Atuagagdliutit - 10.02.1998, Blaðsíða 13

Nr. 11 • 1998
13
^aaø'a&</$a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Kalaallit Nunaat itsarsuaq
Ilisimasassarsiorneq nutaaq aallavigalugu ukiut ingerlanerini Kalaallit
Nunaanni silaannaap pissusaa sammineqarpoq
Allattoq Chr. Schultz-
Lorentzen
Ukiup isseruttomerata nalaa-
ni eqqarsaatigalugu upper-
nanngingajappoq, kisianni
ukiut 2,3 millionit matuma
siomatigut - nunarsuup avan-
narpasinnerusortaa nunarsuup
oqaluttuarisaanerani nutaane-
rusumi siullermeerluni ser-
mersuarmit qallemeqamissaa
sioqqutitsiarlugu - Kalaallit
Nunaat orpippassualinnik
qaqqaqarsimavoq aammalu
Norge-mi kangerlunnisut ittu-
nik sikoqanngitsunik kanger-
loqarsimalluni.
Itsarujussuaq uumasuusi-
masunik ujaranngorsimasu-
nik ilisimasassarsiomersuar-
mi, »Kap København Projek-
tet, Peary Land«-imik taane-
qartumi naammassingajaler-
sumi ilisimasassarsiortut paa-
sisaat uissuumminartut taa-
matut nipeqarput.
Ujarassiooq qallunaaq
Svend Funder, Geologisk
Museum-imeersoq ilisima-
sassarsioqataavoq, taassu-
malu islandimiu professori
Leifur Simonarsom, issittumi
siuteqqunik uillunillu ilisima-
tooq ilisimasassarsiortutoqar-
lu Kaj Stand Petersen suleqa-
tigalugit ukiuni 20-ingajanni
sulilluaqalutik ilisimasassar-
siornertik naammassingaja-
lerpaat.
Paasisat Kalaallit Nunaata
avannaarsuani Kap Køben-
havn-ip eqqaani quppami 70
meterinik itissusilimmi,
Svend Funder-ip 1979-imi
ilisimasassarsiorluni nassaa-
risimasaani aamma Holland-
imi Tegelen-ip eqqaani uja-
raaqqanik sioqqanillu piiaa-
vimmi kiviorarsimasunik pi-
moorussilluni assersuussiner-
mi pissarsiarineqarput.
Naatsorsuinermi
tunngaviusoq
Qangarsuaq silaannaap pissu-
sia naatsorsorneqarmat su-
miiffinni pineqartuni marlun-
ni taakkunani naasut uuma-
sullu ujaranngorsimasut as-
sigiinngissutaat tunngavigi-
neqarpoq. Kap København-
imi nassaat amerlanersarujus-
sui suli nunarsuarmi uuma-
suupput, silaannaallu pissuse-
risimasaanik naatsorsuinermi
maanna siaruarsimassusiat
kiisalu ilisimasassarsiomemi,
aammattaaq silaannaap pis-
susaanut tunngatinneqartuni
paasisat arlallit tunngavigine-
qarput. Tamatumani ilaatigut
pineqarput kinnikut pisoqaas-
susaannik paasiniaaneq, nu-
nap naasuinik misissuineq,
sullinemik misissuineq, ser-
mersuup nikerameranik mi-
sissuineq immallu naqqani
misissuineq.
Immaqa oqartoqassaaq uu-
masut ukiut millionerpassuit
ingerlanerini piuginnassagu-
nik silaannaap pissusaa aala-
jangersimasoq najortariaqa-
raa. Svend Funder-ip oqame-
ratut uumasut amerlanerpaat
pissutsinut naleqqussarluar-
sinnaasimapput, silaannaallu
pissusaa allannguuteqartillu-
gu uumasunik nutaanik ineri-
titsisarsisimapput, avatangii-
sinut piumasaqaatiminnik al-
lanngortitsinngikkaluarlutik.
Nassuiaatit pingasut
Kalaallit Nunaata avannaata
ullumikkornit kiattorujus-
suusimaneranut nassuiaatit
pingasut eqqarsaatigineqar-
sinnaapput.
1) Kujataanit kissamik an-
nerusumik ingerlaartoqartar-
nera. 2) Seqernup nunarsuup
avannaarpiaanut qinngortar-
nerata allanngomera. 3) Su-
miiffimmi pissutsit.
Svend Funder misissuillua-
reerluni isumaqalerpoq peri-
arfissanit marluk peerneqar-
sinnaasut.
- Ukiut 2,3 millionit matu-
ma siomatigut sermersuaqa-
lemerata missaani nunani a-
vannarlerni issittuni kiassi-
maneranut, taamatullu Euro-
pap avannaani kiappallaarsi-
mannginneranut nassuiaatis-
saagunarpoq nunarsuup ser-
mersuaqalernissaata siunin-
nguanit nunarsuup oqaluttua-
risaanerata sisamaannut ikaa-
saalernissap siuninngua ukiu-
ni 2 millionini silap pissuse-
risimasaa. Taamannattaaq
nassuiaatissaagunarpoq Ka-
laallit Nunaata sermersuata
peqarsimannginneranut, aam-
malu sooq orpiit nunarsuup
avannarpasinnemsortaani, ul-
lutsinni orpinnit avannarlemit
1000 kilometerinik avannar-
pasinnerusumi naasinnaasi-
manerinut, aammalu sooq uu-
massusillit nunami ineriartor-
sinnaasimanersut, imaani uu-
masut ullutsinnut naleqqiullu-
git allaanerusimanngikkaluar-
tut.
- Taamanersuaq silaannaq
kianneruallaaranilu nillerne-
ruallaarsimanngilaq, kisianni-
li allatut pissuseqarsimavoq,
taamaalillunilu sermersuaq
ullutsinni ilisimasatsitut angi-
tigilerluni upalungaarsimaffi-
gisimallugu, Svend Funder
oqarpoq.
Itsarsuaq uumasut
Kap København-imi misis-
suinermi itsarsuaq uumasuu-
simasut miluumasut annerit
kisimik paasisaqarfigineqar-
put. Nassaarineqartunut ilaap-
put ukallit assigiinngitsut
marluk kigutaat, aappaalu nu-
narsuarmi nassaassaajunnaar-
simavoq, aappaata ullumik-
kut kalaallit ukaliat eqqarle-
rigaa. Aamma sikannertuu-
mik nassaartoqarpoq, nali-
nginnaasumik uumasut mi-
luumasut anaannik uumasu-
nilluunniit toqungasunik i-
nuussuteqartartumik. Tama-
tuma takutippaa Kalaallit Nu-
naanni angisuunik uumaso-
qarsimasoq, pingaamtilinnilli
uppernarsaatissarsisoqanngi-
laq: Saarngit. Ilimanarporli
hiisteqarsimasoq, tuttuusaqar-
simalluni, nanoqarsimalluni,
løveqarsimallunilu allanillu
miluumasunik qaasuttunillu
Nunap portussusilersorneqamerani Letreguilly-p, Reeh-ip
aamma Huybrecht-ip ilusiliaat aallaavigineqarpoq. Naasut,
orpippassui killingi sermillu sisujartortut Kap København-
imi Holland-imilu Kap København-imi Holland-imilu taa-
manersuaq ullumikkullu kissassutsimik paasisat - eqqarsaa-
tersorluamerlu - naapertorlugit naatsorsorneqarput.
Landskabets højdeforhold er baseret på en modelberegning
af Letreguilly, Reeh og Huybrechts. Bevoksning,
skovgrænser og gletschere er beregnet ved intrapolation af
tempraturdata fra Kap København og Holland
sammenlignet med nutidens - og tilsat en stor dosis fri
fantasi.
uumasoqarsimalluni. Ullut-
sinni uumasut assigisiman-
ngilaat, taamanersuaq nunap
uumasui taamatuttaarlu inui
suli allanngoriartormata.
Kiisalu ilisimasassarsiortut
kinnikunissaaq kakilisannik
nassaarsimapput, taakkulu ta-
kutippaat taamanersuaq imaq
kissamerungaatsiarsimasoq.
Kalaallilli Nunaat ukiut 2,3
millionit matuma siomatigut
qanoq isikkoqarpiarpa, asser-
suutigalugu nuna qaammataa-
samit assilineqarluni paasis-
sutissarpassuit kattukkalua-
raanni? Tamanna ilisimatooq
Svend Funder-ip ilimagisami-
nik akissutissaqartippaa:
Naasut
Nunap pukkinnersaa tamar-
mi, minnerunngitsumik A-
vannaani Kujataanilu kuuit
sinerlugit orpeqarluarpoq. Or-
piit meqqutaasaliunerupput,
soorlu ullutsinni Eurasien-ip
avannarpasinnemsortaani A-
merikallu avannaani anner-
toorsuanngorlutik pigineqar-
tut assigalugit. Kujataanili
siallerajuttumi orpippassuit
katattartunik pilutallit, ullu-
mikkut Norge-p avannaani
pigineqartut uummaarilluarsi-
mapput. Sinerissami kanger-
lunni qaqqat sivingamini Ka-
laallillu Nunaanni kuuit an-
nersaata, Jakobshavn-floden-
ip eqqaani nunarujussuarmi
pukkitsumi naasartuuvoq.
Qaqqani orpippassuit killi-
galugit nuna paarnaqutilik
naggorluttuuvoq - kajortuup-
put aput aaqqammermat. Nu-
nani naggorluttuni avaalaqis-
sat assigiinngitsut naasarput,
tamakkuttaarlu ullumikkut
kalaallit nunataanni nassaas-
saapput. Kujataani orpippas-
suit qummut 1000 meterit
missaannik killeqarput, avan-
narpasinnemsumili killeqar-
fik pukkinnerujussuulluni.
Avannaarsuani Arktiske Oce-
an-ip sineriaani nuna naggor-
luttoq sineriak tikillugu an-
nertussuseqarpoq.
Kangerluit
pisoqarujussuit
Kalaallit Nunaata Tunua si-
nerlugu qaqqaqarfiit sialli-
ngaatsiartarput apingaatsiar-
tarlutillu, tamaanilu sermit ii-
gartartortallit qaqqatigut sivi-
ngasukkut ammukaartuupput.
Paasinarporlu Kalaallit Nu-
naata kangerluisa nunataat
nunarsuulli sermersuaqaler-
nerata siuninngua naalersoq
piusimasut. Tamanna tupaal-
lannarpoq, kangerluimmi ser-
mersuup aaffigisarmatigit nu-
ngullapallattarmata, maan-
nalu ilusii kingusinnemsuk-
kut sermersuaqalemerani pi-
lersinneqarsimammata.
Kisianni Kap København-
ip, Grønlandshav-ip aamma
Independence Fjorden-ip te-
qeqquanni inissisimasup paa-
sitippaa taamanersuaq maan-
natorluinnangajak iluseqarsi-
masoq. Aammalu maannamut
paasisaagallartut malillugit
kangerluk taanna sinerlugu
sumiiffiit arlallit taamaapaja-
arsimapput. Aammattaaq It-
toqqortoormiini kangerluit i-
luini nunarsuup sermersuaqa-
lernerata siunitsiannguanit
kinnikunik nassaartoqarpoq.
Taamaammat nunarsuup ser-
mersuaqaemerani kangerluit
annerit pioreersimassapput.
Taamaammat sermersuaqa-
lemera tikillugu Kalaallit Nu-
naanni sumiiffiit ilaanni ser-
mersuaqarsimassaaq sisujar-
tortumillu sermeqarsimassal-
luni, Svend Funder taamatut
inemiliivoq.
Najoqqutassaqarfigisaq:
Quppersagaq VARV, Køben-
havn-imi GeologisK Institut-
ip saqqummersittagaa.