Atuagagdliutit - 12.11.1998, Side 10

10 • TORSDAG 12. NOVEMBER 1998
ATUAGAGDLIUTIT
AAM MA TAAMA
AJORTIGINNGILAQ
Ove Egede Atlantikup avannaatigoornertik ilungersunartoq pillugu
taama oqarpoq. Ingasaassinaveersaarporli. Grethe
ernumalersikkusunnagu
Ove Egede kammalaataalu a-
ngallat ilinniarfik »Kissavik«,
Namminersomerullutik Oqar-
tussat pisiareqqammisaat
Danmark-imiit Kalaallit Nu-
naannukaakkamikku malissi-
oqaat. Orsussaasiviani kin-
neq, qanoq iliallannikkut fil-
terimik milittoortitseriaan-
naasoq motorimillu unittoor-
titseriaannaalluni, Tunup eq-
qaani anorsarik malissuillu, a-
tortorissaarutit »amigartut«
atorlugit unnuakkut ingerlaar-
neq ilulissallu tassanngaan-
naq malissuit akomisigut er-
sertartut, taamaammat Ove-p
kammalaataasalu angerlamut
apuunnerannut iluatsitsineq
pisooqataanngitsoorsimana-
vianngilaq.
Tamanna pillugu annertu-
nerusumik allaqqusaagunan-
ngilanga, maannaanngitsoq.
Allaammi sakkukinnerusu-
mik allaasereqquaa, eqqissisi-
manerututut. Taamaanngip-
pat Grethe - Ove-p 1950-
ikkulli aallartimmata inooqat-
igisimasaa - tuparujussuaqqu-
nagu. Taassuma qanoq inga-
satsigisimanersoq suli tusarsi-
manngilaa. Tullissaanummi
isumaalulersinneqassann-
gilaq.
Allaaserisamili kingusin-
nerusukkut misiliissavara,
Grethe-ttaaq Ove-p pilukka-
rissuusinnaanera nassueruti-
gereerpagu.
Naapeqqaarnerani taa-
maassorinanngikkaluarpoq.
Nipaapparluuneruvoq tunuar-
simaartuullunilu, aammalu a-
taatsimoornermi nippassi-
maartartuunngilluinnarluni.
Ilisarisimanngikkaanni inut-
tut nuannerpianngitsutut isu-
maqarftgeqqajaanarsinnaa-
voq. Qalliinnakkulli taamaap-
poq. Ove aqqusaagaqarsima-
qaaq, amerlanertigut quianar-
tunik inuunermullu nakussa-
tsinnartunik. Tamakkulu kis-
saammersimaartilluni inuu-
nerminillu eqqaakulutsilluni
eqqartortarpai.
Arfineq marlunni akulleq
Ove Egede majip aappaani
1926-imi Qaqortumi inun-
ngor-simavoq.
- Ulloq nuannersuusimasoq
anaanama oqaluttuuppaanga.
Inunngomera nuannequtigiin-
narsimanngilaa, qatannguti-
giinni arfineq marluusuni a-
kullersaavunga, kisianni ulloq
tgaanna seqinnarissimavoq,
imaq qatsungaqaluni, aam-
malu sikorsuaqarluni natser-
suaqarlunilu. Taamaattamera
pisuussutsimut takussutissaa-
voq, uliormilu taamaattumi i-
nunngorpunga.
Ove ukiuni arfineq pinga-
suni siullemi Qaqortumi na-
jugaqarsimavoq. Ilaqutariit
suli 1931-imi illoqarfik qi-
mallugu Paamiunut nuun-
ngitsut Ove nukartaarsima-
voq.
»Disko«-mut ilaallutik Paa-
miunukarput, piffissallu taa-
maalernerani umiarsuit pi-
ngajoraat, siuttut København-
imeersut tamarmik ilaaffigi-
saat - soorlu Rigsdagens
grønlandsudvalg-ip ilaasortai.
- Paamiunili niunata avan-
namut Aasiannut ingerlaqqip-
pugut, anaanama ilaqutai ti-
keraarlugit.
- Ataataga 1916-imiun-
ngikkuni 1917-imi Ilulissani
palasinngortinneqarsimavoq,
tamannalu sioqqullugu Nar-
saq Kujallermi aamma Na-
nortalimmi najugaqarsimallu-
ni.
- Taamani Paamiut illoqar-
feerannguuvoq 400-nik inu-
lik, arfineq pingasunillu asi-
mioqarfilik, taamanimi taama
taaneqartarmata. Qullersat
katillugit sisamaannaapput.
Tassaapput palasi, niuertoq,
assistenti peqqissaasorlu. Pa-
lasi niuertorlu kalaaliupput,
assistenti savalimmiormiuul-
luni aammalu peqqissaasoq
qallunaajulluni.
Savituumut misigisapiluk
- Palasip illua inoqutigiinni i-
nuit amerlassusaat malillugit
iluarsaanneqartarpoq. Inoqu-
tigiit iserteratta katilluta ar-
fiineq marluuvugut, kingor-
nagullu allamik nukartaarpu-
gut, kiisamilu - nukarlersar-
put 1935-imi - Anna, »angu-
terpaat arnartatuaat« inun-
ngorpoq. Taamanilu tassatua-
avoq qatanngutigiit tamattaal-
luta ataatsimoorfipput.
- Sanasut palasip illuanik
allanngortiterinerisa nalaani
Ove-p assassorluarsinnaanini
takutereerpaa. Qapiummulli
kilingaatsiarpoq, imaanngik-
kaluarpoq pikkorluttuugami,
kisiannili sanasup qapiutip
savissartaa iluarsigaa takusi-
mavaa. Itummani qapiummik
tigummisoq eqqorluavippaa
kilerlunilu.
Palasikkut meerartai arlalit-
sigut allanit atugarissaarne-
rupput. Ukiut ilaanni ilinniar-
titsisoq qallunaaq angutaata
piumasaqameratigut Paamiu-
nut pivoq. Taanna palasip il-
luani najugaqarpoq, annertu-
nerusumik palasip niiuertullu
meeraanik atuartitsisussan-
ngorluni. Ilinniartitsisoq pala-
sip illuani najugaqarpoq neri-
saqarlunilu, piffissaqartilluni-
lu aamma atuarfimmi atuartit-
sisarluni. Ilinniartitsisoq frø-
ken Steiling Jensen-imik ate-
qarpoq. Taannalu suli inuu-
voq, eqqumiitsumillu piso-
qameratigut Grethe-p ilaqu-
taasa ilaanik ikinnguteqalersi-
malluni.
Igaffimmi soqulasartoq
Ove Egede-p Paamiuni a-
ngerlarsimaffini nuannersutut
asaneqarfigisamisullu eqqaa-
mavaa. Ilaqutariit palasikkor-
miuugamik soorunami sapaa-
tit tamaasa tamarmiullutik
naalagiartarput, tamatumunn-
galu atatillugu assuutaat saq-
qummemeqartarput. Meeqqat
tamarmiullutik ajaminnut i-
ngerlaqqittarneq ileqqoriler-
paat, taassumalu atisaat ku-
sanartut kusagisaqai sukkua-
rartugassittarlugillu.
Palasip illua kikkunnut ta-
manut ammavoq, asimioqar-
finniillu inuit tikittut tamar-
mik palasikkunnut pulaartar-
nerat ileqquuvoq. Takkukka-
juttartut ilaat Kaluliiaqqamik
ateqarpoq, inuk qiimmatsitsi-
saqisoq, ilaanneeriarluni so-
qulasartoq (kuisimanngitsutu-
pajaaq) - igaffimmi. Taman-
nalu Gert Egede-p nuanneri-
vallaameq ajorpaa.
Ove Egede apersortinnissa-
mi tungaanut Paamiuniippoq.
Illoqarfimmi nukappiaraane-
rata nalaani aalisameq aali-
sakkanillu tarajorterisameru-
jussuaq aallartileruttorpoq.
Aalisartut ataatsimoorlutik
pujortuleeqqamik pisisimap-
put, tusaamasarpalaartumik
atserneqarsimasumik, tassa
»Roberth Fulton«. Tusaan-
narlugu angerpaseqaaq, kisi-
anni 22-23 fodinit annerun-
ngilaq, Dan-imillu taaguuti-
limmik 6-hestinik sakkortus-
susilimmik motoreqarluni.
Taassuma aalisartut saarulle-
qarfinnut kalittarpai, taakku-
nanilu umiatsiaaqqat ulik-
kaarlugit immerneqartarput,
angerlamullu aamma taama-
tut kalinneqartarlutik.
Sorsunneq aallartippoq
1940-mi aasakkut Ove Egede
apersortippoq, taamaalillunilu
meeraanerup ullui naallugit.
- Ataatama tamatta angusa-
qarnissatsinnik anguniaga-
qartuuvoq, uangalu saffiuutut
ilinniamissara anguniagaraa.
Taamaammat tamanna sioq-
qutigaatsiarlugu Danmark-
imut ilinniariartomissara aa-
lajangerneqarsimavoq, ta-
mannali sorsunnermit unit-
toortilluinnameqarpoq.
- Tamatumunnga taarsiul-
lugu angajora uannit ukiunik
marlunnik utoqqaanerusoq i-
lagalugu Nuummut eftersko-
liliartinneqarpugut, Ove oqa-
luttuarpoq. - Paamiuni anger-
larsimaffipput toqqissisima-
nertoq qimallugu atuarfim-
mut najugaqarfiutigisumut
nuunneq artomaqaaq. Tassa-
nilu kaattameq nalinginnaa-
sorujussuuvoq!
- Imaanngikkaluarpoq per-
limoortinneqartugut, kisianni
ullaakkut unnukkullu nerisat
naammaannartuusarput, tii-
tortinneqartarpugut, iffiamik
makkariinamik tanitamik illu-
lerluta, ullullu qeqqanut ka-
laaliminernik qaarsillarluta
nerisarpugut. Taamaakkalu-
artoq kaattarpugut, taamanilu
nalinginnaasorujussuuvoq ta-
matta immikkut ilaqutariinnik
nuummiunik omittagaqartar-
nerput, ilaanneeriarluta nerif-
figisinnaasatsinnik, unnuit ta-
mangajaasa naagut imaqan-
ngitsut misigisamerput pak-
kersimaamiarlugu.
- Ilaqutariit uanga omittak-
kakka tassaapput Jørgen aam-
ma Katrine Chemnitz, taak-
kualu qutsavissaqarfigeqaak-
ka.
- Tamatuma saniatigut sor-
sunnerup nalaani illoqarfim-
mut allamut nuunneq inuu-
nermut allanngortitsiffiu-
ngaatsiarpoq, sorsunnerummi
suut tamaasa sunnermagit.
Ataatap issiavigisimasaa
Ove Egede oqaluttuarpoq,
Nuummi atuariartorami nerri-
vimmut, qisuttaani angummi
aqqanik kigartuiffiusimasu-
mut taamaalillunilu isigiuar-
sinnaasaminut ingitinneqami-
ni misigisaq eqqumiitsuusoq.
Kingusinnerusukkut nammi-
neq qitomai inimi tassanerpi-
aq aamma atuartitaasimapput.
Ove Egede ukiuni marlunni
Nuummeereerluni Paamiunut
uterami qaammatini pingasu-
ni suliassaaleqivoq.
- Kisianni Tittus Siegstad
takkuppoq. Taanna anaanama
illoraa, Ivittuunullu ingerlaar-
poq elektrosvejsningimik i-
linniariartorluni. Teknikki nu-
taarluinnaavoq, taannalu Sisi-
miuni amutsivimmut anngut-
tussaavaa. Ilisimasanili nutaat
kisiisa angerlamut nassan-
ngilai. Uangami ilaavunga, a-
mutsivimmi maskiinalerisutut
ilinnialemiarlunga ilaqutariit
najugaqarfigilerlugit.
- Ilaqutariit taakku qanoq
asannitsigalutillu inussiamer-
tiginerat amerlasooriarlunga
eqqarsaatigisarpara. Ilaqutari-
it amerlassutsimikkut naam-
mattorsuugaluarput, kisiannili
inissaqartittuaannarsimavaan-
nga.
Tamaasa sapinngilai
- Sisimiuni amutsivik sulif-
feqarferujussuvoq. Taamani
inuit 50-it suisuupput, aquts-
isoq kisimi qallunaartaalluni,
Ove aamma Grethe Egede.
Ove og Grethe Egede.
Tittus Siegstad suleqatigalu-
gu amutsivimmik aqutsisuul-
luni.
- Amutsivik sunilluunniit
suliaqarpoq, aammami sor-
sunnerup nalaani tamanna
pisariaqarluinnarmat, amutsi-
vinnimi annerni qaninneq
Amerikap avannaani umi-
arsualivimmiippoq. Sulias-
saat suulluunniit suliarisar-
pagut, umiarsuaaqqat amu-
sarpagut, pisariaqartullu ta-
maasa iluarsaattarlugit.
- Aamma ukiuni taakkuna-
ni umiarsuaaqqat aquttarfili-
ortalerpagut. Amerlanerit as-
sitoqqani takusarsimassagu-
narpaat umiarsuit qanorluun-
niit angitigisut umiarsuup
qaaniit aqunneqartartut. Sila-
annaq taamatut aqunnissamut
nillerpallaarpoq, taamaammat
»oregon pine« atorlugit aqut-
tarfiliortarpugut.
- Amutsivik sunik tamanik
suliaqamissamut naleqqullu-
innartunngorpoq. Assersuu-
tigalugu ingeniørimik, sor-
sunnerup nalaani Ivittuunut
unissimasumik suleqateqaler-
pugut, taassumalu Kalaallit
Nunaanni maskiinat pigine-
qartut tamaasa titartartarpai
uuttortarlugillu. Titartakkat
USA-mi kuitsivimmut nassi-
uttarpagut, tassanilu kingo-
raartissanik Europami pis-
sarsiarisinnaanngisatsinnik
kuisisoqartarpoq, tikikkaa-
ngatalu narlorsartarpagut,
Danmark-imit avissaaqqaner-
put tamaat kingoraartissanik
pissaqarluarluta.
- Sorsunneq aallartippoq,
sorsunneq naavoq. 1946-mi
toqqakkanik allanik ilaqar-
lunga Danmark-imut annertu-
nerusumik ilinniariartorpu-
nga, »Juuto«-p naggataame-
rani ilaallunga. Sisimiunee-
reerlunga Paamiunukarpu-
nga, Ivittuunilu umiarsuarmut
atlantikoq ikaarlugu angalus-
samut ikisussanngorlunga.
Qujanartumik ataataga kuja-
taani palasip angallataanut
ilaalluni angalasoq ilaaffi-
gaara. Taakkuli amerlanerit
eqqaamasaattut ungasiliartaa-
taanngillat. Umiatsiarsuuvoq
iputtariaq, ataatagalu anguar-
tussanik arfinilinnik aquttus-
samillu pissarsiniartarpoq,
taamaalilluniluNarsalimmiit
Avigaanut angalaartarluni.
Ukioq ataaseq minippaa
- Danmark-imut pigama Ka-
lundborg-imi Buck Diesel-
imi sulilerpunga, ukiut mar-
luk qaangiummata allagartar-
taarfigisanni, Sisimiunili ilik-
karluarsimaqigama ukioq a-
taaseq pinngitsoorpara. Tas-
sanngaanniit toqqaannartu-
mik København-iliarpunga,
maskinmesterinngomiat ilin-
niarfianni ilinnialerlunga.
Ove Egede ukiup affaani
Kalaallit Illuanni najugaqa-
reerluni kammalaatinilu Kø-
benhavn-imi najugaqaqati-
giiffimmut nuupput. Taamani
ilinniartut kalaallit aningaa-
saateqarpallaarneq ajorput,
kisianni pisariaqarnerpaat,
soorlu nerisat, najugaqameq
atisallu akilerneqartarput,
Ove-lli Magnus Jensen,
Grønlandsdepartement-imiit-
toq aningaasanik nammineq
aqutsilerusulluni qinnuigaa.
Taamaalioruni pissarsissuti-
gisinnaanerusorigamigit.
Kingornagut Henrik
Siegstad-imit, København-
imi ingeniøritut ilinniartumit
paasivara, Magnus Jensen-ip
taamani naatsorsuutikka as-
sersuutitut ilinniartunut nu-
taanut saqqummiuttarsima-
gai. 1948-p aasaa Ove Ege-
de-mut annertuumik pisoqar-
poq. Sulinngiffeqamerminni
Jens Rosing ilagalugit cykeli-
nik Skagen-iliarpoq. Naju-
gaqaqatigiiffimmi najugaqar-
nitsinni Jens eqqumiitsulior-
tut ilinniamertuunngomiarfi-
anni ilinniartuuvoq, angalaar-
nerminnilu Grethe naapippaa.
Kingusinnerusukkut Randers-
ip avannaani Raasted-imi ka-
tipput, katinnerallu najuga-
qarfimmi aviisitigut persuar-
siutigineqaqaaq. Palasimik
(Ove-p angutaa Gert Egede)
nassarluni kalaallip katinnera
ulluinnarni pisartut ilagin-
NAMM. ASS7 PRIVATFOTO