Atuagagdliutit - 26.03.1998, Page 12

12
Nr. 24 • 1998
f^£cc a&ajt'c/é/a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Inuuti 1979-imi ilinniarnertuunngortoq - meerarpassuit ukiut ingerlanerini paarisartakkami
ilaat ilagaa.
Inuuti som student i 1979 - sammen med et af de mange børn, hun har passet gennem årene.
Anaanap Naasunnguaq ataasiliimmat Inuuti Naasunnguarlu Danmarkimut tikeraarpai.
Mor er på besøg hos Inuuti og Naasunnguaq på Naasunnguaqs et års fødselsdag i Danmark.

1974-imi realklasse. Inuuti saarlerni talerpimmiit normu 2-juvoq.
Realklassen fra 1974. Inuuti sidder som nummer 2 til højre i forreste række.
INUUNEQ
UTERIITSUN-
NGORNARTOQ
Anaanaga ingerlatigaarput, Inuuti Fleischer,
Aasiaat napparsimavianni forstanderitut atorfilik
oqaluttuarpoq
AASIAAT(LM) - Ukiut 28-it
matuma siornatigut, tassa
1969-mi, Inuuti, taamani aq-
qanilinnik ukiulik, Qullissani
najugaqarluni kajumissaar-
neqarpoq, qallunaatut pikko-
rissariartorluni Danmarkimut
atuariartoqqusaalluni.
- Anaanama tamanna nuan-
narivallaanngikkaluarluni aal-
lartippanga, imatut oqarfiga-
lunga:
- Angusinngikkuit utissan-
ngilatit.
Oqaatsit taakku Inuutip
nalunngissusianut nippussi-
mapput, ukiunilu tullemi 28-
ni inuunermini arlalissuarti-
gut aqutsisorisarsimallugit.
Tassa tujormitilluni anger-
larsertillunniluunniit - ima-
luunniit artorsartilluni - Ny-
købing-imi Falster-imiittumi
angajoqqaarsiaminiitilluni,
Sisimiuni realskolimiitilluni,
USA-mi highschool-ertilluni,
Struer Statsgymnasium-imii-
tilluni, Århus Akademi-mii-
tilluni aamma Silkeborg-imi
Sygeplejeskole-miitilluni.
Ullumikkut Inuuti Flei-
scher 40-nik ukioqarpoq, Aa-
siannilu napparsimavimmi
forstanderiulluni, imatullu
nassuerpoq:
- Anaanaga pisimanngikka-
luarukku qaangersimassan-
ngikkaluarpakka.
Angajoqqaarsiat marluk
1969-mi Inuuti atuaqatini ila-
galugit siullermeerluni Sla-
gelse-mut aallarpoq, qaam-
matini pingasuinnami Dan-
mark-imiissallutik. Tikik-
kami angajoqqaarsiassaminu-
kaanneqarpoq, pingasunik
meeralinnut, erngerluni su-
ngiutaminut, kisiannili atua-
qatai Slagelse-miinnertik
naammassimmat Qullissanut
utermata aammattaaq Inuuti
Slagelse-mit aallarpoq. Dan-
markimi sumiiffimmi allami
ilaqutariinnut allanut nuutin-
neqarpoq. Nykøbing-imut
Falster-imiittumut pivoq:
- Tassaniinnera nuannari-
linngisaannarpara. Aappariit
utoqqasaajupput inersi masu-
nik meerallit, kingulliliamillu
nukatsitamik paneqartut,
taannalu uannit ukiunik mar-
lussunnik nukarliuvoq.
- Taamaammat ukiaanera-
ni, juullimut poorskimullu
atuanngiffeqaminni Slagelse-
miittarp unga, ilaqutariillu
taakku suli attaveqarfigaakka.
Nykøbing-imut ingerlaar-
nerminni Inuutip misigissu-
seq allarluinnaq misigereer-
paa, taannalu artorsarluinna-
leraangami nukissaqarfigisar-
paa.
Uteriissuseq.
- Storstrøm-ip ikaartarfiati-
goorluta qallunaatut kukkun-
ngivillunga qanoq takitigi-
nersoq apeqqutigigakku a-
ngajoqqaarsiartaakka tupallu-
tik oqarput:- Isumaqaraluarat-
ta qallunaatut taama pikkorit-
siginngitsutit.
- Kamaammerpunga man-
ngertillungalu. Qanoruna isi-
gigaannga. Takutikkumaar-
pakka. Tamatumalu kingoma
misigissutsip taassuma malit-
tuarpaanga. Inuit suunngitsu-
tut naatsorsuukkaagannga -
nalinginnaasumik kalaaliune-
ra peqqutigalugu - nukissa-
rnik saniatigut tunineqartutut
misigisarpunga.
- Qallunaatummi pikkor-
luppallaanngilanga Qullissani
meeqqeriviup pisortaa qallu-
naajummat, anaanagalu ila-
qutariinni qallunaani kiffaal-
latsiamikuummat.
Inersimasunngujaarpoq
Kisianni aqqanilinnik ukio-
qarluni angerlarsimaffik na-
jomagu artomaqaaq. Inuusut-
tuaranngulernermi anaanaq
najornagu tatigisarluunniit
alla najornagu. Taamani a-
naanama aallartissimamma-
nga kamaattaqaara. Aap, al-
laammi ukiorpassuarni ka-
maappara.
Inuuti ukiumi ataasiinnarmi
Danmarkimiikkaluarpoq, ki-
siannili aqqanilinnilli ukio-
qarluni angerlarsimaffini qi-
mappaa, tassami Danmarki-
meereerami - atuanngiffeqar-
nerminilu Qullissani anger-
larsimareerami - realskolimut
piareersariartortinneqarluni
Sisimiuliartinneqarpoq. Angu-
sivoq, taamaammallu ukiuni
pingasuni Sisimiuneeqqilluni.
- Taamaalilluni pilertorto-
rujussuarmik inersimasun-
ngornarpoq. Namminersor-
sinnaallualemarlunilu.
Inuuti Sisimiuni realskoli-
mi naammassisut siulliit ila-
gaat. Taamani 1974-iuvoq.
Inuuti ukiut tamaasa atuan-
ngiffeqamermini Qullissiar-
tarpoq. 1971-imi tassani aper-
sortippoq, kisiannili 1972-mi
illoqarfik inuerutitaammat
angerlarsimaffimmik illoqar-
fimmilluunniit peroriartor-
fimminik, toqqissisimaffiga-
lugulu ilisarisimalluakkami-
nik ornigassaaruppoq:
- Taannattaaq misigisaavoq
sakkortoorujussuaq. Ajortu-
liorfigineqamertut misiginar-
poq, tamannattaarlu uteriin-
INUUTI FLEISCHER
nerma annertunerulemeranut
ilaaqataavoq. Tassa imatut
misigisimaneq: Angerlarsi-
maffinnik illoqarfimmillu na-
jukkannik arsaarsinnaavaan-
nga, kisianni uanga nakkartis-
sanngilaannga.
Inuutip angajoqqaavi Qul-
lissat qimakkamikku Ukku-
sissanut Maarmorilimmullu
nuupput. Inuutip amaa, Ane
Marie Løvstrøm Qullissani i-
nunngorsimavoq. Angutaa,
Hans Løvstrøm Uummannap
eqqaani Saattuneersuuvoq.
Ilinniartunik
paarlaassisarnertut
- Realskolimi misilitseree-
rama ukiumi ataatsimi USA-
miippunga. Ukkusissanit 150-
nik inoqartumit illoqarferu-
jussuaq New York aqqusaar-
lugu Pennsylavia-mut, high-
school-erfigisannut nuulluni
imaannaanngeqaaq. AFS-imi
ilinniaitunik paarlaassisameq
aqqudgalugu taamaaliorpu-
nga. Atuarfimmi ukiumoor-
tumik atuakkiortoqartarpoq
»yearbook«-imik taaguutilim-
mik, tassanilu allappunga »i-
nersimasunngoruma« nakor-
satut ilinniarusullunga.
- Tamannami aamma siu-
nertaralugu 1975-imi Struer
Gymnasium-imi aallartippu-
nga, matematiske linje ilinni-
arlugu. 2. G-mili fysik-imut
nalunaarusiassarpassuit ipiti-
lerpaannga, paasivaralu taa-
matut ingerlarusunnanga.
Anaanamali oqaasii tusaa-
sutut ilerpakka: - Angusin-
ngikkuit utissanngilatit, taa-
maammallu 2. G naammassi-
vara, tamatumali kingoma
Århus-imut nuuppunga, År-
hus Akademi-mi oqaatsinik
ilinniarnertuulut atuareerlu-
nga misilitsillunga. Oqaatsit
piginnaaneqarfiginerullugillu
ilinniarusunnerujussuugakkit.
- Aamma ilinniarnertuun-
ngomiamerma nalaani ilinni-