Atuagagdliutit - 30.10.1997, Qupperneq 14

14
Nr. 84 • 1997

GRØNLANDSPOSTEN
NERISAT SIKAAVARARSUNNITSUT
- Kamippaliortunngorukkaluarama qujanartumik piukkunnarsimanngilanga, GU-mi rektori Isak Heilmann oqarpoq
Pisuinnaat - ilaannilumi cyke-
lertut - »ingasattumik timer-
sorumatuallaap« Isak Heil-
mann-ip cykelertartut aqqu-
semanni imaluunniit Nuum-
mi mittarfiup aqqutaani qaa-
ngeraangamik uumitsattame-
rat nalinginnaalluinnarpoq: -
Sumunnaravit taama tuavior-
tigaat? Mitallerpasillutilluun-
niit: - Ulapeqaat? Assigi-
saannillu. Suli taamatut pine-
qartarnini puffaatigisarpaa,
ukiorpassuami nunaannarmi-
ittarnermini tusaanngitsuu-
saartaleraluarlugit. Eqqumii-
ginanngitsuunngilarli arpal-
lattamera uumitsaanneqartar-
mat.
Isaalli qasujaallisartamera
»arpallattaamermik« taassal-
lugu naleqqutinngilaq. AG-
mi naatsorsorparput arpalluni
sisorarluniluunniit 200.000
kilometerit ingerlasimagai,
tassa nunarsuaq tallimariarlu-
gu kaajallallugu imaluunniit
nunarsuarmiit qaammammut
isorartussusiata pingajorarte-
rutai marluk. »Arpallattaar-
tamermik« taasassaanngivil-
luni.
Uumitsattamerit sinngapa-
jaamermik aallaaveqarsima-
gunarput. Amerlanerit nalusi-
manngilaat namminneq aam-
ma taamatut pisariaqaraluar-
lutik, aallartinnerli ajuliin-
nartarlutik. Tamannalu Iisaap
sila qanoq ikkaluaraangal-
luunniit aqqusinikkut arpat-
silluni sisorartilluniluunniit,
kisimiilluni eqqarsaatiminik
angalaartitsiniartilluni tusagi-
asaameqartuaatigiuartarpaa.
AG-p sisamanngomermut
apersuisuata Iisaaq GU-mut
ullaannguaq aaniarlugu isu-
maqatigiissuteqarfigaa. Utaq-
qiisaasumik najugaanukar-
nitsinni iffiorfimmut ullaak-
korsiutissanik aqqusaartus-
saartussaagaluarpugut. Sø-
mandshjemmimukaannarpu-
gulli, tassanngaanniillu aalla-
ratta Iisaaq aperivoq Qasi-
giannguit eqqaanni piginne-
qatigiilluni inissialiat avan-
narliit aqqusaarsinnaanngin-
nerivut. Tassani inissialiortit-
sivoq, qanorlu ingerlanersoq
takorusuppaa.
Suna peqqutaasimanerluni
Iisaap illussaa allanit inissisi-
malluameruvoq. Kangerlum-
mut isikkivigissuaq, aasarlu
naallugu aneerasaartarfiup a-
tinnguanut angallanni pitusi-
masinnaavaa.
Suli illu ataasiinnarsuarmik
initaqarpoq, Isaarli oqaluttu-
arpoq inip angisuujunissaa si-
nittarfiillu marluinnaanissaat
aalajangiussimallugu.
- Aap, sulimi kisimiipputit,
mikisunillu meerartaqalernis-
sat ilimananngilaq?
- Aap, massakkuunngikkal-
lartoq, Iisaaq emumarpasiga-
ni akivoq.
Angut taanna tupaallatsitsi-
uartuuvoq, taamatullu oqar-
nermini allamik isumaqarsi-
manissaa tupinnassanngilaq.
Imaassinnaavorluunniit Ii-
saap tamanna nammineerluni
ilisimanngikkaa. Kisianni
suulluunniit tamangajammik
Isaamut atorluaanartuusarput.
Nammineerlunilu oqarpoq
atorluaasuulluni taamaattu-
aannarsimallunilu, amerla-
nerpaatigullu ilumoomera ta-
kussutissaqartarpoq. Ilumuu-
inngilarli. 1991-imi Astrid
nuleerutigaa, aammattaaq
AG-mi sisamanngornikkut
saqqummersartumut Inuit-nut
apersugassaqqilluinnaraluaq.
Eqqumiitsuliortutut immik-
kooruteqarluinnarpoq pikko-
rillunilu soqutigisarpassua-
qarlunilu, amerlanertigut Ka-
laallit Nunaannut nunamilu
pinngortitamut tunngasunik.
Kiisalu aamma timersorluar-
tuuvoq, napparsimagaluarlu-
nilunilu qasujaallisameq sam-
misorujussuusimallugu.
Ataatsimut soqutigisatik
Iisaap ingerlattuamiarsarai,
kisianni Astrid toqummalli
suli qajaasanik tiiliassanik
nerisassiomermilu akoorutis-
sanik nutsuinngilaq. Kisianni
taamaaliorumaarluni oqar-
poq. - Taamaalluni piffissaqa-
leruma.
Kisimiilersimagaluarluni
uniinnarsimanngilaq. Kisian-
ni qasujaallisameq qimersor-
nerlu aallutarissallugit ajor-
nannginnemtippai.
Atorluaaneq
Isak Heilmann angutaavoq
pilluarpasissoq. Tamanna qu-
ngujunneratigut, isumaatigut
ilerasuuteqarpasinnginnera-
tigullu takuneqarsinnaavoq,
isertuaranilu atorluaasuunini
taamaattuarsimaninilu oqaa-
tigalugu - tassa Maniitsumi
ukiut 62-it matuma siornati-
gut inunngoramili.
- Mikisuararsuullungali i-
nuunera nuannerluinnartumik
ingerlavoq. Ataataga ilaqutta-
gullu allat marlussuit pujortu-
leerarsipput - 28-30 fodsimik
- taamaalillutalu ukiut tamaa-
sa piniariaqattaartalerpugut.
Eqqaamasarpara Maniitsumit
aallaraangatta inuppas.suit
talittarfimmi katersuussima-
sut - taamani pisut annertun-
ngikkaluaraangataluunniit
taamaattarput - ilaqutariikkaat
pingasut tamarmik immikkut
arfineq pingasuniit qulinut
meerartallit pujortuleeqqamut
umiatsiarsuarmullu kalitaanut
issoraasunik isiginnaartartut.
Atuarfimmi inuiaat ingerlaar-
nerat pillugu tusaraangama
tamatigut Maniitsumit aallar-
tamigut eqqaasarpakka. Pu-
jortuleeraq umiatsiarlu inun-
nik ulikkaartarput, immaqa
katillugit 30-it missaanniittar-
lutik. Tattoqiulluta issiasarpu-
gut, imaluunniit Atammim-
mut ungasissunulluunniit al-
lanut ingerlaarnitsinni ulloq
naallugu nikorfalluta motorip
(glødehovedmotor) 5-6 HK-
nik sakkortussusillip ingerlar-
palua tusamaartarlugu.
- Upemaakkut ammassisar-
pugut puisinniartarlutalu, ju-
nimilu angerlarsimatsiarsin-
narluta Atammiup eqqaani O-
qummiamut eqalunniariartor-
luta aallartarluta. Tassani ila-
qutariiusugut Atammimmi
ilaqutariikkaat marlussuit ila-
galugit eqalunniarsinnaatitaa-
vugut, maannali eqalunniar-
sinnaatitaajunnaarpugut so-
qutiginninnerput naammattu-
mik takutittarsimannginnat-
sigu.
Ukiaraangat inuit taakkuul-
luta saarullinniariartortarpu-
gut assigisaanilluunniit sam-
misaqamiarluta aallartarluta.
Isumaqartarpunga ukiut pillu-
amartut taakku pinngortita-
mik soqutiginninnerujussuan-
nut aallaaviusut. Taamatut
inuuneq timimut tamimullu
sunniulluinnartarpoq, isuma-
qarpungalu inuunerma sinne-
rani pinngitsoorsinnaajun-
naarlugu.
Atuarfitoqaq pitsaasoq
- Maniitsumi atuarfik pitsaa-
sutut eqqaamavara. Ajoqit
ilinniartitsisullu ajunngitsor-
suit.
- Piffissarli siulleq ajorluin-
narpoq. Uanga qatsussiasar-
torujusuuvunga. Illup iluani
ingillunga atuamermik ilinni-
arlunga. Pingaartumik atua-
lemangaluunniit atuarsinnaa-
lereersimagama. Ajoqaaq.
Soorunami atuanngitsoortar-
punga, kisimiillunga atuar-
fiup tunuanut toqqorlunga
pinnguartarpunga, ajoqilli a-
ngajoqqaannut kalerriinissaa
naatsorsuutigisimanngilara.
Taamatut pisoqariarmat utoq-
qatsissutissarsiortariaqaler-
punga, soorlu kamikka ma-
sannerarlugit - assigisaannil-
luunniit.
- Atuarfiup pitsaasuunera-
nik oqarama peqqutaagunar-
poq »sakkortuumik aqunne-
qarmat«. Naalagarsiomarpoq,
ilinniartitseriaaserlu aalaja-
ngersimasorujussuuvoq. As-
sersuutigalugu allaqqissaar-
neq akuttoqqatigiissaarinik-
kut ilinniartitsissutaasarpoq:
Qummut-ammut, qummut-
ammut il.il.
- Kisianni ilinniartitsisut
inutsialassuupput. Eqqaama-
sama ilagaat Lars Møller,
Karl Heilmann, Frederik
Holm, Indaleeraq Egede, Ole
Brandt allarpassuillu.
Iisaaq kamippa-
liortunngorusuppoq
- Apersortissimatsiarlunga pi-
siniarfiup matuani allagarsi-
ussaq imaattoq takuara: KGH
kamippaliortup ilinniartus-
saanik pissarsiorpoq! Dan-
markimilu ilinniamissaq pile-
risaamtaavoq. Sorsunnersuup
kingorna inuusuttorpassuit
illoqarfimmit nutsilereersi-
mapput, periarfissarlu taanna
malinnaalluni aallarusunner-
mut ilunni pinngulersumut
sakkortusaataavoq. Qanoq ili-
orlunga pinerpoq ilinniarfis-
samut tassunga qinnuteqar-
nissamut angajoqqaakka aku-
ersitippakka, taamaaliorpu-
ngalimi misigisaqarusunner-
mik isumalluamermillu nia-
qora ulikkaartoq.
- Qujanartumilli KGH-mit
tusagaqanngilanga. Immaqa
kamippaliortussatut piukkun-
narsimanngilanga, kingumul-
lu qiviaruma tamanna aju-
toomerma annersarinngilaat.
Aamma Iisaap kammalaa-
taasalu Nuummi efterskoler-
nertik nuannersumik inger-
lappaat, tassanilu timersor-
nermut soqutiginninnera sak-
kortusilluarpoq. Maniitsu-
miinnermini eqaarsaallatsiar-
tarsimavoq, isikkamik arsaat-
tarsimalluni tilluutillattaartar-
lunilu. Taamani David Som-
mer-ip inuusuttut sunngiffim-
mi iluamik sammisaqartinni-
arlugit katersorlualereersima-
vai, aatsaalli Nuummut pi-
gami aallartilluarpoq. Eqaar-
saameq sisoramerlu aallullua-
lerpai, kingullermi Lars
Svendsen aqutsisoralugu.
Isak Heilmann-ip tuini ki-
viimivai, allaanani utoqqat-
semiartoq, oqarporlu: - Taa-
mani pisimasut nuannersuin-
nartut eqqaamavakka. Piffis-
saq atugarput isumassarsiorfi-
ulluarpoq, sorpassuarnillu
aallartitaqarpugut - timimut
tunngasuinnaanngitsunik -
aammattaarli ilinniartut, nipi-
lersortartut timersortartullu
peqatigiiffii aviisilu ataaseq
aqqutigalugit.
- Taamani piumasaqartor-
suusimagunanngilagut, oqa-
luttuarpoq. - Aammami naam-
magittaalliomeq ajorpugut.
Kalaalimemit
sikaavararsunnitsut
- Immaqa nerisassat tungaa-
sigut, nangippoq, isaatalu
aappaatigut - ilami eqqumiik-
kaluartumik illuttut.
Siullermik frøken Dyhr
igasoraarput, Isak Heilmann
nassuiaavoq. Tamatuma ki-
ngoma savalimmiormiu tikip-
poq, taassuma aqqa eqqaa-
marpianngilara, taassumali
arfanniaq Sonja Larsen qatan-
ngutigaa. Amaavoq angisooq
nukittooq suligaangami si-
kaavarartortartoq. Taanna qu-
janartumik kalaaliminiliorsin-
naavoq - imaluunniit atlanti-
kup avannaamiuisa nerisas-
saannik sanasinnaavoq - ua-
gullu tamanna iluareqaarput,
kisiannili sikaavarartukkami
igat avataannut arsakoomis-
saa puigortarpaa, taamaam-
mallu nerisatta sikaavararsun-
ninnerat sivitsormat naamma-
gittaalliorpugut. Tamannali
rektoritta Binzer-ip saamaat-
sorujussuulluni tiguaa. Taa-
maaliorsimasariaqanngikka-
luarpugut.
Iisaaq realskolileramili Ma-
niitsoq qimavillugu qimap-
paa. Mikivallaalersimavoq,
kisiannili aamma Kalaallit
Nunaanni inoqarfiit allat ti-
kikkusussimagaluarpai. Peri-
arfissarsinngitsoorporli.
Isak Heilmann realskoler-
sinnarluni Nuummi Uinniar-
fissuarmi ilinniartitsisunngor-
niatut ilinniarpoq Qorsussuar-
milu ilinniartitsisutut aallartil-
luni. Kisianni kalaallit ilinni-
artitsisut appasinnerusutut isi-
gineqarnerat Iisaap nuanna-
rinngilaa. Angajoqqaanik a-
taatsimiititsinemi assigisaani-
luunnit pisortamut qallunaa-
mut oqalutsitut atomeqartar-
nini erngerluni qatsuppaa.
Ilinniartitsisuugami naligil-
luinnakkatut suleqataalluni
sulinissani kissaatigaa. Taa-
maammat nammineq akilik-
kaminik Hjørring Semina-
rium-imut ilinniariarpoq, aal-
laqqaataaniillu aallarteqqillu-
ni. Ilinniartunngomialli klas-
siat alluinnarsinnaallugu isu-
maqarami taamaaliorpoq, u-
kiullu sisamat qaangiuttut
ilinniartitsisussatut misilitsik-
kami angusivoq. Tamannali
naammagisimanngilaa, taa-
maammallu ilinniamertuun-
ngomiarfimmi eskimologimi
cand. phil.-itut ilinniarsimal-
luni.
Taamatut piareersaateqa-
reerluni Qorsussuarmut uter-
nissamut piffissanngorsoraa,
tassanilu viceinspektørin-
ngorpoq. 1976-imi ilinniarfis-
suarmut nuuppoq, GU-lu
1988-imi immikkoortinneqar-
mat rektorinngorfigaa.
Timersornermit
nuannersorpassuit
Kalaallit Nunaanni timersul-
lammaap maannamut aju-
gaaffigineqanngitsup, Isak
Heilmann-ip oqaatigimmagu
timersomeq nuannersorpas-
suarnik misigisaqarfigalugu
tupigusuutissaanngilaq. Inuu-
nermimi affaa timersomer-
mut peqatigiiffilerinermut pi-
sortatullu inissisimanermut
atorsimavaa.
Iisaaq Danmarkimiinner-
mini sisoraatinik ujakkaar-
neq, timersuutini nuannarine-
rusani siuariarujussuarfigipal-
lappaa. Aammami Danmarki-
mi pissartanngomiunnemi si-
soraatinik sangusaarissat pe-
qataaffigisarsimavai, sisoraa-
tinik atukkaminik atorluni su-
ngiusarsimananilu, taamaat-
torli bronzinnassimalluni.
Iisaap seeqquluttamini peq-
qutigalugu badmintonissaar-
simavoq isikkamillu arsaatis-
saarsimalluni, tamatumalu ki-
ngoma arpanneq sisoraatinil-
lu ujakkaameq aallutilersima-
vai, angusaqarfigilluartarlu-
gillu.
Aatsaalli »utoqqaligami«
pissartanngorpoq suli aju-
gaaffigineqanngitsoq. Maniit-
sumit kammalaataata, efter-
skolemi atuaqataata ajugaaf-
figiuartarsimavaa, taamanilu
taaguuteqalerpoq »2-jujuaan-
nartoq«. Kammalaataa taanna
tassaavoq Daniel Skifte, pi-
ngaartumik taamani Dan-
marks Højskole for Legems-
øvelser-imik taaguutilimmi
ilinniamermi kingorna siuari-
Sivisunermik sukkanermilluunniit arpakkaangami inuulluataamerusarpoq. Aqqutigikkaangat qaqqami arpakkajuttarpoq.
Hvis ikke han løber længst eller hurtigst, så løber han højest. Træningen foregår ligeså ofte i fjeldet, når føret tillader det.