaani nunap inuii ator- filiusut akissaatilutsitaaqaat sulinerminnilu tamatigut qal- lunaanut allequtaajuartarlutik. Soorlu Rasmus Berthelsen ukiut 50-it sinnerlugit Ilinni- arfissuarmi ikiortitut ilinniar- titsisuusoq ukiuni taakkunani tamani hjælpelærerimik taa- guuteqartitaavoq taamatullu isigineqartuarluni. - Perorsaa- sorsuit eqqartomeqamerat as- sut soqutiginartuuvoq. Ilaat sivisoorsuarmik Kalaallit Nunaanni sulisimasut takisu- umik allaatigineqarput. Uku assersuutaalit: Vittus Steen- holdt Aasianni ajoqiutilluni Ajoqersuivissuarmilu ilinni- artitsisuutilluni peqqissaaqa- luni kalaallit oqaasiinut tun- ngasunik suliaqarsimasoq qassiioqisunullu allanut pik- koriffeqartuusoq - qulaani taaneqareersoq ikiortitut ilin- niartitsisoq ajoqiunerullunilu tussiusiortuusoq Rasmus Ber- thelsen nalimini qasseerpas- suartigut sunniuteqarluartuu- soq inuunerminilu ajornar- torsiutiminik qaangemiaga- qartariaqartartoq - Samuel Kleinschmidt qatanngutigiin- niat suleqatini isumaqatigiun- naarlugit qimakkamigit Ilin- niarfissuarmi ilinniartitsisuu- lersoq, kalaallit oqaasiinik al- laassiliuussisoq - Grundtvigip malittaasa ilaat N.E. Balle ukiuni 30-ngajanni Ilinniar- fissuarmi siulittaasuusoq, i- summaminik aalajangiussil- laqqissoq kristumiutut ileqqo- rissuunissamut biibilimiittul- lu kalaallisut oqaasertalemis- saannut tunngasutigut, Ka- laallit Nunaat biskopeqalissa- galuarpat biskopinngortussa- tut piukkunneqartoq. Atuagaq pissanganarluin- nartumik naggateqarpoq im- mikkoortumi qulequtaqartu- mi »1900/1901-mi atugarlior- nersuaq«-mik, tassa N.E. Bal- le Rasmus Berthelsenilu 1900-mi 1901-milu maliin- nangajallutik toqummata paa- tsiveerunneqaleraluarmat. - Kingullerpaatillugu taatsi- ameqarpoq ajoqissat ilinniar- titaanerata nutaamik aaqqis- suunneqamera C.W. Schultz- Lorentzenip siulittaasuulerne- ratigut. Henrik Wilhjelm Atuakkap uuma kalaallit kulturikkut angerlaasiata ilaa- nik pingaaruteqartumik oqa- luttuartup kalaallisuttaaq saq- qummersinneqamissaa eqqar- saatigilluartariaqarpoq. Ajuu- saamassagaluarpoq saqqum- missaguni qallunaatuumiit ki- ngusinaarneroqaluni takkut- tussaammat. Atuakkat tullis- sai allaatigisap uuma aallaq- qaataani taaneqartut paasinia- affigissallugit periarfissaqar- poq - kalaallisuunngorteria- annaanersut aammalu atuak- kat qallunaatuut kalaallisuul- lu ataatsikkut saqqummersin- nissaat ajomarumaanngitsoq. Nunaqarfiup ilisaritinnera Allattoq, Otto Sandgreen Atuagaq »Kullorsuaq - nu- naqarfiup toqqissisimaffi- usup ineriartortullu ilisari- tinneqamera« - 1996, naqi- terisitsisuu-simalluni Eski- mo Management ApS, Westergaard Mikkelseni- mit ingerlatarineqartoq. Atuagaq pineqartoq qupp. 1-imiit 73 ilanngullu- gu kalaallisut allagaavoq, taavalu matoriarlugu pusil- lugu illua-tungaanut saat- sikkaanni aamma qupp. 1- imiit 73 ilanngullugu qallu- naatuujulluni. Atuagaq inuppassuit ilu- aqutigalugit pilersinneqar- sinnaasimavoq, tassalu qupp. 2-mi allassimapput taakku kikkuuneri, amerla- qaat, aaligooq tamakkema- git- Atuakkamik aallaqqaasi- isuupput inuit marluk, siul- liulluni Hans Danielsen, Kullorsuarmi peqqinnis- samut ataatsimiititaliap siu- littaasua, siulequtsiussani qulequtsersimallugu »Kul- lorsuaq 2000«. Aapparaalu nakorsaq Ove Rosing Ol- sen, taassumalu aallaqqaa- siunni qulequtsersimavaa »Peqqik 2000 - Upemavik - Kullorsuarmi suliniuteqar- neq«. Taamatut ilusilimmik - pisiarigukku takussavat - atuakkiomerup siunertarisi- mavaa Kullorsuarmiut ine- riartomerup killiffianik na- liliinissaniinnut periarfis- saqarnerulersissallugil taa- maasilhitik nunaqarfunmik ineriartornera paasillugulu aqussinnaalissammassuk. Siunertap taamatut ittup atuakkiarinera nunaqarfip- passuarnut Nunarput ta- maat siammarsimasunut eqqarsaatersornermik kinguneqartitsissanngippat tupinnassaaq. Tassalu taa- matut oqaannarluni atuak- kap nalilemera naammak- kaluarpoq. Immikkoortor- talersomerali oqaatigitsiar- niarpara nunaqarfimmiut allat qanoriliuuseqaruma- lernerinut isumassarsiviu- sinnaammat. Immikkoortortat angi- suut siullersaraat »Kullor- suaq ullumikkut« - taassu- malu qanoq imaqamera er- seqqissartariaqanngilaq - nunaqarfimmut tassungar- piaq tunngavoq. Immik- kootfulli taassuma naaler- nerani qulequtaq angisuu- nik erseqqissunillu allannil- ik saqqummerpoq: »Sulini- utissat« - sunik imaqamer- soq illit nammineq atuami- ariuk. Taava immikkoortortaq angisooq tulliuppoq, qule- qutalik: »Apersuinerit«. Aa- jukulu apersomeqartutrl) Meeqqat. 2) Inuusuttut. 3) Amat. 4) Ilaqutariit. 5) Utoqqaat. 6) Kulturi. 7) Timersomeq... allarpassuil- lu. Suummi apersuutigine- qarpat? Aap, meeqqanut apeqqutit ilaat imaapput: Kullorsuarmi najugaqar- nissinni sum nuannariner- paavisigit? Akissutit: Ar- sarneq, eqaarsaarneq, si-la- mi aneemeq, timersomeq. meeqqat klubbianni pin- nguarneq. Aamma meeqqanut a- peqqutit ilaat imaappoq: Kullorsuarmi siunissami meeqqanut inuuneq pitsaa- soq qaamasorlu qanoq ilil- luni anguneqarsinnaava ? Akissutillu makkuusi- mapput: Orpilik, pinnguar- tarfilik, talittarfilik, illor- passualik mikisunik angisu- unillu, apummik illunnguu- sialik, illut silatiminni naa- sullit, sodavand-it, naatsiiat panertut, vindruuat banaa- nillu, inuppassualik soorlu nunani allani, pisiniarfik angisoomjuk, sisorartarfi- lik. Oqareernittut aamma inuusuttut apersomeqarsi- mapput, taakkununngalu apeqqutit ilagaat: Kullorsu- armi inuunerup ajortortai« sumiippat? Akissutit: eq- qaavilerisussaaleqineq, ani- ngaasanoortartut nalingin- naagaluttuinnameri, illut qalipaateqarpianngitsut paarinerlutat, immiorneq, inuusoqatit katikkaangamik klubbimiissinnaajunnaar- tameri, atisarluttut suli ta- kussaasarneri. Ilumut atuagaq soqutigi- narluartoqarpoq isumassar- siffiulluarsinnaasoq - im- maqalu kingoma nunaqar- fimmiut allat taamaattuli- ommalemissaannut suli pit- saanerusumik aqqutissiuus- sisinnaalluni. Pisiariniariuk. ASSJ FOTO-ARKIV: LOUISE-INGER KORDON

x

Atuagagdliutit

Direct Links

Hvis du vil linke til denne avis/magasin, skal du bruge disse links:

Link til denne avis/magasin: Atuagagdliutit
https://timarit.is/publication/314

Link til dette eksemplar:

Link til denne side:

Link til denne artikel:

Venligst ikke link direkte til billeder eller PDfs på Timarit.is, da sådanne webadresser kan ændres uden advarsel. Brug venligst de angivne webadresser for at linke til sitet.