Atuagagdliutit - 14.12.1999, Qupperneq 13

GRØNLANDSPOSTEN
MARLUNNGORNEQ 14. DECEMBER 1999 • 13
Fyllas Banke-mi uuliaminennik
nassaamissaq pitsaanerpaassaaq
Nassaarnissamulli periarfissaq 2 procentiinnaavoq, Statoil oqarpoq,
umiarsuapiluunersuaq aasaru Kitaanut pisussaq aamma ilisaritillugu
(JB) - Aasaru Fyllas Banke-
mi qillerinissamik pilersaa-
rutit pillugit AG-mi nutaar-
siassanik allaaserinnittarner-
mi umiarsuup qillerutip »Pe-
lican«-ip allallu assingusut
assitaliunneqartamerat Stat-
oil-imeersut naammaginalla-
anngilaat. Taamaattumik
umiarsuup qillerutip »West
Navion«-ip assinga nassius-
simavaat, mannalu oqatige-
riiginnartigu: Suna pineraat
paasilluarparput!
»West Navion« umiarsua-
piluunersuuvoq 121.000
tonsinik oqimaatsigisoq, 253
meterinik takitigisoq, 42 me-
terinillu silitsigisoq. Ineqar-
poq 116-inik, innaallagis-
siorfeqarluni 34 MW-inik
sakkortutigisumik - Europa-
mi pissutsit najoqqutaralugit
inoqutigiinnut 3420-nut pi-
lersuisinnaasumik.
Umiarsuaq tupinnarluin-
nartoq, allani ilisimaneqan-
ngitsunik atortulik. Asser-
suutigalugu umiarsuaq qille-
rinermini kisaqqaneq ajor-
poq. Sarpiit iluaqutigalugit
inissisimaffimminit nikinna-
veersaartarpoq, nigallup 25
meterinik angitigisup iluani
uninngasinnaalluni.
Umiarsuup qanoq angitigi-
neranut takussutissaalluarput
quersuarujussuit, biili usisaat
aqqusinermiittoq, sunngif-
fimmi angalasartut talittarfiat
umiarsuarmilu helikopterit
mittarfiat assimi takuneqar-
sinnaasut.
Umiarsuaq angingaarmat
ilimagissanngilarput Kalaal-
lit Nunaanni umiarsualiviit
arlaannut pulanissaa. Minut-
sit tamarmik aningaasanik
naleqarput, umiarsuarlu sin-
niisutut tikissanngilaq, im-
malli naqqani qilleriartussal-
luni.
Isumaliutiinnakkat
Statoil-ip tusagassiisamermi
pisortaa Kai Nielsen aamma
Fyllas Banke-mi qillerinissa-
mi pisortaq Ånon Spinnangr
isumaqarput, Kitaani uulia-
siulernissaq pillugu isuma-
liutiinnakkat ilaat peerneqar-
tariaqartut. Tamanna isumaat
malillugu aatsaat pisinnaa-
voq maannamiit qanoq pis-
oqarnissaata erseqqissumik
oqaluttuarineratigut.
- Aasaru qillerilernissaq
sioqqullugu suliassarpassua-
qarpoq, Kai Nielsen AG-mut
oqarpoq . - Maannakkut Ka-
laallit Nunaanni kiffartuussi-
viit isumaqatiginiarneqarput,
soorlu Grønlandsfly.
Piareersarneq
Pilersaarut pillugu Ånon
Spinnangr oqaluttuarpoq mi-
sissueqqissaamerit pilersaa-
rutillu ingerlaavartumik tun-
niunneqartartut, pisariaqar-
tinneqarmata pilersaarutip
akuerineqamissaanut.
- Tamatumani pineqarput
misissoqqissaarneqassam-
mata avatangiisit navianar-
torsiortinneqarsinnaanerat,
isumannaallisaanermut peq-
qissuunissamullu pilersaaru-
tit, sikunut piarersimanissaq,
uuliaarluertoqarnissaanut
piareersimaneq, kiffartuussi-
sussat allattorneqarnerat al-
larpassuillu, Ånon Spinnangr
oqaluttuarpoq.
- Aamma aatsitassat pillu-
git Ingerlatsivimik Nukis-
saqarniamermullu Aqutsivik
qaammatit tamaasa ataatsi-
meeqatigineqartarput, aasa-
rulu suliaqarnissat peqqis-
saartumik piareersarneqar-
,put.
- Qaqugu qillerineq aal-
lartinneqassava ?
- Tamanna maannakkut er-
seqqissumik akisinnaanngi-
larput, pissaarli 15. majimiit
1. augustip tungaanut, piler-
saarutit tamarmik ingerlan-
neqassallutik. Ilisimanngilar-
pulli umiarsuaq qaqugu pia-
riissanersoq, tamannalu ua-
gut malittariaqarparput.
Sikoqarpallaanngilaq
- Sikunut piareersimanissaq
oqaatigaat. Tamanna qanoq
pissagami, imaanilu sikule-
rujussuarmi uuliaarluerto-
qarnissaa qanoq ililluni killi-
lersimaameqarsinnaava ?
- Siullermik Fyllas Banke
sikoqarpiarneq ajorpoq,
Ånon Spinnangr oqarpoq,
aappassaanillu umiarsuaq
ima »eqaatsigaaq«, ajomar-
torsiummik pisoqalissaga-
luarpat imaaliallaannaq qi-
maasinnaalluni.
- Nuummit 150 km-inik
avasitsigisumi qilleriffissat-
sinni sikoqarpiannginnera
iluarinarluinnarpoq. Qaquti-
gorujussuaq ilulissat tamaan-
nga annguttarput, kitaatalu
- Aasaru Fyllas Banke-mi qillerinissami sikut annertuumik ajornartorsiutaanissaat
ilimananngilaq, pilersaarusiornermi pisortaq Ånon Spinnangr nassuiaavoq.
- Isen kommer næppe til at true boreprojektet ved Fyllas Banke til sommer,
forklarer projektleder Ånon Spinnangr
sikua qaqutiguinriaq takune-
qartarpoq.
- Ilulissamilli takkuttoqas-
sappat »West Navion«-ip
qillerummut attaveqarnini
minutsit marluk ingerlane-
ranni kipisinnaavaa, taamalu
ilulissamit apomeqamissani
pinngitsoorlugu. Aamma
umiarsuaq sumulluunniit
saassinnaavoq qillerummut
atassuteqaraluarluni.
Uulia annikitsoq
- Aasaru pisussat suna pit-
saanersarissavaat?
- Det er en myte at tro, at et oliefund er det samme som at
have vundet i lotteriet. Det er ikke sikkert, det betaler sig at
udvinde olie, siger informationschef Kai Nielsen, Statoil.
■ - Uuliamik annikitsumik
pitsaasumik nassaamissaq.
Taama pisoqarpat paasinias-
savarput uulia qanoq anner-
tutiginersoq. Tamanna ukiu-
nik pingasunik sivisussuse-
qassaaq, annertuumik suliari-
neqassallutik »uuliaqarfik
qanoq annertutiginersoq paa-
siniarlugu« suliaqarnermik,
immap ilua pingasoqiusamik
sajuppillatsittarlugu misis-
suinermik sulilu qillereqqin-
nermik. Tamatuma kingoma
uuliamik piiaaneq aallartin-
neqassaaq umiarsuaq tuni-
sassiorfik atorlugu.
- Tamanna Kalaallit Nu-
naannut qanoq kinguneqas-
sava?
Pingaarnerpaassapput
akileraarutitigut isertitassat,
paasineqassaarli uuliamik
tunisassiornermi Kalaallit
Nunaanni najugallit suliffis-
saqartinneqarnissaat kille-
qassammat. Kalaallit Nu-
naanni inuussutissarsiomer-
mi sunniuteqassapput uulia-
siornerup kingunerisaanik
inuussutissarsiutit pilersinne-
qartut. Pinngitsoomeqarsin-
naanngilluinnarpoq kiffar-
tuussineq annertooq pilis-
sammat, annertoorujussuar-
mik tunisassiomeq inuiaqati-
giinnut akuulerpat.
- »Uuliamik annikitsumik
pitsaasumik« nassaarnissa-
mut periarfissaq qanoq an-
nertutigaa?
- Tamanna kisitsisitigut
takussutissaqartinngilarput.
Annertunerpaamik periarfis-
saq 2 procentiussaaq.
- Sunalu taarsiullugu nas-
saarissavisiuk?
- Ilimanarnerpaavoq ator-
< fissarinngisatsinnik nassaar-
§ nissaiput. Qanoq pisoqamis-
j saanut apeqqutaavoq qilleri-
< nerup sunik oqaluttuussin-
naaneraatigut. Taamaassap-
pat Kalaallit Nunaata Kitaata
soqutigineqarnera annikit-
suinnanngussaaq.
- Tassa ilimanaateqanngil-
luinnarpa ?
- Naagga, gasimik aamma
nassaarsinnaavugut, tamatu-
malu iluaqutiginiarneqarne-
rani apeqqutaassaaq gasi qa-
noq ittoq nassaarineqarner-
soq. Taassumalu tunisassia-
rineqarnissaa akisoorujus-
suussaaq, nunarsuarmilu tu-
niniaasarfinni akigitinneqar-
tut apeqqutaalluinnassapput.
Akit allanngorartut
- Amerlasoorpassuit isuma-
qarput uuliamik nassaaraanni
eqquiniaanermi eqquisoqar-
simasoq, kisiannili uuliamik
tunisassiornermi pissutsit
allanngorartorujussuupput,
Kai Nielsen nassuiaavoq.
- Uuliap annertutiginerata
qanoq akeqamissaa aalaja-
ngiisuunngilaq, apeqqutaallu-
nili uulia qanoq annertutigi-
soq assersuutigalugu nunat
OPEC-imut ilaasortat tuni-
sassiariumaneraat. Uulia nas-
saarineqarsinnaasoq tamaat
qalloraanni tuniniaasarfiit ase-
romeqassapput, taamalu im-
minut akilersinnaajunnaarlu-
tik Kitaani imaluunniit Nord-
søen-imi uuliamik qalluinerit.
- Tunisassiomeq aallartin-
neqarsinnaavoq uulia nap-
partamut 12 dollarinik ake-
qarpat. Ullumikkut 26 dolla-
rinik akeqarpoq, tamannalu
ajunngeqaaq, kisiannili aal-
lartinnissarput mianersuuti-
gissavarput pissutsit taama
allanngorartigitillugit.
Ukiup affaata matuma
siorna nappartaq 10 dollari-
nik akeqarpoq. Politikikkut
pissutsit uuliap qanoq ake-
qarnissaanut aalajangiisuu-
sarput, taamaattumik anner-
tuumik aningaasaliissuteqar-
nissami nutaamik tunisassiu-
lernermi pisariaqartinneqar-
tumi pissutsit qanoq innerat
qularutigineqartariaqanngi-
laq, Kai Nielsen naggasii-
voq.
- Isumaliutiinnagaasimavoq uuliamik nassaarneq tassaasoq
eqquiniaanermi eqquineq. Imaanngilaq uuliamik qalluineq
imminut akilersinnaasoq, Statoil-imi tusagassiisamermi
pisortaq Kai Nielsen oqarpoq.
ASS J FOTO: AG