Atuagagdliutit - 25.06.1998, Blaðsíða 12

12 ■ TORSDAG 25. JUNI 1998
All.: Christian
Schultz-Lorentzen
ATU AGAG DLI UTIT
PEQUFFARISSOQ
POLITIKERINNGORTOQ
Hans-Pavia Rosing 50-inik ukioqalerpoq
Tuttup quttoraa Sibiriameer-
poq. Quttoramineq silami pa-
nersitaq Barcelona-meerpoq.
Kapisilik suaallu qernertut
Rusland-imeerput. Pølsi Li-
thauen-imit. Nimeriaq pujuu-
gaq Letland-imeerpoq. Am-
massassuaq Estland-imit.
Soorunami aamma saniatigut
kalaalimineqarpoq soorlu
meqqit, arferup neqaa, nipi-
sap suai allallu mamarunartut
assiliisup tusagassiortullu
naamasinnaasaat Hans-Pavia
Rosing-ip nuliatalu Esther-ip
Nuummi Paamani inissiaan-
nut iseramik.
Hans Pavia aavamemit,
nuannarinerpaasaa, assinik
piareersimasoqanngilaq. Pin-
ngortitarli inuuissiortumut
pingaaruteqarluiimarpoq.
Hans Pavia havde ingen
billeder fra rensdyrjagt, som
er det bedste han ved. Men
naturen i det hele taget be-
tyder meget for fødselaren.
Nerisassarpassuit sooruna-
mi nalaatsortumik sassaalliu-
tissaanngillat. Folketingimut
ilaasortaq Hans-Pavia Rosing
50-inik ukioqalerluni inuuis-
siorpoq, nerisassallu mamaru-
nartut nunanit allaneersut i-
nuuissiortup angalasamerpas-
suarmini pissarsiarisarsima-
vai. Nalunaaquttap akunnera
ataaseq qaangiuppat inissia-
minni ilassinneqatigiissapput,
takkuttullu pitsaasumik pine-
qassaqqaarput.
Mamartuliat inussiarner-
nermut ilisarnaataaginnan-
ngillat, Hans-Pavialli anersa-
avaniippoq.
- Nerisassiomeq nuannare-
qaara, Siumumi politikeri o-
qarpoq, suliaminut atatillugu
uteqattaarluni angalajuartuu-
soq, Københavnimi Østerbro-
mi inissiami Nuummi Ka-
ngerlummut isikkivillip inissi-
ami akomanni, angerlarsima-
sutulli misiginerusarunarpoq
iggavimmi suliaqartilluni.
Aavartarneq
Ullumilu seqinnarissuaq arfe-
rillu kangerlummi takussaa-
sut, aqagu qallunaat nunaan-
nut uternissaminut soorlu qi-
lanaarpallaanngitsoq, Folke-
tingip upemaanerani ataatsi-
miinnera naggataameqartuss-
aammat aallartussaagami.
Aavartarneq eqqaaneqariar-
mat, ulluni makkunani tuttun-
niarnissamut qinnuteqarto-
qartussaalluni, isai taartut qi-
lanaarpasilerput.
- Ukiuni 20-ni aavartareer-
punga, allanik nuannemeru-
soqanngilaq, Hans-Pavia o-
qarpoq, itisilinngikkaalu Es-
ther akuliuppoq.
- Oqartarpoq Folketingimut
ilaasortaajunnaaruni aallaaniar-
nermik aalisamermillu inuus-
sutissarsiuteqalissalluni. Taam-
aassappat perlerluta toqus-
saagut, illarluni oqarpoq Hans-
Pavialu asannippasissumik qi-
viarlugu, 1980-imi katinnikuu-
sani meeraqarpullu Rasmus
(16) aamma Malik (11). Hans-
Pavia nuliaminik siullermik
emeqarpoq Jakob (25).
Ukiut11 Danmarkimi
Hans-Pavia Nuummi nappar-
simmavitoqqami sungaartumi
inunngorpoq nalunaaqutaq
unnukkut arfineq marluk inu-
laaraa, ulloq 22. juni ukiut 50-
it matuma sioma, qatannguti-
giinni niviarsissamik ataatsi-
mit nukappissanillu tallimanit
nukarlersaalluni.
Ukiut qulit siulliit nunatsin-
ni peroriartorpoq. Taamani
Nuummi meeqqat atuarfitu-
aanni atuarpoq.
1958-imili allanik pisoqa-
lerpoq. Danmarkimut aallar-
put, angutaa ilinniartitsisuusoq
højskole-mi pisortassatut
Grundtvighøjskolen-imi ilin-
niartussanngormat. Knud Ras-
mussen-ip Højskoliani taama-
ni sanaqqammersumi pisor-
taassaguni tamanna piumasa-
rineqarpoq. Ukioq ataaseq tap-
pavaniittussapput, angutaali
Folketingimi Augo Lynge-
mut sinniisussaavoq siulleq,
taamaattumillu Hans Hedtoft
umiummat Folketingimut ilaa-
sortanngortariaqarmat, Dan-
markimiinnerat ukiorpaalun-
nik sivitsomeqarpoq.
Ilaqutariit Virum-imi Kø-
benhavnip avannannguani na-
jugaqarput, allanngoriaalli ul-
lumikkut Hans-Paviamut o-
qallorissumut ajornaatsuun-
ngilaq.
- Ilungersunaqaaq. Qallu-
naatut oqaluppiarsinnaanngi-
langa, qinngasaarneqartuar-
pungalu, Hans-Paviap eqqaa-
mavaa, ukiullu 11-t aatsaat
qaangiummata Kalaallit Nu-
naat takoqqippaa.
Ilinniarnertuunngor-
niarfimmit anisitaavoq
Atugarliuutit piffissap pui-
gortiinnartanngilai. Aammali
perorsaataasarput. Hans-Pa-
via realeksamen-erpoq. Siu-
nissamulli pilersaarutit na-
lominartoqarput. Ilinniamer-
tuunngomiarnissaq kajunger-
narpoq. Hans-Paviap kam-
malaatai arlallit Virum Gym-
nasium-imi ilinniartuupput,
kalaalerlu inuusuttoq aamma
tassani inissaqartinneqarpoq.
Taamani 60-ikkut aallar-
tilaarnerani nuannersorpas-
suaqarpoq. Rock-imik nipi-
lersuutit oqaluttartumik appi-
simaameqartarput, piffissarlu
pequerfiuvoq. Immaqa inga-
sappallaalaamik. Gymnasia-
mi fiistemerit allanilu nuan-
nannerit Hans-Paviap nuan-
narilluinnarpai, l.G-lu naam-
massimmat inussiamersumik
qinnuigineqarpoq ilinniarfik
qimassagaa.
Tamatuma kingorna nutse-
risutut (translatør) unnukkut
pikkorissartarnissamut ilan-
nguppoq, ulluunerani sillim-
masiisarfimmi sulilluni ani-
ngaasarsiorluni. Ilinniartunit
aqqaneq marluusunit ataasiin-
naq angusivoq - Hans-Pavia-
nngilarlu. Soqutaanngilarli.
Ilinniarfigeqaara, inuuissior-
toq oqarpoq, suli nuannataar-
sinnaasoq. Quiasaamissaq pi-
ginnaasaqarfigaa. Annikin-
nemi annertunemilu. Oqaasii-
lu qiimasumik aalajangersi-
masumillu tutsiuttarput.
Nunat tamani politik
Ukiorpassuami politik soquti-
gisaraa, ullumikkullu Siumut
sinnerlugu Folketingimi ukiut
11-t ilaasortaareerpoq. Nunat-
sinni politikkimut soqutigin-
nillualerpoq, 1972-imi Ka-
laallit Nunaat taamani EF-
imut ilaasortanngornissamut
naaggaarmat. Nunat tamanut
tunngassuteqartut inuusuttup
Hans-Paviap pingaartumik
soqutigisarilerpai. Soorlu ul-
lumikkut suli taamaattoq.
Nunarsuaq tamakkerlugu
nunat inuii pillugit siunnersui-
soqarfik aallarnisaaqataaffi-
gaa, aammattaarlu Køben-
havnimi Kalaallit Illuutaat.
Taaneqartumi siullermi 1977-
imit 1980-imut Nunatta same-
llu soqutigisaannut sinniisaa-
voq. Ukiuni kingullemi aam-
ma ICC-mi suleqataavoq.
- Sooq nunat tamanut tun-
HANS-PAVIA ROSING
ngasunik suliaqarnersunga?
Danmarkimi kalaaliullunga
pissutsit sammivimmit alla-
mit isigaakka. Nunatta silar-
suup sinneranut ammamissaa
pingaartippara. Nunat tamat
akornanni attaveqaqatigiin-
nermik pilersitsissalluta,
Hans-Pavia oqaluttuarpoq,
1977-imi Nunatsinnut uter-
nissaminik aalajangertoq.
Uummataa tassunga atagami.
Grønlands Oplysnings For-
bund-imi (qaammarsaavik)
siunnersortinngorpoq, politik-
kimilli soqutiginninnera qa-
sukkarsimanngilaq. 1983-imi
Siumut sinnerlugu Inatsisar-
tunut qinigaavoq, ukiorli a-
taaseq qaangiuttoq maanaan-
naq qinersisoqamerani qini-
gaaqqinngilaq.
Naalakkersuisoq folke-
tingimullu ilaasortaq
Ukiut marlussuit qaangiuttut
oqarasuaat sianerpoq. Sunaaf-
fa Jonathan Motzfeldt. Ani-
ngaasaqarnermut naalakker-
suisunngussaatit, Jonathan o-
qarpoq. Taamatullu atuuppoq
ukiuni marlunni.
1987-imi Hans-Pavia Fol-
ketingimut qinigaamgaarpoq,
taamanili politikkikkut suliani
tassanngaannit ingerlappai.
Ullumikkut politikeritut misi-
littagaqarluartutut oqaatigine-
qarsinnaagaluarluni, soorluu-
na aavartarneq suli eqqarsaa-
tigigaa, aperineqarami politik-
kikkut ulluinnami sulineq qa-
noq imaqamiliorsinnaaneraa.
Hans Pavia Rosing »nutaajungajalluni« - aana amilu Maria.
Hans Pavia Rosing, da han var næsten ny - her sammen med
moderen Maria.
Nimeriaq pujuugaq Estlandimeersoq nunat allamiut nerisassaataannut ilaalluni inuuissiornermi ilasseqatigiinnermi
qaaqqusanut sassaalliutigineqarpoq.
|i mii .nn^imini
V ■ "f ■ - i
; m
JlHL "
Li 1 i
En røget ål fra Estland var en af de mange udenlandske specialiteter, gæsterne fik tilbudt ved fødselsdagsreceptionen.