Atuagagdliutit - 30.10.1997, Side 15

Nr. 84 • 1997
15

GRØNLANDSPOSTEN
'/I
B9
Niviarsiarannguaq tassaavoq Isak Heilmann-ip amaa -
Amalie Kreutzmann. Uani arni tasiorpaa. Angutaata Johan-
nes-ip, qisunnik naluneqanngilluartunik inuusaliortartup
Jens Kreutzmann, oqaluttuatoqqanik oqaluttuartartoq assi-
lialiortartorlu ataataraa. Una Kangaamiuni assilisaavoq.
Den lille pige er Isak Heilmanns mor Amalie Kreutzmann.
Hun står med sin mor i hånden. Faderen Johannes, der
fremstillede de kendte trædukker, var søn af den navnkun-
dige Jens Kreutzmann, sagnfortæller og billedkunstner.
Billedet er fra Kangaamiut.
angaatsiarsimasoq. Timersor-
nermik sammisaqamermi an-
nikilliartortilernissaata tu-
ngaanut ajugaajuarpoq. Isaar-
li ilungersortuarpoq. Maan-
nalu suli timersortartuissuu-
voq, naak qangatut angusami-
nik soqutigisalissuunngikka-
luarluni.
Assersuutigalugu siorna
ukiukkut Iisaaq Italiami
Masters’ World Cup-imut i-
laavoq, 30 aamma 20 kilome-
terini sisoraatik ujakkaamerit
peqataaffigalugit. Peqataasu-
nit 64-init normu 16-iuvoq,
68-nit normu 15-iuvoq aam-
ma 62-init normu 10-uvoq,
utoqqasaat OL-imut anngun-
nissaannut FIS-pointittai
naammallutik.
Februarimi Lake Placid-
imi Canadamiittumi Masters’
World Cup-ertoqalerpat pe-
qataajartortoqarsinnaassaaq,
sulinerminit unitsinneqan-
ngikkuni.
Inuusuttoq
62-inik ukiulik
Isak Heilmann utoqqaan-
ngilaq. Ukiut 62-it amerlaga-
luit taamatut ukioqamini peq-
qutigiinnarlugu utoqqarmik
taaneqartariaqanngilaq. Utoq-
qasaatut taasariaqarunarpoq,
soorlu uatsitut inuusunne-
rujussuartut.
Tassa Iisaap kamannartua,
qanorluunniit sungiusartigi-
galuaraanni - pingaartumik u-
kiualuit matuma siorna - Ii-
saaq angusassaanngilaq. A-
kersuunnissamut piumassuse-
qarluarpoq utoqqaallu pigi-
saannik ilisimasaqangaatsiar-
luni, taamaammallu arpaliun-
nermi annguffissap eqqaani
oqorsaatini atallaat atorlugit
utaqqisarpaatigut, tikilluaq-
qussutitut qungujorujussuar-
Iuni. Kamannarpoq. Uagullu
qilanaarsimavugut - ukiualuit
matuma siorna - Iisaaq taa-
maalluni utoqqalinissaanut,
taamaalillutalu angusinnaa-
lemissaanut. Allaanngivip-
porli uagut kisitta utoqqaliar-
tortugut. Pisamermisut qu-
ngujulangaatsiartarpoq, tama-
tumalu allanngortinnissaanut
peqqutissaqanngilaq.
Misigisat annersaat
- Timersomermi misigisavit
annersaat suua?
- Qujanartumik amerlaqaat,
eqqaamasamali ilagaat Wasa-
loppet - svenskit 89 kilomete-
rinik isorartussusilimmut si-
soraatinik unamminerat - taa-
mani qasuillunga qummuka-
riakkut kisimiivillunga nuna-
milu allarluinnarmiillunga
qummukarput. Tamaaniuna
susunga?
- Tassanngaannarli suaar-
tarpalummik tusaalerpunga:
Heja Isak, heja Isak... Suaar-
tartuarpullu, akuttoqatigiis-
saamik, ersarissumik qiim-
maallannartumillu. Pissatsip-
punga. Ilisarineqaannanngila-
nga, kaammattorlungali su-
aartarput, illersorlunga. Nuk-
kaqqillungalu misigigama su-
kataalerpunga, pisinnaasaralu
tamaat sukataalerlunga.
- Qummukajaakkut qaqi-
lerlunga takuakka. Siomati-
gut takusimanngisaannarpak-
ka. Paatsuungasorujussuuvu-
nga. Aatsaat killoqqutilerlugit
kina pineraat paasilerpara: -
Heja Robert, heja Robert...
Paasilerparalu Robertip qaso-
qaluni malikkaanga, taassu-
mattaarlu pissatsiallanneru-
jussuaq misigisussanngoraa.
- Soorunami isiginnaartut
peqataasut allattorsimaffiinik
tigumiaqarput, ilaasullu aal-
lamerminni normui ikiortiga-
lugit qanoq ateqamersut paa-
sisinnaavaat.
Nalunaaquttap akunneri
pingasut inorlugit
Isak Heilmann takorluugaqar-
poq. Amerlaqisugummi taa-
maappugut. Kisianni Iisaaq
timersortartut amerlanerit
assiginagit ukiorpassuarni
takorluukkani piviusunngor-
tissinnaasimanngilaa. Mara-
thon-imik arpaliunnermi
(42.195 meterini) nalunaaqut-
tap akunneri pingasut inorlu-
git arpannissani takorloortar-
paa. Ataasiaannarani piviu-
sunngortingajattarsimavaa,
iluatsinngitsoortarsimallugu-
li.
Siullermik Københavnimi
Wonderful Copenhagen-imik
taaguutilimmut ilaagami na-
lunaaquttap akunneri pinga-
sut minutsilu ataaseq ingerla-
simavoq, aallamermini suk-
kavallaartoorsimalluni. Aap-
passaanik pingajussaanillu
Ørebro-mi Sverige-miittumi
toqqissuinnakkut arpalluni ta-
matigut 3,01 atortarsimavaa.
Normu 2-juaannartuuneranut
tunnganngikkaluarpoq, ma-
rathon-imimi imminut taa-
maallaat unammisoqartarmat.
Kisianni assersuunneqarsin-
naavoq.
Sulili Iisaaq periarfissaqar-
poq. Siorna Nuummi halvma-
rathon-emermi nalunaaquttap
akunnera ataaseq minutsillu
28-it atorpai, taamatullu i-
ngerlaannarluni isorartussut-
sit marlunngoraluarunigit a-
ngorusutani angussagaluar-
paa. Ajoqusinngikkunilu a-
ngujumaarpaa.
Eqqarsaqqissaarneq
Iisaap arpannini silaminut
allannguutigisimanerlugu eq-
qaamanngilaa. Allat tamatut
oqartarput. Kisianni iluaru-
sunneq, akuttoqatigiissaamik
ingerlalemermi tirnillu uun-
nalluamerani nalliuttartoq na-
lunngilaa. Immaqami taan-
narpiaavoq.
Aamma sungiusangaatsiar-
tilluni iluarusuleraangami,
annernartut akornutiaqqallu
malunnarunnaaraangata qara-
saa sulilertarpoq. Inuit ilaat
oqartarput eqqarsaqqissaarlu-
tik. Allat oqartarput takor-
luukkatik ingerlaartittarlugit
uisallutillu sinnattortarlutik.
Iisaap piffissaq atugassani
pilersaarusiortarpoq.
- Taamaaleraanni piffissa-
mut aggersumut pilersaarusi-
omissamut pitsaasorujussuu-
voq. Ulloq suliffissaq qanoq
ingerlassava aamma sunngif-
finnni sunik suliassaqarpu-
nga. Suliassat ataasiakkaat pi-
lersaarusiomeri arpangaatsi-
arnermi ajunnginnerpaasar-
poq.
Iisaaq eqqarsaqqissaarneq
ajorpoq, kisianni ulluinnami
inuunermi ingerlanissaa aq-
qutissiuuttarpaa, tamannalu
arpannermi pissarsiassaavoq
ajorisassaanngitsoq.
Ingasattumik
timersorumatuallaaq
- Imaassinnaavoq inuit ilaasa
ingasattumik timersorumatu-
allaatut isigisaraannga, ta-
matumanili isiginneriaaseq
apeqqutaalluinnarpoq. Taa-
maammat soqutigisakka pil-
lugit uannik isumaqatiginnit-
tut misilittakkagut isumma-
gullu pillugit oqaloqatigigaa-
ngakkit nuannarisaqaara.
- Soorunami ajorusuutigi-
sarpara inuit ilaat isumaqar-
tarmata tamanna isumaatsuli-
omerusoq.
- Taamaakkaluartoq uannut
sunniuteqartinneq ajorpara.
Nalunngilarami timikkut tar-
nikkullu qanoq pissarsiaqarfi-
gisarlugu, aammalu allan-
ngortikkusunngilara. Immaqa
silarlukujutsillugu arpanniar-
tarninni eqqumiikajaarnera
iluaqutigisarpara. Kisianni
eqqumiikajaameq taanna isu-
maqarpoq.
Allattoq:
Jens Brønden
Iisaaq pisamennisut siulliusoq. Inuusuttorpassuit
peqatmninik arpaqateqartannginera ajorusuutigisar-
paaU
En typisk situation med Isak i førerposition. Mange
unge har klaget over, at han ikke havde sin egen
aldersklasse.
Utoqqarpalåqrtuni assituaa, uani ernuttani Sikki kuis-
immat. Issianerlunneranut utoqqaassusia peqqutaann
gilaq, Sikkilli sarUarnera tamatumunnga peqqutaaner-
ugunarpoq.
Det nærmeste, vi kommer en gammel mand, herved
dåben af barnebarnet Sikki. Den krampagtige sidde-
stilling skyldes dog næppe alder, men nok mere den
omstændighed, at Sikki sidder på skødet. ■ -.
ISAK HEILMAN
MENNESKER