Atuagagdliutit - 23.12.1997, Blaðsíða 13

Nr. 99 • 1997
13
7^l£aCLp'ap'c/é/'a £/£
GRØNLANDSPOSTEN

yt. ■ 1 *
Utoqqaat Illuata isigiimaartitsisartui »Qanersukkut« Alderdomshjemmets teatergruppe »Qanersukkut«
Nuummi katersortarfimmi aliikkusersuigamik (de madglade red.) underholdt til stor morskab for deres
utoqqaqatiminnik nuannisaartitsilluavipput. pensionistkolleger i forsamlingshuset i Nuuk.
Utoqqalineisiutillit qangatut
juullisunnimik misigititaasut
Nuup Kommuneata Katersortarfimmi juullerpalaartitsineranut
utoqqalinersiutillit 250-it peqataasut
Soraameq Adam Lynge 1920-ikkunni 30-kunnilu
meeraanermini juullisiortamerminik oqaluttuarpoq,
utoqqaat Nuummi katersortarfimmi juullerpalaartumik
katerisimaarmata.
Pensionist Adam Lynge fortalte om sin barndomsjul i
1920-erne og 30-erne, da pensionisterne i Nuuk var til
julearrangement i forsamlingshuset.
NUUK (LRH) - Nuup Kom-
muneata sap. akunnerani ki-
ngullermi Katersortarfimmi
jullerpalaartitsinerani Nuum-
mi utoqqalinersiutillit amerla-
nersaat peqataapput. Aallaq-
qaataanillu nalliuttorsiorpala-
arneq nuannaaqatigiinnerlu
malunnaateqarluarput. Utoq-
qalinersiutillit atisarissaarlu-
tik omigussimapput, nerriviil-
lu qallersorneqarsimapput
nerriviit qaliinik juulisunnit-
sunik, naneruusersomeqarsi-
mallutillu.
Ataatsimuualaamermi juul-
lip eriniarsuutaanik tussiutaa-
nillu atuisoqarpoq, oqalugi-
artoqarluni aliikkusersuiso-
qarlunilu. Adam Lyngep
1920-kkunni 1930-kkunnilu
juullisiortamerminik eqqaa-
masai maani ilannguppavut.
Soorlulu ima oqartoq: - Mee-
raaninni juullisiortamera illis-
si meeraagassi juullisiortar-
nissinnit allaanerungaamavi-
anngilaq.
1920-kkunni
juullisiortarneq
Adam Lynge-lu ima oqaluttu-
arpoq:
Uagut nunaqarfitsinni
Qoomumi upemaakkulli juul-
limut toqqorterineq aallarte-
reertarpoq. Maji aallartilaari-
artoq umiaasalittaasut Qus-
summut nataarnialeraangata
ilaasussaaleqisanngillat pili-
niaqataajartortunik, tassami
aalisakkanik aataallu nikkui-
nik piliaminnik pitsaanersior-
tussaasaramik, niviukkammi
quperlussamialersinnagit pili-
at kusanamerusarmata, uper-
naallu isersamaavata panigai
mamarnerusuusaartarmata.
Tassalumi tamakkunannga
kusanamersiukkat illumi ni-
ngiuusup immikkoortitereer-
tarpai, uku sapaassuarmut,
uku juullimut. Taamatullumi
aasariaraangat tuttut paner-
torsuinik tunnuinillu toqqor-
talissuusarlutik, qanoq paari-
nissaat nalomisigiisannguar-
nagit.
Ukiuunerani qisussat
Ukiassaaleraangallu qisussat
saanneqartarput, tamatumani-
lu meeqqat uagut pisinnaan-
ngoreersimasugut ikiortaa-
saqaluta. Kititta saqqaa ta-
marmi palliummat ukiaasat
ilaqutariiginnaallutik unnui-
artoqattaalersarput, Aappa-
laartumut saqqaanulluunniit.
Aammami nuniffatiitigisara-
mik angutitaasut pallemik kil-
lortuisarput, piuminarnerit
nutsullugit piiartarlugit. Kil-
lortoriikkanillu inikillisakka-
nik umiaasaaraanngitsoq u-
likkaarlugu immertarlugu.
Taamalu umiaasaq marloriar-
lugu pingasoriarluguluunniit
tikiussuereeriaraangamik
noqqillattarlutik. Tamakkulu
aamma tassa tassaajumaartut-
taaq silinnersarsui killortori-
arlugit ulimaatinik qullorlugit
kissarsuutit »juullisiutissaat«
tipigialaartuinnarsuit, qamia-
atsut aammemikkaat.
Paamat qimatuliat
Tamakku tamarmik apinissaa
sioqqullugu naammassiniar-
neqartarput, timitsinnilu Aap-
palaartulinnguaq qulleq aam-
ma alleq tamarmik qangattar-
tallit qisussanik ikumalertor-
nerusartunik paamganillu qe-
risunik qimatuliffigineqartar-
mata, amerlanertigut sapaas-
suit aallartilemeranni ilaat aa-
neqarsinnaasarlutik, sinnerilu
juullileraangat tikiunneqartar-
lutik. Taamaaliortartullu tas-
saanerusarput arnat utoqqa-
lisut.
Atisassatigut pikkutit ki-
ngulliugajuttut matumani
taakkartussanngilakka, oqaa-
tigiinnassalluguli ukioriartor-
nera ilaatigut ukiut ilaanni
juullip tungaanut issangeqat-
taarpallaaleraangat ilaanni ar-
nanik uukassatsitsisarmat,
ammit atisaliassaagaluit issi-
mit panemeq ajuleraangata.
J uulleriartortarnera
Meeraagamaana meeqqatut
allatulli juulli juullillu qanilli-
artomera nuannersorpassuar-
nik pissanganartorpassuamil-
lu misigiffigisarsimagiga,
Uannulli ajoraluartumik ua-
gut meeqqat sinilereeraangat-
ta aatsaat juullimut pinnersaa-
tissat orpiliamullu pinnersaa-
tissat suliarineqartartut. Aqa-
guani ullaakkut qiomerlukun-
nguit iginngitsuugaasimasut,
immaqaluunniit piaaraluni ta-
kusassiaasimasut, nerriviup
qaaniittut natermiluunniit
nassaaralugit ingalluni pis-
sanganarsigaangami. Taama-
ni innajaartitaasaratta, pinga-
artumik uagut meeqqat miki-
nerit sunut suli ikiuussinnaan-
ngikkallartut. Asumi aamma
taamani tusarnaagassanngu-
aqanngitsugut, oqaluttuartu-
nik tusamaanngikkutta. Qaa-
sinimmi taava innarnissarput
sioqqullugu angajora ima
inattaraluarpara: »Qaa, Alala
qiortaaniarit«. - Angajora u-
kiunik qulingajannik uannit
angajulliusoq taama taasarak-
ku, qanoq taariaqqaarsimaga-
luarnerlugu angisuukasin-
ngorninnut attatiinnarlugu
taama torlorartuugakku - eq-
qaamanngilarali ataasiarlu-
ngaluunniit naalanneqarner-
lunga. Kisianni soorunami al-
lilerama akuerineqartalerpun-
ga sanaqataanissamut. Maan-
namummi angajunnit ki-
ngomussannik suli ruusalior-
tarpunga piumaneqarluartu-
nik.
Pivorleertarneq
Taamani atuartunngoreemer-
ma nalaani uagut atuartut ta-
matta immikkut juullimut
»pivorleerutissatsinnik« pi-
sassinneqartarpugut sapaas-
suup qaangilaarnerani. Ua-
ngalu atuartunngoqqaarama
pivorleerutigaara »Naalak-
kanti tipaatsuttuinnaritsi,
aammalu oqarpunga tipaatsu-
gitsi...« Eqqaamalluangaarak-
ku ajoqitta Piitap atuaqqum-
manga sinngortiallannersu-
ara. Tassalumi pivorleemtis-
samik pisassinneqareememp
kingorna ilinniarnersuaq,
oqaaseqatigiikkuutaarlugit u-
teqattaarlugit, ilikkariartuaaq,
ingalluni pissanganaq. Uagut
atuartuunitta nalaani atuartut
annerit kisimik juullimi tussi-
aqattaartaramik, Hii, tusamil-
laraangamik! Naggataamik
minnerit ilagalugit juullisio-
rama annerit tussiaqattaaru-
taasa ilagigamikku taamani
tutsiuteqqaartoq »Juullimi or-
piliarput«. Taava ukiakkut
atualeqqinnermi annernut
ilanngutitaagama juulleriar-
tungajalermat suli ilinnialeq-
qajarata taanna atussanga-
ngaarakku tusaqqoornerin-
naanik qatituup tullia ilikka-
misaareerpara, kisimiileriara-
angama atuataartarlugu. Ilin-
nialeriallaratta taanna ilikka-
misaariigara taamalluunniit
ilinniakkatta ilagigaluanngi-
laat. Taamanilu isumaqarpu-
nga ajoqitta kukkulluni ator-
titassaminut ilanngutinngit-
soorsimagaa.
Juulliaqqap aqagua
Taama suut tamarmik piaree-
runartullumi aarimmi juullia-
raq aqagutiinnaqaaq, ulloq
talligami. Uagut meeqqat eqi-
asunngeqaluta suut taassutit
naammassiniapallartarpavut,
isumalluarnersuaq kisimi!
Taamani atisassanut tunnga-
sunik ineriigaqanngikkallar-
mat anaanaiput ulapittaruna-
qaaq. Kamissavut soorunali-
rni alersitaleriikkat, suummi
tamaasa »assannik pinner-
saatitaqanngitsunik« naam-
massiniarsuaartarunarpai.
Aammaluunniimmi qatan-
ngutigiit arlalikasiugatta. Pui-
guikkiunnikuuaralu ataatatta
kiakkiullugu sitsiliassaminik
naqittaarsuartarnera, anaanap
kaagiliariniagaasa saniatigut.
Unnukkut anaanap suliaqu-
taanut ilannguttarput ukiup
ingerlanerani »uffamerit pin-
gaarnersaat«. Ulluunerani
meeqqat piginnaalaanngo-
reemerit imertartorneq naam-
massereersimasaratsigu. Al-
lanullumi imertartomissamut
ikiortilliortunut imertaassinis-
samut akulerukkaluartareersi-
malluta. Suli pinnersaaneq
aallartinngitsoq innaqqusaal-
luni artomalaartaraluarluni a-
nigussaasarpoq. Taannali si-
neqqusaaneq artornavittar-
poq! Allatullumi ajornartu-
mik sinittuusaarujussuareer-
nerup kingoma siniliinnarta-
riaqartarsimavugut. Ilami
»sininniarluni« assilissap su-
mut ikkunnissaanik nalomi-
suulaarpaluttut ikiulaarusun-
nartaraluassusii. Tassalumi
orpiliaarassannguarput kakil-
larnanik kusanarnersiuuteq-
qissaagaq ataatatta sanarpa-
lukkaa alakkalaarusunnarta-
raluaqaluni. Taamaattormi ta-
kusaqanngivinneq ajorpugut,
imaattaratta: - Innakarluta na-
lagutta isitta aappaa »sinit-
toq« aappaa alleq sunik nui-
salaakkaminik arajutsisaqar-
neq ajorpoq. Sunalu tamarmi
naammassilluni illup inui in-
nakaagaangata qulliillu qa-
mikkaangata isigut tamarmik
uissinnaanngortarput. Ilalu
pilluarnaq! Orpiliannguaq
immaqa 75 cm-it missiliorlu-
git portussusilik taarmi ersi-
arsulaartoq, igalaat nalaannut
qaamarujulaamermut orpiliap
pisataasa qillaarpalualaameri
isigiarsussinnaallugit meeraa-
nerup pilluamartui ersarissil-
luartarput.
Isiluutiga
Uangaana - oqartarnerattut
»siuleerlunga« - isima illua-
nik saamerlermik isaqulaar-
tuusunga. Ataatannit ataa-
tama qatanngutaa »Kulorsi«
(Elias Lynge) malisukaalaar-
simagiga. Tassa taanna isaqu-
laartunnguusimagami. (Ku-
lorsimik eqqaaniutit ilaanni
nuannarilluarsimavara ima
pineqarsimammat: »Isaqut-
tunnguimmigooq ilaat aamma
imaannaaneq ajoramik«.)
Taamalu isima illuanik isaqu-
laarnera nassuiaatissaqartip-
para; meeraagallaratta juulli-
araq aqagukkaangat sinittuu-
saartarnersuup kinguneranik
taanna assoruttittarsimaner-
mik »pillaatisisimasoq«.
Utoqqaat Nuup Kommuniata juullerpalaartumik katerisimaartimmagit
aliikkusersorneqarluarput. Utoqqaat ilaat sattaaserlutik imminnut nerisinniaqattaaranik
isiginnaartunik illartitsilluavipput.
Der var masser af underholdning for de ældre til Nuup Kommuneas julearrangement for
pensionister. Til stor morskab for tilskuerne forsøger nogle pensionister på dette billede at
give hinanden mad med bind for øjnene.
ASS./ FOTO: HHJ