Atuagagdliutit - 01.12.1998, Side 11

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 1. DECEMBER • 11
Qemertunnguani inissiat 90-iusussat aallartinneqarput, Startskuddet til de første 90 boliger i Antenneområdet er
2000-imi ukiakkut iserterfigeriaannanngussallutik. neop blevet affyret, og boligerne vil stå klar til indflytning i
efteråret 2000.
Nuummi inissialiat 118-
iusussat aallartinneqarput
Nuup Kommuneata nammineerluni utoqqarnut inissiat 28-it ilusilersussavai
Nuummi entreprenør-it sana-
sullu inissianik 118-iusussa-
nik sanaartorlutik aallarterut-
torput, tassa Qernertunngua-
ni inissiat 90-it aamma
Nuussuarmi utoqqaat illus-
saata eqqaani utoqqarnut i-
nissiat 28-it.
Sanaartugassat 40/60-imik
aningaasalersueriaatsimik
taagorneqartoq atorlugu sa-
naneqarput, tassanilu kom-
munip karsiata nunallu karsi-
ata aningaasartuutinik avissi-
nissaat takussutissiorneqar-
poq.
Qemertunnguani inissiali-
assat 90-it Nuup Nuussuullu
akornanni nunaminertami
tassani sananeqartuni siul-
lersaassapput.
Inissiat taakku
112.389.000 koruuninik na-
leqassapput. Tassa inissiani
kvadratmeterimut akiusoq
14.617 koruuniussaaq, aam-
malu quit pequusiviillu aam-
malu allat ilanngukkaanni
kvadratmeterimut akiusoq
14.158 koruuninik naleqas-
salluni.
Nuummi kommunalbesty-
relsi sapaatip akunnerani ki-
ngullermi missingersuusior-
nermini sanaartornermi, uki-
up tulliani aallartivittussami
aningaasartuutissanut akiliu-
tissani 40 procentiusut aku-
ersissutigai. Inissiat 90-it
taakku 1. oktober 2000-imi
iserterfigineqarnissaminnut
piariissapput.
Inissiarsuit arfinillit pinga-
sunik quleriiusut sananeqas-
sapput. Inissiarsuarni init
alliit iigaat qisummik qal-
lersorneqassapput, misiligu-
titullu init qulliit aluminiu-
mik qallersorneqassallutik.
Nuummi illunik aluminiunik
talulersukkanik takussagaan-
ni, mittarfimmut takusaasari-
aqarpoq.
Aluminiunik talulersuillu-
ni misiliinermi aserfallatsaa-
liinermut aningaasartuutit
kilisinniarneqarput, taa-
maannerallu aamma ineqar-
nermut akiliummut sunniu-
teqartussaassaaq. Paasinar-
sissappalli alumimiunik talu-
lersuineq pitsaavallaanngit-
soq, annertuumik iliuuseqan-
ngikkaluarluni qisunnik taar-
sersuisoqarsinnaavoq. Taar-
sersuinerullu akissai qalipaa-
tinut sipaagaareersunit pis-
sarsiarineqareersimassapput.
Kommunip nammineq
akilissavai
Nuussuarmi utoqqaat illus-
saata saniani inissialiassat
28-it aallartinneqareerput.
Tassanissaaq 40/60-imik
aningaasalersueriaaseq ator-
neqarpoq, taamaakkaluartor-
li tassani kommunip aninga-
asartuutissat 40 procentii sin-
nerlugit akilissavai.
Namminersornerullutik O-
qartussanit nalunaarutigine-
qarpoq, nunap karsia taa-
maallaat inissianik attartor-
tittakkanik nalinginnaasunik
sanaartornermut aningaasa-
liiniarluni, kommunip sa-
naartugassat utoqqarnut inis-
sialiarineqamissaat piumasa-
rigaa.
Taamaammat sanaartukkat
attartortussanut utoqqarnut
naleqqussameqarput. Inissi-
arsuit pingasut, marlunnik
quleriinngorlugit sanaat ka-
tillugit 28-inik initallit miki-
sunik initaqarput, utoqqaallu
issiavinnik kaassuartakkanik
atuisut allallu eqqarsaatiga-
lugit matut silinnerusunngor-
lugit uffarfiillu nalinginnaa-
sunit annerusunngorlugit sa-
naneqassapput.
Aammattaaq kuimaartunik
majuarialersorneqassapput,
qulisanillu ikaarialiortoqas-
salluni torsuusaliortoqassal-
lunilu, inuit issiavinnik kaas-
suartakkanik atuisut inissi-
aannamit pitsaanemsumik a-
ngalaarsinnaalersinniarlugit.
A/S Inissiaatileqatigiiffik
INI-p septemberip qiteqqun-
nerani sanaartomissamut a-
ningaasartuutissat naatsorso-
ramigit 26.850.000 koruuni-
tut missingersuusiorpai, tassa
kvadratmeterimut akiusoq
17.549 koruuniussalluni.
Aningaasartuutissanik ag-
guaasseriaaseq 40/60-imik
taaguutilik malillugu aappaa-
ta 10.740.000 koruunit aki-
lertussaavai, aappaatalu
16.110.000 koruunit
akilertussaallugit. Septem-
berip naanerani Aningaasa-
qamermut Pisortaqarfik pi-
umajunnaarpoq, kvadratme-
terimut akiusoq akisugalugu.
Taamaammat Teknikki-
mut Avatangiisinullu inger-
latsiviup Aningaasaqarner-
mut Pisortaqarfik attaveqar-
figaa, sanaartugassat ukiap
tulliani aallartissinnaanissaat
angorusullugu.
Aaqqiissutissatut nassaari-
neqartoq tassaavoq, sanaar-
tusassat pitsorluttunut issia-
vinnillu kaassuartakkanik
atuisunut immikkut naleq-
qussaanermi saniatigut ani-
ngaasartuutissat kommunip
nammineq akilissagai.
Siornatigut naatsorsui-
nermi majuariat kuimaartut,
majuartarfiit aneerasaartarfi-
illu 2.700.000 koruunit mis-
saanniittussaasimapput. Ani-
ngaasartuutissat taakku ag-
guaasseriaaseq 40/60 mali-
llugu kommunip nunallu kar-
siisa avinnagit, kommuni
tunniutiinnartariaqalerpoq,
namminerlu akiliilluni.
Tamatumunnga taarsiullu-
gu sipaamiuteqarsinnaasima-
galuarpoq, majuarissat kui-
maartut torsuusallu sanan-
ngitsoorlugit. Tamanna aki-
killisaataasinnaagaluarpoq,
kisiannili sanaartornermik
kinguartitsilluni.
Utoqqarnulli immikkut
naleqqussaaniarluni kommu-
nip aalajangiusimaannarpaa.
Taamaammat sanaartor-
nissamut kommunip akiliu-
tissai 13.440.000 koruunius-
sapput, landskarsi
13.410.000 koruuneertussaq.
Aammattaaq kommunal-
bestyrelsi sapaatip akunnera-
ni kingullermi missingersuu-
siornermini aalajangerpoq,
taakku saniatigut allanik
1.620.000 koruuninik ani-
ngaasaliiniarluni, utoqqarnut
inissiat 28-it sananeqamerini
elevatoriliinissamut atugas-
sanik.
Elevatori inissiarsuarnit
pingasuusunit marluk iluaqu-
tigisussaavaat. Taamaalillu-
nilu inissiat 28-iusut amerla-
nersaat inunnit pitsorluttunut
issiavinnillu kaassuartakka-
nik atuisunut naleqquttun-
ngussapput. Tassani inissi-
arsuarni pingasuni inini
allemi najugallit inissiarsuar-
nilu marlunni qullemi naiu-
gallit.
Aammattaaq kommunal-
bestyrelsi aalajangerpoq INI
A/S-imut saaffiginninniarlu-
ni.
Nuup Kommuneata akue-
risinnaanngilluinnarpaa, i-
nissiaatileqatigiiffik aamma
Aningaasaqarnermut Pisor-
taqarfik piffissaq kinguller-
paaq aatsaat atorlugu kva-
dratmeterimut akiusut qaffa-
sippallaarnerinut qisuaria-
ateqarmata. Akit taakku sa-
naartomermut piulersaarusi-
omermili ilisimaneqareerput,
kisiannili Namminersorne-
rullutik Oqartussanit oqaa-
seqartoqarsimanngilaq.
Uaasortat
nutaat
Allannguinerit Atassummi
malunnarnerpaapput
NUUK(KK) - Nuup
Kommuneani kommunal-
bestyrelsimi ilaasortat qi-
nigaanerannit ukiup aap-
paa avillugu aatsaat qaa-
ngiukkaluartoq, ilaasorta-
nit 17-iusunit arlallit taar-
serneqareerput.
Qinersinermut maleru-
agassat nutaat 8. april
1997-imi kommunimi qi-
nersinermi kommunip ta-
makkerluni qinersivim-
mut ataatsimut kattun-
neqarfigisaa atuutilermat,
aammattaaq ilaasortat aa-
lajangersimasunik nam-
rninneq sinnisoqassaar-
put. Ilaasortaajunnaarto-
qartillugu partiip qinigas-
sanngortitaanit isinngit-
soortoq siulleq kommu-
nalbestyrelsimut ilaasor-
tanngortalerpoq.
Marluinnanngorput
Allannguinerit Atassum-
mi malunnarnerpaapput,
ilaasortaasunit ukiup aap-
pa avillugu taamaallaat
matuma siornatigut qini-
gaasunit tallimanit Ag-
gooraq Lynge aamma
Hans Pavia Egede kisin-
ngomllutik.
Pingasunngornermi
martsip 11 -iani Ellen Kri-
stensen Atassut sinnerlu-
gu Folketingimut qini-
gaavoq, kommunalbesty-
relsimillu tunuarami
Atassutip sinniisussaati-
taanit siullermit Lise
Egede-mit taarserneqar-
luni.
Ellen Kristensen maan-
namuugallartoq 14. april
1999-ip tungaanut kom-
munalbestyrelsimi sulin-
ngiffeqarpoq, kisiannili
statsminister Poul Nyrup
Rasmussen ukiut siuttu-
uffissamisut qinigaaffini
sisamat tamakkersinnaal-
luarpai.
Kingusinnerusukkut
Anso Grødem-ip, Atas-
summeersup, nunamut
allamut nuunnerminut
atatillugu ukiuni marlun-
ni sulinngiffeqarnissani
aallartippaa, sinniisussa-
millu tullermit Esmar
Bergstrøm-imit taarser-
neqarluni.
Septemberip 19-iani
Loritha Henriksen Atas-
summit tunuarpoq, Otto
Steenholdt-ip ernerisalu
emermi Johnny Henrik-
sen-ip qanga inuunerisi-
masaanik Christiansborg-
imilu Ellen Kristensen-
imut allatsitut atuunnera
pillugu qaqililerinerat
peqqutigalugu.
Taamaammat Loritha
Henriksen Atassummit
tunuarpoq, attaviitsutullu
ingerlaqqilluni. Taamaa-
lillunilu kommunalbesty-
relsip ataatsimiittarfiani
Inuit Ataqatigiit eqqaan-
nut ingippoq, Carl Chri-
stian Olsen sanilerilerlu-
gu, tamannali politikkik-
kut sammivianut tunnga-
vigisariaqarunanngilaq.
Nunaqarfiit
ilaasortaatitaarupput
Ukiup ingerlanerani
kommunalbestyrelsip a-
taatsimiinnerisa kingul-
lersaanni, marlunngor-
nermi novemberip 24-
iani naasumi Siurnuk-
kormiut ataasiinnarmik
allannguuteqarput.
Nuup komntunalbesty-
relsiani nunaqarfinnit
ilaasortaatitaasutuaq,
Ulrik Josefsen Kapisilin-
neersoq Nuummi atorfi-
nippoq, atorfittaavalu
kommunalbestyrelsimi
sulineranut naleqqutin-
ngilaq. Taamaammat Ul-
rik Josefsen aalajangersi-
rnavoq kommunalbesty-
relsimit tunuarniarluni,
maannalu Siumup siul-
lertut sinniisissaanit Mor-
ten Heinrich-imit taarser-
neqarluni.
Taamaalilluni Nuup
Kommuneani nunaqarfiit
kommunalbestyrelsimut
ilaasortaatitaarupput.
Siulersuisut nutaat
Aamma Kapisilinni nu-
naqarfiup siulersuisui al-
lannguuteqarfiupput.
Ludvig Lukassen nu-
naqarfiup siulersuisuinut
ilaasortaajunnaarpoq,
maannalu siulersuisut
imatut isikkoqalerput:
Siulittaasoq Ludvig
Hansen, siulittaasup tul-
lia Jakob Josefsen aamma
ilaasortaq Andrea Mar-
tinsen, tamarmik Siumu-
meersut.