Atuagagdliutit - 12.03.1998, Blaðsíða 14
14
Nr. 20 • 1998
ytfap'ajpc/é/'a
GRØNLANDSPOSTEN
UPPERLUARLUNIINUUNEQ
Kitsia Berthelsen niaqqumigut kræfteqarnerminit nikallortinneqanngilaq. Eqqarsaatit oqimaatsut inuunermik
nuannarisaqarnermit, qiimasuunermit ilagiinnillu sullissinermit ingalassimatinneqarput
NUUK (LRH) - Kitsia Ber-
thelsen-imut iserluni soorlu
meeraanermut uterluni. Qali-
anut pukkitsunnguuvoq, na-
teq naallugu natersuaqarluni,
sumilu tamaani nivingapput
ilaquttat ikinngutillu assingi,
pinnersaatinnguillu ilisaatit
takutippaat sivisuumik inuu-
simaneq. Igaffimmilu nateq
linoliumimik qalligaq tinune-
qaraluartoq Kitsiap Nuummi
Inspektørbakken-imi illuanut
iserluni tassa kisimi kia-
laarsuaq.
- Ilumut, utoqqalilluni taa-
maappoq, Kitsia oqarpoq,
nassuiaassilerlunilu igaffim-
mi nateq linoliumimik qalli-
gaq sooq tinuneqarnersoq.
- Ippassaani igaffimmi
imeq kuutsippara eqqorfik
immemiarlugu. Ulikkaamis-
saa utaqqiisaa inimut ingil-
lunga sapangaaqqerilerpunga.
Tusatsiartaraluarpara imeq
koorusaarpaluttoq, kisiannili
puigorluinnarsimavara imeq
kuutsikkakku. Tassanngaan-
naq eqqaavara imeq kuutsil-
lugu, kingusinnaareersima-
vungali. Igaffiup naqqa imer-
mik ulikkaarluinnarpoq, Kit-
sia illarluni oqarpoq.
Inuunermik
nuannarisaqarneq
Kitsialu taamatut pissuseqar-
poq. Arnamut tassunga i-
nuunneq nuannersuuvoq. Inu-
unerani naapittagai ilungersu-
nartut eqqaasaraluarlugit ta-
marmik ajunngitsumut saatin-
neqartarput. Inuunermini naa-
pittakkani ilungersunartut si-
visuumik eqqarsaatigineq a-
jorpai. Aamma taama pivoq
niaqqumi saamata iluagut ti-
nusumik kræfteqarnini kat-
sorsarneqarsinnaanngitsoq
eqqaagamik.
Nappaataa 1971-imili ili-
matsaanneqarpoq. Aatsaalli
1980-imi paasineqarpoq qara-
tsamigut tinuneqalersimasoq.
- Paasiumavara sumik nap-
paateqamerlunga, Rigshospi-
talimilu ilisimatuup oqalut-
tuuppaanga qaratsakkut tinu-
neqalersimasunga kræftimik
katsorsarneqarsinnaanngitsu-
mik.
Tinuneq alliartuinnartuu-
voq, Kitsiallu niaquani assi-
giinngitsunut naqitsiuarluni.
Taamaattumik pingasoriarlu-
ni pilatsissimavoq. Siullermik
1980-imi, taava 1990-imi ki-
ngullermillu 1993-imi, tinu-
nerup naqitsinerata sorlui mi-
limmagit.
- Tinuneq paasineqarmat
ilisimatuup ima oqarfigaanga:
»nuannaarlutit eqqissillutit i-
nuuguit nappaatit malugis-
sanngilat«. Taamatullumi i-
nuuniarsimavunga.
Kitsia nalligeqqusaarani,
eqqissilluni paasinnilluarluni-
lu nappaamminik oqaluttuus-
sivoq. Nammineq angerlarsi-
maffimmini issiatillugu Kit-
sia 77-inik ukiulik »utoqqar-
tut« taaneqarsinnaanngilaq.
Soorunami nujai qeersaartun-
ngorsimapput timaalu utoq-
qalisutut pissuseqarpoq. Kisi-
anni Kitsia nuannaamermik
kissalaarnermillu takutitsi-
voq, ulloq taanna martsimi
sila issikkaluartoq.
Maniitsumi meeraaneq
Kitsia Rosing-imik kinguli-
aqarluni kuisippoq Maniitsu-
milu inunngorluni januarimi
1921, angajoqqaaralugit Kir-
stine aamma Svend.
- Ataatsimik ukioqartunga
ataataga ajutoorpoq, isimilu
illua ajoquserlugu. Isaata illua
siomagut ajutoomeranit tap-
pingersimavoq, maannakkul-
lu tassa isigisaarulluinnarpoq.
Taamanikkut Kalaallit Nu-
naanni iluamik katsorsaaso-
qarsinnaanngilaq, taamaattu-
i mik ataataga Danmark-imut
< aallartinneqarpoq.
g - Anaanagalu Nuulialermat
g ilagaarput, angallat tingerlaa-
i taannalik 16 fodi ilaaffigalu-
| gu. Anorlersorujussuuvoq,
g napparutillu sanniaqutaata ni-
° aqukkut nakkarfigaanga. Taa-
g manikkut siullermeerlunga
niaqora ajornartorsiutigiler-
para. Ataataga Nuummi nap-
parsimmavimmut uneqati-
gaara, Kitsia illarluni oqalut-
tuarpoq, oqarlunilu tamanna
pissutigalugu anaananilu
qaammammi ataatsimi
Nuummiittariaqarsimallutik.
Kitsia uialu Hanseeraq Berthelsen emuttamik ilaata atua-
leqqaarnerani. Inge ernerannik Thorvald-imik ueqarpoq,
sooramilu angajua Mikael Claus-ip atualeqqaarnerani
ilavoq.
Kitsia og hendes mand Hanseeraq Berthelsen til et af
børnebørnenes 1. skoledag. Inge er gift med sønnen
Thorvald og storebror Mikael er naturligvis med til Claus’s
første skoledag.
Kitsia Berthelsen 1971-imi suliaritissalluni Danmark-imi Rigshospitalimiippoq, taamanilu
50-iliilluni inuuissiorpoq. Inuuissiomera nalliussineqarpoq aniani Nikolaj Rosing-imi
Virum-imi najugaqartumi.
Kitsia Berthelsen var i Danmark i 1971 for at blive opereret på Rigshospitalet, da hun fyldte
50 år. Den blev holdt hos storebror Nikolaj i Virum.
Kitsiap angutaa 1922-mi
Danmark-imut aallarpoq, taa-
manikkullu ullumikkutut a-
tassuteqarneq pitsaatigin-
ngimmat ilaqutariit pilersui-
sertik ukioq ataaseq aatsaat
qaangiummat takoqqippaat.
- Taamanikkut telefon-
eqanngilaq umiarsuaqarani-
luunniit allakkanik nassitsivi-
usinnaasunik. Taamaattumik
ukiumi ataatsimi ataatarput
tusarfiginngilarput. Qujanar-
tumilli isaa annaassimavaat,
naak kingomagut isarussanik
sakkortoorsuamik atugaqale-
raluartoq.
Piniarluartoq
Kitsiallu angutaa sakkortoor-
suamik isaruaqaraluarluni pi-
niartunngoqqippoq, taamalu
ilaquttani pilersoqqilerlugit.
- Meerarpassuuvugut. Ila-
qutariillutalu piniariaraangat-
ta ikiuulluartaqaagut. Ilaan-
nikkut majip naalersoq pinia-
riartarfmnut aallartarpugut u-
kiumut piliartorluta, aasarlu
tamaat najortarlugu. Ilaannik-
kullu ukiukkut aallartarpugut,
ukiuunerani nutaartugassat-
sinnik piniarniarluta. Taa-
maalinerani qerititsivik ike-
reersimasarpoq, Kitsia illarlu-
ni oqarpoq, nassuiaallu qeri-
titsivittut taagamiuk aput.
- Ataataga pinerrarissuum-
mat amigaateqameq ajorpu-
gut. Puisit nutaat ammaanna-
riarlugit apummut matoorun-
neqartarput ukiuunerani neri-
sassat, ilaannikkullu ataataga
niisanik pisaqartarpoq. Ilumut
amigaateqarata inuuvugut.
- Anerput angajulleq An-
ders pinerrarissunngorpoq,
uagullu aalisartarpugut.
- Taamanikkullu perorsar-
neqarluarpugut. Paasitinne-
qarpugut eqiasussanngitsu-
gut, sunillu kivitsisinnaale-
raangatta oqarfigineqartarpu-
gut ikiuutissasugut. Taamani
meeqqat akissarsinngisaan-
narput. Akilemeqamissaq pil-
lugu ikiuunneq ajorpugut.
Taamanikkummi oqarfigine-
qartarpugut sulerusunngitso-
rooq nerissanngilaq.
- Taamanikkullu pisortat
inunnik ikiuineq ajorput. Inu-
it imminnut ikioqatigiittarma-
ta. Inuit ilaat pissarliortut alla-
nit ikiorneqartarput. Meeq-
qallumi inersimasunik ilaarsi-
tuujupput, inersimasullu suli-
sut kisiisa isigisaratsigit taam-
aattumik pissusissamisuugin-
narpoq ulluinnami suliassa-
nut ikiuuttamerput.
16-inik ukioqariuni nuuttoq
Kitsia 16-inik ukioqariuni
angerlarsimaffimminit qi-
maguppoq. Taamanikkut ania
Nikolaj Rosing, kingomagut
folketingimut ilaasortanngor-
toq, Ilulissani ilinniartitsisutut
atorfinitsinneqarpoq. Kitsia
angajoqqaaminit oqarfigine-
qarpoq anini nooqatigissagaa,
inaani kiffaaniassammat.
- Kaperlattamera saperluin-
narakku ukiumi ataasiinnarmi
najoriarlugu angerlarpunga.
Maniitsumulli angerlartil-
luni Kitsia Sisimiunut akun-
nippoq. Tassanilu inuit ilaat
kiffassarsiormat Kitsia anga-
joqqaaminit nalunaarfigine-
qarpoq Sisimiuni najugaqalis-
sasoq. - Taamanikkut anga-
joqqaat sunut tamanut naala-
gaapput, taamaattumik qanoq
iliorsinnaanngilanga. Maniit-
sumut angerlannginninni juli-
miit novemberimut Sisimiuni
najugaqarpunga.
Ukiumi ataatsimi Kitsia
Maniitsumeereersoq angajua
angajulleq savaatilimmut ka-
tippoq, angajoqqaavisalu Kit-
sia piumaffigaat Kujataanut
aallaqataassasoq.
- Taava 1939-miit 1940-p
tungaanut kiffaavunga, sor-
sunnersuaqalermallu ersile-
rama angerlamissannik akue-
rineqarpunga. Qaammatilli
marlussuit qaangiutiinnartut
angajoqqaama nakorsaq Ma-
thiassen isumaqatigiissute-
qarfigaat Sisimiuni ilaqutari-
innut kiffanngoriartussasu-
nga. Sisimiunullu aallaqati-
gaakka. Angajoqqaama aala-
jangiineri apeqqusemeq ajor-
pakka. Ajoqutissatsinnimmi
eqqarsaateqarlutik taamatut
iliorneq ajormata.
Ukiut marlussuit qaangi-
ummat nakorsakkut Upema-
vimmut nuuttussanngorput,
Kitsiali ilaajumanngilaq.
Naartulersoq
- Taamanikkut uissara naa-
pereersimavara. Taamanik-
kullu naartulereersimavunga,
kisiannili Maniitsumut anger-
larpunga. Naartunera kimul-
luunniit oqaluttuarinngilara.
Taamaattumik angajulliliara
Johanne naarmioralugu nu-
nap timaanut pavungarsuaq
aavariaqataavunga. Taama-
nikkut tuttuiasattorujussuu-
voq, taamaattumik aavartut
sumorujussuaq angalasaria-
qartarput. Taamaattumik tupi-
ginngilara ullumikkut ilaan-
nikkut nissukka anniarisarak-
kit. Taamanikkulli ajornar-
torsiuteqanngilagut. Inuusut-
tuugatta nukissaqarluaratta.
Piffissalli ilaani Kitsiap
amaata pasitsaassimavaa Kit-
sia qaammatini pingasuni
naartusoq.
- Oqarfigaangami imminut
mianersuutissasunga, atisa-
lersorluartarlunga oqimaatsu-
lerissanngitsungalu. Kisianni-
li naartunera oqaloqatigiissu-
tigineq ajorparput.
Kitsiap Johanne 1942-mi
panissaaraa. Hanseeraq Ber-
thelsen Sisimiuni ilinniar-
tuusoq naapissimasaa 1943-
mi Maniitsumut tikippoq, ka-
tippullu. Marluullutillu Sisi-
miunut nuupput.
- Hanseeraq umiatsiaaliort-
utut ukiuni arfineq-marlunni
ilinniareerluni naammassim-
mat 1943-mi katippugut. Ba-
rakimi ussiilluinnartumi naju-
gaqarpoq, taamaattumik tas-
sani najugaqarsinnaanngila-
gut. Kingusinnerusukkullu
paasinarsisimavoq barakimi
ussiitsumi ineqamera pissu-
taavoq sakialluummik TB-
mik nappaateqalemeranut.
16. juli 1944-mi ilaqutariit
Hanseeqqap inunngorfianut
Nuummut nuupput, tamatu-
malu kingorna Kitsia Nuum-
mi najugaqarsimavoq. Han-
seeqqap ataatagaa iffiortoq
Vittus Berthelsen.
Illuliortut
Ilaqutariinnguit Nuummut
nuukkamik Hanseeqqap a-
ngajoqqaavini najugaqarput.
Illumili tattorliuupput, Han-
seeqqap qatanngutai allat
aamma taakkunani najuga-
qarmata, aappanitsiterlutillu.
- 1947-mi Hanseeqqap a-
ngerlarami oqaluttuuppaanga
aningaasanik taarsigassarsisi-
malluni. Tupallunga aperaara
qanoq amerlatigisunik taarsi-
gassarsisimanersoq, 2.000
koruunit, akivoq.
- Illuliomissamut atortussa-
nut pisinissamut naammap-
put. Taavalu illup toqqavis-
saanik ujarlilerpugut. Inspek-
tørbakken-ip qaavani toqqa-
vissaqqissumik nassaarpugut,
maannakkut illutta qulinngu-
ani. Kisiannili naatsorsorpar-
put toqqaviliomissamut ce-
menti angivallaaq atomeqas-
sasoq, toqqavissaata qaqqa-
junnap qaavaniinnini pissuti-
galugu. Akissaqartinnginnat-
sigu taamaatiinnarparput.
Atinnguaniippoq nunataq ma-
nissoq. Tasinnguaqaraluar-
poq, isumaqatigiippugulli ta-
seq immeriarlugu tassani toq-
qaviliomiarluta.
- Taava sulerulunneq tullin-
nguuppoq! Arsakunik sioqqa-
nillu taseq immerparput. Taa-
manikkut Nuummi biileqan-
ngilaq, kisiannili hiistinik
attartortoqarsinnaavoq, oqi-
maatsunik assartuinermi ator-
neqarsinnaasunik. Taamaat-
tumik uteqattaarluta assartor-
pavut sioqqat, sallilikkat al-
lallu illuliomermi atugassat.
Hanseerarlu marluinnaalluta
sulisarpugut. Hanseerarlu
aamma suliffeqarami paarisa-
riaqarpaa, ullaakkut arfiner-
mut suliartoraangami unnuk-
kut arfinermut soraarlunilu
toqqaviliorfitsinnut omigut-
tarpoq, taamalu unnussuar-
mut illuliorluta sulisarpugut.
Ulapinneq
- Aasaanerani illuliarput aal-
lartipparput, septemberimilu
nappaanersiorpugut. Ulapit-
torujussuuvugut, ilaqutariim-
mi sisamanngorsimavugut,
namminerlu illutaamissarput
assut kissaatigalugu. Taa-
maattumik ini siulliullugu