Atuagagdliutit - 26.03.1998, Side 9

Nr. 24 • 1998
9
GRØNLANDSPOSTEN
Inissaaleqineq
sulisartunik
unittoortitsivoq
Inuussutissarsiornermik
nalunaarusiami mianersoqqusipput
Aalisariuteeqqat pujortuleeqqallu amerlasuut amigartooru-
teqarlutik aalisarput, inissisimanerallu misissorluarneqar-
tariaqarpoq, inuussutissarsiomerup ineriartornera pillugu
nalunaarusiami allassimavoq.
Mange småkuttere og nummerbåde fisker med underskud,
og deres situation bør analyseres, står der i
erhvervsudviklingsrapporten.
Raajamiutit 33 procentii
akilersinnaanngillat
Pingajorarterutit allat amigartoorfiupput, inuiaqatigiilli
aningaasarsiornerannut pingaaruteqarlutik, nalunaarusiami oqaatigineqarpoq
(JB) - Nunatsinni inuussutis-
sarsiomerup ineriartomeranik
nalunaarusiortut oqanngillat
sinerissamut qanittumi aalisa-
riutit pingajorarterutaat ato-
runnaassasut. Taamaangajap-
porli. Sinerissamut qanittumi
raajamiartut pingajorarteru-
taat imminnut akilersinnaap-
put. Pingajorartemtaat allat
piginnittunut ataasiakkaanut
annaasaqaataasarput, inuia-
qatigiilli aningaasaqamiame-
rannut iluaqutaallutik. Pinga-
jorartemtaat kingulliit pigin-
nittunut inuiaqatigiinnullu ila-
pittutaannaapput.
Suleqatigiissitalli siunner-
suutiginngilaat taakku unit-
sinneqassasut. Pingajorarteru-
tit kingulliit marluk misissuif-
figineqarluassapput paasini-
arlugu sooq amigartoorute-
qarlutik aalisartartut, taamaa-
liortoqareerpallut aningaasar-
siomerat qanoq iluarsineqar-
sinnaanersoq - taamaalisin-
naappata - anguniakkanik
saqqummiussisoqassaaq.
Aalisariutillu mikinemsut -
umiatsiaaqqat, pujortuleeqqat
minnerit anginerumaallu -
misissuiffigilluarneqassapput
inuussutissarsiornikkut ilua-
naamtigivittagaat nalominar-
toqarmat. Ungasiliarsinnaa-
nerat killeqarpoq, sila peqqu-
tigalugu sivisuumik uninnga-
sarput, tulaassuinerat tutsuigi-
nanngilaq allanngorarlunilu.
Taamaakkaluartoq umiatsia-
ararsorluni aalisamemp sun-
niutigisartagaat assigiinngiia-
aqaat, assersuutigalugu avan-
naani qaleralinniarfiit arlallit
aningaasarsiutaalluarsinnaam-
mata.
Suliffinnut
iluaqutaalluartut
Nalunaarusiami erseqqissar-
neqarpoq aalisameq Nunat-
sinni inuussutissarsiutit pi-
ngaamersarigaat. Aalisameq
inuussutissarsiornikkut toq-
qammaviusut sisamaasut ka-
tillugit naammassisinnaasaa-
sa 30 procentiat naammassi-
sarpaat, taakku tassaasut:
aalisameq, aatsitassarsiomeq,
takomariartitsineq kiisalu »i-
nuussutissarsiutit taakkunan-
nga aallaavillit«. Nunatsinni
sulisut katinneranni 25 pro-
centii aalisamermik aallaavi-
limmik sulisuupput - inuit
6.400-t. Tassanilu tikisitat
ikinnersaapput, tassa 4 pro-
centiinnaat Nunatta avataani
inunngorsimasuupput.
Aalisamemp pingaarute-
qamera qulamtissaanngilaq.
Taamaattorli inuussutissarsi-
utini aningaasatigut tapiiffi-
gineqarnerpaavoq. 1996-i-
miinnaq toqqaannartumik
toqqaannanngitsumillu 235
millioner kroninik tapiiffigi-
neqarpoq. Taamaalilluni aali-
samermik sulisut ataasiakkaat
tamarmik namminersomeru-
sunit 37.000 kroninik pissar-
sisarput.
Suliffiit 200-t atatiinnami-
arlugit Royal Greenland ukiut
tamaasa 61 millioner kroninik
pissarsisarpoq. Taamaalilluni
suliffiit ataasiakkaat tamar-
mik ukiumut landskarsimit
300.000 kroninik pissarsissu-
taasarput, SIK malillugu ator-
feqartut aningaasarsiaannit
amerlanemngaatsiartunik.
Tapiissutit amerlanerit
Namminersomerullutik oqar-
tussat umiarsuaatileqatigiin-
nut aalisariutaatilinnullu ta-
piissuteqartarnermigut aalisa-
riutit ikilisissinnaalersima-
vaat kattutsissinnaallugillu,
taamaalilluni naammassinnis-
sinnaanerit aalisakkat amer-
lassusii tunngavigalugit aali-
sarsinnaanermut ullumikku-
mut tulluussarsinnaanngorlu-
git, suleqatigiissitalli isuma-
qarput suli anguniagassaqaqi-
soq.
Nunami suliffissuit naam-
massisinnaasaannut naleq-
qussaaneq, Inatsisartut 1997-
imi aalajangigaat, naammas-
sinnissinnaanermut sippomt-
tut eqqarsaatigalugit iluaqu-
taasimanngilaq, akerlianilli
suliffiit atorsinnaanngitsut ar-
lallit ingerlatiinnarneqarsi-
mallutik. Suliffimmut ataatsi-
mut 300.000 kronit atome-
qartartut pitsaanerungaartu-
mik atomeqarsinnaagaluarput
- soorlu inuit taakkorpiaat
allanik suliffittaartinniarlugit
ilinniartinnerisigut.
Nalunaamsiami taakkartor-
neqarpoq aalisakkat raajallu
amerlassusaat aalisamemp
ineriartortinneqarnemnissaa-
nut tupinnanngitsumik killili-
isut. Taamaattumik tunisassi-
assat kiilui tamarluinnaasa
iluaqutiginiartariaqarput, tu-
nisassiassat sapinngisamik
annertunerpaamik naleqartin-
niarlugit.
Ajomartorsiut
ataannarpoq
Tapiissutaasut assigiinngitsut
aalisamemp akilersinnaan-
ngitsortaasa ajornartorsiuti-
gineqameranut ataannartitsi-
suupput. Tamannali nassuiaa-
tissaqarpoq, sooq tulaassui-
nermut tapiissutit, ESU-mi
taarsigassat, mandetime allal-
lu tapiiffigineqartarnerisigut
umiatsiaararsomeq, angallatit
minnerit suliffissuillu ilaasa
ataannartinneqarnerinut peq-
qutaasunik.
.Tapiissuteqamikkut sulisi-
tat ilarpassui inuussutissarsi-
ornikkut ilinniagaqanngillat,
imaalitsiaannarlutillu ullu-
mikkut tikisitat suliffii 5.000-
it ingerlatilersinnaanngilaat.
Siunertaagaluarpoq suliffiit
aalisamermik aallaavillit sip-
porussaasut aatsitassarsior-
nermut takornariartitsiner-
mullu nuunneqamissaat. Su-
leqatigiissitalli isumaqarput
ukioq 2005-ip tungaanut inuit
500-t aalisameq qimassagaat,
kisiannili takomariartitsiner-
mut aatsitassarsiornermullu
nuunneqassagunik ilinniartin-
neqaqqaartariaqarput. Tama-
tumali saniatigut eqqarsaati-
gisariaqarpoq sulisartut alla-
mut ilinniartinneqartut alla-
mut nuullutik suliassaq omil-
lugu nuunnissamut piumas-
suseqartariaqartut.
(JB) - Namminersomemsut
siunertarisimavaat aalisamer-
mik suliaqartut taamaatinnitik
ilutigalugu takornariartitsi-
nermut aatsitassarsiomermul-
lu nussussasut. Ineriartomerli
tamanna isumalluamissamut
tunngavissaqanngilaq.
Inussutissarsiomemp ineri-
artomerani anguniakkat siu-
nertallu pillugit nalunaam-
siami tamanna eqqartomeqar-
poq, isumalluannginnerlu
tunngavilersuutigaat pissutsit
ilaat naatsorsuutigisatut ineri-
artorsimanngimmata.
Siullermik takomariartit-
sineq siuariartunngilaq. Inuus-
sutissarsiummi tassani piler-
saamtaasut naammassineqan-
ngillat, soorlu timmisartor-
nermi akikilliliineq, akunnit-
tarfiliortitemerit, ilinniartitsi-
nerit sanaartukkat allat, tama-
tumunngalu ilutigitillugu
namminersomemsut aalisar-
nermut tapiissutitik amerlaqi-
sut ikilisanngilaat, imaani
nunamilu suliffiit akilersin-
naanngitsut atatiinnamiarlugit.
Imaalluarsinnaavorli aatsi-
tassarsiomeq aallarteriasaar-
toq, ukiualunnguillu ingerla-
nerini sulisussat amerlasuut
pisariaqartinneqalersinnaallu-
tik. Taamaalisoqassappat Nu-
narput piareersimanerlussaaq.
Tamatumunnga ilinniartitsi-
soqanngilaq, ilinnialernissa-
mullu tunngavittut siunertaa-
sut pigineqanngillat.
Piumassuseqarput
Piumassuserli amigaataan-
ngilaq. 1997-imi HS Analyse
aamma Naatsorsueqqissaar-
tarfik isummanik paasiniaa-
neranni paasinarsivoq ilinnia-
gaqanngitsut 41-50-inik uki-
Umiatsiaararsorlutik aalisartut amerlasuut amigartoorute-
qarlutik aalisarput, nunamullu tulaassuinerat tutsuiginan-
ngilaq. Allat - soorlu qaleralinniarfimniiut - ingerlalluarput.
Mange jollefiskere fisker med underskud, og leverancerne til
land er ustabile. Andre - for eksempel i hellefiskeområder -
klarer sig godt.
ullit pingajorartemtaat ilinni-
alemissamut kissaatigisaqar-
tut.
Misissuinermili tassani
paasineqarpoq kalaaliviit ilin-
niartut pingajorartemtaat ilin-
niamitik taamaatittaraat ila-
quttatik peqqutigalugit, kiisa-
lu meeqqat atuarfiannit pigin-
naasakinneq pissutsillu nali-
nginnaat allat peqqutigalugit,
soorlu inissaaleqineq ani-
ngaasalliomerlu.
Nalunaarusiami nammi-
nersomerusut mianersoqqu-
sipput, peqqutigalugu inuia-
qatigiit innuttaasut isumaat
pimoomkkunikkit ilinniamis-
samut periarfissiinissat tul-
luussarneqarsinnaammata,
taamaalilluni inuit piumas-
suseqartut atorfiit ilinniaga-
qarnermik piumasaqarfiusut
ingerlatilemissaannut periar-
fissinneqarsinnaammata.
Sulisartullu isumaasa mi-
sissuiffigineqamerisa erser-
sippaat inuusuttut affaasa
missaat kommunimut allamut
nuunnissaminnut piareersi-
masut suliffissaqarsinnaassa-
gunik. 51-60-inik ukiuliit pi-
ngajorarterutaat taamaalior-
nissamut aamma piareersi-
mapput. Ajornaatsuinnaan-
ngilarli. Sumiiffinni suliffis-
saqarfiusuni aamma inissaa-
leqisoqartarpoq, suleqatigiis-
sitallu aamma tamanna mia-
nersoqqussutigalugu upamar-
paat.
Namminersomerullutik o-
qartussat kommunillu inissia-
ateqartuunissartik aalaja-
ngersimagamikku aamma su-
liartik pitsaasumik ingerlatta-
riaqarpaat innissiat pisari-
aqartinneqartut sanaartortil-
lugit. Taamaaliunngikkunik i-
nissiaqameq namminersortu-
nut ingerlatsilertariaqarpaat.
Meeqqat atuarfiat
inissiallu
Isummanik misissuinermit is-
suaanerit taakku tunngaviga-
lugit nalunaamsiami uparu-
artomeqarpoq ilinniartitseria-
atsip sooq iluamik ingerlan-
nginneranut marlunnik pi-
ngaamtilinnik peqquteqartoq:
1) meeqqat atuarfiat aamma
2) inissaqamiameq. Taakku
eqqartorneqarlutillu allaase-
rineqartarsimaqaat, politik-
kikkulli iliuuseqartoqarpal-
lanngilaq. Meeqqat atuarfiat
pitsaasuunngippat ilinniartit-
seriaaseq ataatsimut isigalugu
ingerlanerliussaaq, inissaqar-
titsisoqannginnikkullu ajor-
nartorsiuterpassuit sorlaler-
neqartarput, ilaatigut kommu-
nini suliffissaqarfiusuni suli-
sussanik siamaassuisinnaa-
nemut.
Aalisamermik inuussutis-
sarsiomerup pitsaanemsumik
ineriartortinnissaanut periar-
fissaasinnaasut pisortat tapiis-
sutaannit unittortinneqarput,
ilinniagaqamikkut ajomartor-
siortitsipput inissaaleqisitsi-
soqarlunilu.