Atuagagdliutit - 09.09.1999, Page 7

GRØNLANDSPOSTEN
SISAMANNGORNEQ 9. SEPTEMBER 1999 • 7
Ilinniarfimmi pisortaq KUP-mit
peqquneqamini akerleralugu soraarpoq
Anne-Marie Rasmussen-ip Namminersornerullutik Oqartussanit ilaginnarneqarnermi
kingorna ikerinnakkut atorfini qimappaa
Louise Kleemann-ip toqqissisimannginnerujussuartik
ilinniartut sinnerlugit oqaatigaa.
Louise Kleemann udtrykker på de studerendes vegne stor
NUUK(JB) - Nuummi tusa-
gassiortunngorniat kalaallit
ilinniarfiat ullumikkut pisor-
tamik ilinniartitsisumillu a-
migaateqarpoq. Ilinniarfim-
mi pisortap Anne-Marie Ras-
mussen-ip septemberip 30-
iani atorfimminit tunuarniu-
teqarsimagaluarluni, marlun-
ngormat ullup qiteqqunnera-
ni kingullermeerluni matu
paamaarpaa angerlarlunilu.
Ilinniarfimmi pisortap taa-
maaliornermigut Kultureqar-
nermut Ilinniartitaanermullu
TASIILAQ - Neriniartarfim-
mi »Hotel Ammassalik«-mi
Tasiilamiittumi qaaqqusat
nuannersumik unnussiuaar-
niarlut tamarmik nuanniitsu-
mik toqqissisimananngitsu-
millu misigisaqarput. Nere-
qatigiinnermi inatsisartunut
ilaasortaq Jakob Sivertsen
aalakoortorujussuulluni assut
naviasaarivoq, isersimasullu
soqqusaatsuliorfigalugit.
Ukioq manna Jakob Si-
vertsen qinikkatut sisamas-
saa nalliuttorsiualaarnermik
aseruivoq. Ammassallip
kommuneani borgmesteri-
mut siullertut parlattaasar-
Pisortaqarfiup oqartussaa-
junnaarsitsilluni imminermi-
nut ilaginnaanera akerliler-
paa.
- Atuarfiup, KIIP-p ilinni-
artullu akomanni suliat ajor-
nakusoortut uannut amerlasi-
mapput, Anne-Marie Ras-
mussen AG-mut oqarpoq, ki-
sianni tallimanngormat pi-
sortaqarfik ingasaassisoor-
poq, misilitsinnermut atatil-
lugu ilinniartup ataatsip a-
ngusinngitsoorneranik ilinni-
arfiup aalajangiinera ilagin-
poq, taamalu pisortatigoortu-
mik pisussaaffeqarluni.
Arfininngormat unnukkut
isumaginninnermut naalak-
kersuisoq Mikael Petersen
qaaqqusivoq. Kristian Pivåt
nersornaasertussaavaa, timi-
migut innarluuteqaraluarluni
suliffimminik paarsiulluar-
toq.
Arfininngormat unnukkut
nereqatigiit nerisatik pi-
ngaarnerit nerereeraat isuma-
ginninnermut naalakkersui-
soq Mikael Petersen oqalugi-
artoq Jakob Sivertsen sak-
kortuuliorluni suaartarlunilu
akornusiivoq.
naramiuk. Pisortaqarfiup aa-
lajangiinerput allanngortip-
paa, uangalu ajornakusoorto-
rujussuarmik inissitsillunga.
Ilinniartut
toqqissisimanngillat
Marlunngormat ilinniarfim-
mi pissutsit imaalerput, ilin-
niartut pisortamik ilinniartit-
sisumillu amigaateqalerlutik.
Ilinniartitsisoq kingulleq, E-
rik Lund ataasinngormat un-
nukkut Finland-imut taartaa-
jartorluni aallarpoq, qaam-
EU-mit aallartitat
Najuuttut kanngusuusaan-
nanngillat. Aammali ugguaa-
ligaat politikeri qinigaq taa-
matut iliorsinnaammat sune-
qaranilu.
Pingaartumik taamatut ne-
reqatigiittoqartillugu nunanit
allaneersunik ilaasoqartar-
poq. Siornagut EU-mit aal-
lartitat namminersornerullu-
tik oqartussanik aalisagartas-
sat pillugit isumaqatigiinnia-
riartortut Jakob Sivertsen-ip
aalakoorluni qanoq iliortar-
neranik misigisaqarput.
- Nunanit allanit tikeraat
isumaqarsimassapput maani
Tasiilami najugallit silaqar-
luanngitsut, politikerimik Ja-
kob Sivertsen-itut ittumik
inatsisartunut ilaasortanngor-
titsisinnaagunik, AG-p tusar-
fiisa ilaat oqarpoq.
Unataaniartoq
Isersimasut tamarluinnanga-
jammik akerartorneqarput,
pingaartumillu borgmester
Vittus Mikaelsen akerartor-
neqarpoq, nuanninngilluin-
nartunik pisuutinneqarluni.
Borgmesteri nulianilu siul-
lersaallutik neriniartarfimmit
anipput.
Jakob Sivertsen-illu piu-
manngilaa kitaanit tikeraar-
tut nersornaaserneqartup dip-
lomissaanik qimerluuinis-
saat. Arlaleriarluni arsaartar-
pai, taamaalilluni diplomi
aserungaj attarlugu.
Inatsisartunut ilaasortaq
suaartartoq eqqissiviilliortit-
sisorlu saqisut nipangersa-
raangamikku naviasaarne-
qartarput unatarneqarnissa-
mik toqunneqarnissamil-
luunniit.
§ Naggataagut neriniartar-
| fimmi sulisut neriniartarfiup
< attartortua ikiortigalugu Ja-
g kob Sivertsen anisippaat.
2 Taamaalinnginnerani viinnit
« arlallit nerriviup qaavanut
piaaraluni kuerartarpai.
matip sinnerani kalaallit tu-
sagassiortunngorniat tikeraa-
mit ilinniartinneqarnissaat
pilersaarutigineqarluni.
Erik Lund-ip peqanngin-
nerani ilinniartitsinissaq qa-
ngali pilersaarutigineqaree-
raluaq, ilinniartut pissutsit
pillugit toqqissimanngillat.
Louise Kleemann-ip ilinniar-
tut sinnerlugit KIIP tusagas-
siortullu attaveqarfigai, ilaa-
tigullu AG-mut oqaluttuarlu-
ni suliaq aalajangersimasoq,
Anne-Marie Rasmussen-ip i-
kerinnakkut soraarneranik
kinguneqartoq maannarpiaq
ilinniartut sul i isummerfigi-
nianngikkaat. Ilinniartut a-
peqqutip paaserusunnarluin-
nartup ataatsip akineqarnis-
saa kisiat kissaatigaat: - llin-
niamitta tamaangaannarnis-
saanut ulorianartorsiorpu-
gut?
Taamaattoqassanngilarli.
KUP-mi direktøri Karl Kris-
tian Olsen AG-mut oqaluttu-
aipoq, ilinniartut pingasun-
ngorpat (aviisip aaqqissuun-
neqarnerata naammassinera-
ni - aaqq.) pisortaqarfiup ili-
uuseriniagaanik ilisimatinne-
qassasut.
Pingaartumik suliap ilinni-
artitaanermut tunngasortai a-
joquteqanngillat. Pilersaaru-
taareersutut tusagassiortun-
ngorniat ilinniartinneqassap-
put, tamatumalu saniatigut i-
linniarfiup aqutsivia KUP-mi
sulisunit ikiorneqassallutik.
Taamaammat ilinniarfiup
qaammammi tulliuttumi i-
ngerlanerliulernissaa ilima-
naateqanngilaq.
Ilaginnaaneq
Kisinngorupporlu KIIP-p tu-
sagassiortunngorniat pisor-
taanik Anne-Marie Rasmus-
sen-imik ilaginnaanera. Ima
sakkortutigaaq, allaat pisor-
tap ataasinngormat ullaap tu-
ngaani ilinniartitaanermi si-
unnersuisoqatigiit siullcr-
meerlutik ataatsimiinnerini
najuutereerluni, allaffimmi
pigisani poortorsinnarlugit
matu naggammik paarnaar-
lugu qimallugu.
- Suliaq naatsumik oqaati-
galugu KIIP-p ilinniartoq a-
ngusinngitsoornerminik
maalaaruteqarmat taperser-
paa. Pineqartup suliani tusa-
gassiutinut atuuttunut ilan-
ngussisinnaanermut piuma-
saqaatinut avaqqunneqarsin-
naanngitsunut inuuttoq tun-
niuppaa.
- Aatsaat karakterilersuiso-
qareersoq angusinngitsoor-
tup qarasaasianik ajutoorneq,
sulianik tunniussinissamut a-
qagukkaa pisimasoq maa-
laarutiginiarlugu aalajanger-
simavoq.
- Ajutoorneq pineqartoq al-
lanit ilisimaneqanngilaq tusar-
neqarsimananiluunniit, kisi-
anni ilinniartoq taanna tunu-
arsimaarianngivilluni maalaa-
rumminik KUP-mut tunnius-
sivoq, tapersemeqarlunilu.
KHP-mut
maalaaruteqartuarput
- Tamanna akuerisinnaan-
ngilluinnarpara, Anne-Marie
Rasmussen oqarpoq, piffis-
samilu sivisujaami maalaaru-
tinik naapertuutinngitsunik
amerlasuunik takusaqartarsi-
mavoq.
- Ilinniartut ilaat ilinniarti-
taanertik pillugu KUP-mi su-
lisunut maalaaruteqartuar-
put. Taamatut attaveqaqati-
giinneq uanga paasisinnaan-
ngilluinnarpara.
- Suliami aalajangersima-
sumi ajornartorsiutaasoq tas-
saavoq, KUP-mi inatsisileri-
tuut maalaarutinik taamaat-
tunik suliaqartut tusagassior-
tutut sulianik naliliinissamut
piginnaaneqanngilluinnarne-
rat, aamma paasisinnaanngi-
laat piffissamut killisarititaa-
soq killiusussaammat. Tama-
tuma kingorna utoqqatsera-
luaraanniluunniit iluaqutaan-
ngilaq. Aamma qarasaasia-
nik ajornartorsiuteqarnerit
aaqqinneqarsinnaasussaap-
put - soorlu paasiniarneqar-
luni iluarsaatsinnissaannut
sumut saaffiginnissanerluni.
- Isumaga malillugu KIIP-
p tamakkuninnga naliliisima-
nera eqqortuunngilaq. Inatsi-
sinut tunngasuunngillat, kisi-
annili tusagassiornermut tun-
ngasuullutik.
Nalornineq
Tamannali KUP-mi fuld-
mægtigip Kaj Kjestrup-ip i-
sumaqatiginngilaa. Ilinniar-
tup pineqartup maalaarutaa
taassuma suliarisimavaa, o-
qarporlu sukkulluunniit ilin-
niarfiup pisortaasalu aalaja-
ngernerinik ilaginnaanissaq
nammineq KUP-lluunniit si-
unertarisimanngikkitsik.
- Nalomineruna ilinniartu-
mut tassunga iluaqutissan-
ngorsimasoq, Kaj Kjestrup
AG-mut oqarpoq. - Qarasaa-
siamik ajutoorneraaneq pil-
lugu nalornisoqarpoq, ta-
manna suliap pitsaassusaanut
cqquinerlussinnaammat, na-
lorninerlu taanna pissutigalu-
gu angut taanna ilinniakka-
mik uteqqiinissamut periar-
fissittariaqarpoq (pingajus-
saannik - aaqq.).
Sillimmatissamik
assiliisarneq
Kaj Kjestrup-ip qarasaasia-
mik ajutoortoqarsimasinnaa-
nera oqaaseqarfigerusunngi-
laa. - Tamanna uanga sulias-
sarinngilluinnarpara. Taa-
maallaat naliliivunga ilinni-
artoq nammineerluni suliami
pitsaavallaannginneranut pi-
suussuteqanngissinnaammat.
Isumagalu taamaappoq.
- Tusagassiortup sillimma-
tissanik assiliisarneq (sikker-
hedskopi) piginnaaneqarfi-
gissagaa naatsorsuutigisari-
aqarpoq. Qarasaasiamik a-
jutoorsimanera utoqqatsis-
s utit ut atorsinnaava?
- Sillimmatissanik assilii-
sarneq pillugu ilinniarfim-
mut tusamiaavunga, isuma-
qarpungalu tamanna upper-
narsillugu oqaatigisinnaan-
ngikkat. Aammaloorlunga:
Nalornineq maalaaruteqartu-
mut iluaqutissanngorpoq.
- Tusagassiortwmgorniaq
kinaluunniit angusinngitsoo-
runi tamanna KUP-mut maa-
laarutigisinnaava, taperser-
neqarlunilu?
- Naamik taamaattoqas-
sanngilaq. Mannami aamma
ilinniarfiup ilinniarfigisimas-
savaa, ilimanarporlu tullianik
ilinniartut sillimmatissanik
assiliinermut ilinniartinneqa-
rumaartut...
Jakob Sivertsen
naviasaarisartoq
Siullermeerluni kanngunartuliunngilaq
ASS./ FOTO: AG