Atuagagdliutit - 14.09.1999, Blaðsíða 11

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 14. SEPTEMBER 1999-11
Amerlasuut
atuarfimmi
aallartinner-
liortarput
Meeqqat amerlasoorpassuit
atualernissaminnut piareersimaneq
ajorput. Atualernermi
piareersimanissamut oqaatsit
oqariaatsillu pisariaqartinneqartut
amigaatigisarpaat
KANGERLUSSUAQ (KB) -
Meeqqat atuarfianni ajornar-
torsiutit sorsuutigineqarput
oqartussaqarfiit amerlasoor-
passuit ataatsimoorlutik aaq-
qinniartagaat. Meeqqat arfi-
riilinnik ukiullit atualersartut
20 aamma 30 procentii inuu-
nerminni nutaamik atugaqa-
lemerminni angerlarsimaf-
fimminnit iluamik piareer-
sameqameq ajorput. Ilutigiit
20 procentiisa missaat atuar-
fimmit anisarput iluamik pis-
sarsisimanatik aamma soraa-
rummeemeqaratik.
Tamanna meeqqat atuar-
fianni ajomartorsiutit anner-
tuut ilagaat. Tamannalu atu-
arfiup kisimiilluni aaqqissin-
naanngilaa, KUP-mi Ineri-
saavimmilu siunnersorti
Kaali Olsen oqarpoq, atuar-
fik pillugu ataatsimeersuar-
nerup ulluani siullermi sivi-
suumik ataatsimiinnermi ul-
lumikkut meeqqat atuarfiata
qanoq innera saqqummiuk-
kamiuk.
- Nukissat ullumikkornit
amerlanerit atorneqartaria-
qarput meeqqat ilaqutariillu
ajortunik atugaqartut siusin-
nerusukkut akuliuffiginis-
saannut. Ilaqutariit taamatut
atugallit ikiomeqamissaanni
inunnik isumaginnittut, atu-
arfik meeqqanillu paaqqin-
nittarfiit imminnut qaninne-
rusumik suleqatigiittariaqar-
put.
- Meeqqat tamarmik atua-
linnginnerminni minnerpaa-
mik sapinngisaqamissaat qu-
larnaartariaqarparput. Ersis-
sutigineqarsinnaavormi 1.
klassemi aallartinnissamut
piareersimanngitsut tassaa-
sarmata atuarfimmit anisut
iluamik pissarsiaqarsimana-
tik ingerlaqqissinnaanatillu.
Meeqqat paaqqinnittarfim-
miinnerminni isummaminnik
annissinissamik ilikkarnis-,
saat pingaaruteqarpoq, im-
minnut tatigisinnaallutik
oqaatsinillu atuinermik ilik-
karlutik, Kaali Olsen AG-
mut oqarpoq.
Tammartartut
Kisitsisit saqqummiussami
uppernarsaatissaqannginne-
rat nassuerutigaa. Tamatu-
mani kisitsisitigut takussutis-
sat misissuinerillu allat ikit-
tuinnaammata. Taamaattu-
mik ilaatigut naliliinermini
tunngavigai atuartut 1981-
imi inunngorsimasut pillugit
kommunenut nalunaarutit.
Ilutigiit 15 procentii 11. klas-
semit aninermik kingorna
»tammarsimapput«. Ilinnia-
gaqanngillalluunniit. Tama-
tumunnga ilanngunneqas-
saaq atuartut affaat ilinnia-
gassani nalinginnaasuni 5-
imik minnerusumilluunniit
karaktereqartarmata atuartit-
sissutini minnerpammik a-
taatsimi, imaluunniit misilit-
sinngilluinnartarlutik.
- Taamaattumik kukkus-
sanngilagut oqassagutta atu-
artut minnerpaamik 20 pro-
centii atuarfimmik qimatsi-
nerminni annikitsuararsuar-
mik pissarsisartut, Kaali Ol-
sen oqarpoq.
Misigissutsititigut, eqqar-
sartarnikkut oqaatsitigullu
iluamik piginnaassuseqaratik
meeqqat atualersartut amer-
lassusaat aamma eqqoriaane-
ruvoq. Meqqat atuartut peq-
qissusaat pillugu nakorsap
Mikael Pedersen-ip 1997-imi
misissuinera ilaatigut tun-
ngavigineqarpoq.
- Tassani takuneqarsinnaa-
voq meeqqat atuarfianni atu-
artoqartoq inooqataanermi
tamikkullu ernumassuteqar-
tunik. Misissuinerullu taku-
tippaa tupannartoq, tassalu
atuartut affaat isumaqarmata
angajoqqaatik atuarnermin-
nik soqutigisaqanngitsut,
Kaali Olsen ataatsimeersuar-
nermi peqataasunut 160-inut
oqarpoq.
Sulineruneq
KUP-mi Inerisaavimmilu
ineriartortitsinermut siunner-
sortitut sinerissami angala-
sarnermini Kaali Olsen-ip
ulluinnarni atuarfmni pissut-
sit ilisimalersimavai.
- Atuarfippassuarni pissa-
nganartorpassuamik pisoqar-
tarpoq. Atuartut sammisa-
minnik paasiniaasarpit, iner-
nerilu atuaqatiminnut saq-
qummiuttarlugit. Suliatik al-
lagartarsuarnut ikkussuullu-
git nivinngartarpaat imaluun-
niit isiginnaartitsisarlutik.
- Sumiiffinnili allani o-
qaatsinik ilinniartitsineq qa-
ngatut suli pisarpoq. Atuartut
tulleriiaarlutik atuakkanik
atuartinneqartarput, ima-
luunniit tamarmik immikkut
suliassinneqartarlutik. Nal.
akunnera atuartitsiviusoq
naappat atuartoq immaqa
minutsinni marlussunni atu-
arsimassaaq, sinneranilu ila-
ni atuartut tusarnaarlugit.
Atuarsinnaaneq allassinnaa-
nerlu pillugit nalilerneqartar-
put, oqaatsilli atorneqarneq
Kangerlussuarmi filmertarfimmi oqallisissiat siulliit
saqqummiunneqannata tusarnaarluartoqarpoq.
Der spidses ører til de første oplæg i biografen i
Kangerlussuaq.
ajorput oqaloqatigiinnermut
aamma isummamik saqqum-
miussiniamermut.
Tamanna kukkunerujus-
suuvoq, Kaali Olsen isuma-
qarpoq. Nammineq nipiler-
sortarpoq, kissaatigalugulu
atuartut soorlu isummamin-
nik saqqummiussisassasut
rap-itut ittumik taalliomik-
kut.
Saqqartitsissut atorlugu
11. klassenik 1998-imi o-
qaatsinik ilinniartitsinermi
angusat nuanninngitsut taku-
tippai: Atuartut 80 procentii
tuluttut oqaluutariarsomermi
angusinngitsoorput, affaat
sinnillit qallunaatut angusin-
ngitsoorlutik, tamarluinna-
ngajammilli kalaallisut angu-
sillutik.
Timelærerit ilinniagaqarsi-
manngitsut pikkorissartinne-
qamissaat ilinniarteqqinne-
qarnissaallu pisariaqartinne-
qartorujussuuvoq, taama isu-
maqarpoq.
Malinnaaffigalugit
Ilinniartitsisut aamma ilin-
niartitaanermut naalakker-
suisup Lise Lennert Skiftep
qularutiginngilaat Kaali Ol-
sen-ip saqqummiussai.
- Atuartut ilutigiit 20 pro-
centiisa ilinniartitaanermit
tammartarnerat ernumanar-
torujussuuvoq. Ilumoorsin-
naanngilaq sumut pisimaneri
ilisimaneqanngimmat, Claus
Jochimsen oqarpoq, ilinniar-
titsisut kattuffianni Imak-imi
siulittaasoq.
- Qangali kissaatigisima-
varput atuartut meeqqat atu-
arfiannit aninerisa kingorna
ukiuni arlalinni malinnaaffi-
gisarnissaat pillugu periaa-
seqalemissaq. Inuusuttut eq-
qortumik ilitsersorneqartar-
nissaat siunnersorneqartar-
nissaallu neqeroorutigissal-
ILERFUP
UJARATTAA
T.ikussullssat naqitat ullakkati^ut c|intuui^ikkit
NØRRESUNDBY
STENHUGGERIas
O.FÆLLEDVEJ 18 DK-9400 NØRRESUNDBY
FAX 98 17 01 76 TLF 98 17 04 44
lugu pingaaruteqarpoq, ki-
ngusinnerusukkut tamanna
pisariaqartilissagunikku.
- Ullumikkut tusakkatta
pisariaqartilerpaat tamatuma
piaartumik iliuuseqarfigine-
qamissaa, ilinniartitsisut siu-
littaasuat oqarpoq.
Atuartut 20 procentii ilin-
niartitaanermit tammartartut
amerlavallaamerat Lise Len-
nert Skiftep isumaqatigaa.
Tamatumunngali atatillugu
11. aamma 12. klassit piu-
massutsimik atuarfiusinnaa-
nerat atuutitiinnarumallugu.
- Atuartut nammineerlutik
soraarsinnaasariaqarput, pis-
suteqanngitsumik atuanngit-
soortamertik annertuallaale-
raangat. Taamatullu pisoqa-
raangat ilinniarnersiuteqar-
sinnaajunnaartarput. Kisian-
nili ilitsersuineq annertusar-
tariaqarparput. Tamanna
kommunet isumagissavaat,
arlallillu tamatuminnga isu-
maginnilereerput, tamanna
nalunngilara.
N akkutilliisoqanngilaq
- Kisitsisit taama qaffasitsi-
ginerannut aamma pissutaa-
voq amerlasuut allanut nuut-
tarnerat. Ullormiit ullormut
nutaanik qulinik siomagut
takusimanngisanik atuarto-
qalerpat, taama amerlatigisut
aamma aallassapput. Taama-
tut qulamartoqamera naam-
magisariaqarparput - inuia-
qatigiit nakkutilliiffiusut atu-
lissannginnatsigit, Lise Len-
nert Skifte oqarpoq.
- Meeqqat atuarfiat ajun-
ngitsumik ingerlava, 11.
klassemi atuartut affaat inor-
lugit amerlassusillit soraa-
rummeertarmata ilinniaq-
qinnissaminnut atorsinnaa-
saminnik?
- Tamanna angusaavoq
naammaginanngilluinnartoq.
Ilorraalli tungaanut ingerla-
vugut, sulili amigaatigalugit
ilinniartitsisut ilinniarsima-
sut, timelærerpassuarnillu
atuilluta. Tamanna ajornar-
torsiutinik pilersitsisarpoq.
- Atualemissamut piareer-
simanngitsorpassuit pillugit
ajomartorsiut qanoq ililluni
aaqqiivigineqarsinnaava ?
- Klasseni minnemi anner-
nilu ataqatigiinneq annertu-
sartariaqarparput. Atuartut
atuarunnaartinnagit inuussu-
tissarsiutinik ingerlatsisut
ilinniagaqarfiillu atassute-
qarfigisariaqarpavut, meeq-
qallu atualinnginneranni a-
ngajoqqaat paaqqinnittarfiil-
lu atassuteqarfigisassallugit.
- Sumiiffippassuami atuar-
fiup paaqqinnittarfiillu akor-
nanni qanimut suleqatigiin-
neq aallartinneqarsimavoq.
Imminnut pulaartarput, alla-
mut nuunnissaq pilersussaq
meeqqanik angajoqqaanillu
oqaloqatigiissutigineqartar-
luni. Ilitsersuisartutulli ilin-
niartitsisut amerlanerit peqa-
taatinneqartariaqarput, Lise
Lennert Skifte oqarpoq.
Qulequtaq
kukkusaq
Sap. akunnerani kingul-
lermi marlunngormat AG-
mik atuartartut isumaqa-
lersinnaapput Claus
Jochimsen-ip ilinniartits-
isut kattuffianni Imak-mi
siulittaasup kissaatigigaa
llisimatusarfiup matune-
qamissaa.
Taamatulli kissaateqan-
ngilaq.
Isumaqarpoq Kalaallit
Nunaanni meeqqat atuarfi-
ata nukittorsameqarnissaa
annerluumik pisariaqartin-
neqartoq. Tamatumalu an-
nertuumik pingaartinne-
qarmssaa pisariaqartoq,
Kalaallit Nunaanni ilinnia-
gaqarfinnik sivisunerusu-
nik nutaanik pilersitsin-
nginnermi.
En klodset
overskrift
Læsere af AG tirsdag i sid-
ste uge kunne med god
grund få indtryk af, at
Claus Jochimsen, der er
formand for lærerorganisa-
tionen Imak, ønsker Ilisi-
matusafik lukket.
Det gør han ikke.
Han mener, at der er et
stort behov for at styrke
folkeskolen i Grønland.
Og at dette område er
meget væsentligt at priori-
tere fremfor at etablere
nye, længerevarende ud-
dannelser i Grønland.
PC-brugeruddannelsen
som fjernundervisning
Viden til dig der vil videre. Uddan dig til PC-bruger - når du har tid!
Tekstbehandling • Regneark • Præsentationsprogrammer ■ Internet o.m.a.
Du skal have adgang til en pc med Windows 95, MS-Office 97 pakken og være
opkoblet til internettet
Kontakt Niuernermik Ilinniarfik/Handelsskolen i Nuuk på tlf. 32 30 99, eller
funi@niuerneq.gl for nærmere oplysninger og tilmelding eller se vores _
hjemmeside www. ni.gl flH
NIUERNERMIK ILINNIARFIK Å r 1 m
BOX 1038 • 3900 NUUK www.ni.gl | fij
ASS7 FOTO: AG