Atuagagdliutit - 03.01.1995, Blaðsíða 12

12
Nr. 01 • 1995
GRØNLANDSPOSTEN
KalaaUit ilaqutariissutut
Naalakkersuisunut siulittaasoq Lars Emil Johansen-ip ukiortaamut 1995-imut
oqalugiaataa
Asasakka inuiaqatikka.
Kingumut ukioq ataaseq
pisimasoqarsimaqisoq qaa-
ngiukkujoq. Nutaat takkut-
tarsimapput qanganitsallu
qimattariaqartarsimallutik.
Ukioq nutaaq aamma taa-
matut ingerlasussaavoq. Ne-
riuppunga ukioq 1995 ta-
matsinnut nuannaarnernik
aammalu sulissutigisassanik
qiimmaallannartunik nutaa-
nik nassataqarumaartoq.
Ukioq qaangiultoq Naala-
gaaffiit Peqatigiit, FN-ip,
tassaatippaa Ilaqutariit Uki-
uat, taamaammallu ukiortaa-
mi oqalugiaatiga aallarner-
lugu KalaaUit Nunaanni ila-
qutariit tamassi inuulluaq-
qussuteqarfiginiarpassi uki-
umut qaangiuttumut uum-
mammit pisumik qutsaviga-
lusi.
Nunatsinni asasatsinni in-
nuttaaqatikka tamassi ataa-
siakkaarlusi ukiumi qaangi-
uttumi nunatta iluaqutissaa-
nik sulilluarsimanissinnut
qutsaviginiarpassi. Nunarput
angeqaaq inukillunili, kik-
kulli tamarmik inuiaqatigiit
inuuneranni naligiimmik pe-
qataapput, aammalu inui-
aqatigiit ingerlajuassappata
arlaannarpulluunniit pinngi-
tsoorneqarsinnaanngilaq.
Tamatumani kikkut tamar-
mik pineqarput, sulisuugu-
nik inuutissarsiummilluun-
niit ingerlataqartuugunik, a-
ngerlarsimaffimminniinnaq
suligunik, soraarninngorsi-
magunik, suliffissaaleqisuu-
gunik ilinniartuugunilluun-
niit. Inuiaqatigiit ataatsi-
mooqatigiiffianni tamatta a-
kunnitsinni immitsinnut pi-
ngaarutilimmik susassaqa-
qatigiippugut. Suleqatigiit-
tut, ikinngutigiittut, ataatatut
anaanatulluunniit, aataatut
aanaatulluunniit, arnaatitut
angutaatitulluunniit ima-
luunniit nuliatut uvitulluun-
niit.
Kissaatigeqaara tamatta
immikkut inuttut nammineq
naleqassuserput attattuarlu-
gulu ineriartortittuassagip-
put tamatta immikkut nu-
natsinni innuttaaqatigiinni
ilaqutariiusutut immitsinnut
isigaluta. Tassaalluta ilaqu-
tariit imminnut taperserso-
qatigiillutillu ikorfartoqati-
giissut sanngiinnerusorta-
minnik illersuisut. Allaat
tassaalluta ilaqutariit pillu-
artut, siunissaq periarfissa-
rissaarfiunerusoq pilersikku-
mallugu akiugassavut peqa-
tigiilluta akiortarlugit - inut-
tut ataqqinassuseqarnermik
kikkullu tamarmik atugaris-
saarnerulernissaannik ima-
qartoq.
Uatsinnut nunatsinni naju-
gaqartunut immikkut pi-
ngaaruteqarpoq inuiattut ki-
naassuserput attattuassallu-
gu - misigisimalluta tamatta
nunarsuarmioqatigiinnut a-
taatsimooqatigiissunut ilaal-
luta. Ataatsimoorluta ilu-
ngersuuteqartariaqarpugut i-
nuunermi pingaarutillit at-
tattuarumallugit, tassalu
namminiussutsimik misigi-
simaneq aammalu nunatsin-
nut inoqatitsinnullu asannin-
neq.
Immikkut salliutillugit in-
nuttaaqativut utoqqalisut i-
- Kissaatigeqaara tamatta immikkut inuttut nammineq naleqassuserput attattuarlugulu ineri-
artortittuassagipput tamatta immikkut nunatsinni innuttaaqatigiinni ilaqutariiusutut immits-
innut isigaluta.
- Jeg ønsker inderligt, at vi liver især kun bevare og udvikle vores personlige selvværd, hvor
alle ser sig selv som en del af familien Grønland. (Ass./Foto: Knud Josef sen).
nuttut inuunermi nukissamik
peqartuarnissatsinnut isu-
malluutitut taajumavakka,
tamannami sulinitsinni ula-
piffioqisumi puigoqqajaasa-
ratsigu. Innuttaaqativut u-
toqqalisut misilittakkanik i-
lisimasanillu imaannaannge-
qisunik pigisaqarput, taa-
maattorli patajaatsumik toq-
qissisimasumillu inuuneqar-
niarlutik utoqqartatta misi-
littagaannik ilisimasaannillu
atorluaasut suli ikippallaar-
put.
Taamaattumik meerarta-
vut, inuusuttavut angajoq-
qaallu imatut oqarfigerusup-
pakka: Ilaqutariinni utoq-
qaat isumagilluarsigit eq-
qaamasiullu ajornar torsiutit
takkunneranni inoqatissinnit
ikiorneqarnissaq pisariaqar-
tileraangassiuk siunnersor-
neqarnerit pitsaasorpassuit,
ikiorserneqarneril ilitsersor
neqarnerillu taakkunannga
pissarsiarisinnaagassigit.
Inuiaqatigiit peqqissut
Tamatumunnga peqatigitil-
lugu innuttaaqativut utoqqa-
lisut imatut oqarfiginiarpak-
ka: Inuunissinni sivisuumi
misigisimasasi misilittagari-
lersimasasilu tulluusimaaru-
tiginiarsigit, atortarsigillu i-
noqatissi inuusunnerusut ila-
qutariit akornanni avataan-
nilu iluaqutissaannut.
Amerlasuutigut ukiut a-
jornartorsiorfiusut inuuffiga-
avut. Ullut tamaasa nutaarsi-
assani takujuarpavut nu-
narsuarmi sumi tamaani sor-
sunneqartoq inuttullu atu-
garliorneqarluni takorloor-
neqarsinnaanngingajattunil-
luunniit inuunikkut kinguni-
piloqartartunik. Naalagaaf-
fiit isasoortarput inuillu tuu-
sintilippassuit toqorartarput
sorsunnerni inuiassuit a-
kornanni inuiaqatigiit kikku-
unerisa, upperisaasa aam-
malu inuttut atugarisatigut
kulturikkullu assigiinngissu-
taasa pilersitaasigut. Inup-
passuit pisuussuteqanngitsut
sorsunnerup amiilaarnartui-
ni pilliutigineqarsimasut u-
ummammit pisumik misige-
qatigaakka. Tamatuma peqa-
tigisaanik nuannaarutige-
qaara inuttut atugarisatigut
ataatsimooqatigiinneq ka-
magittarnerlu nunarsuup i-
laani uagut akuuffigisatsinni
tunngavigisatut aalajangiu-
simajuarsinnaagatsigit.
Aporaannerit akerleriin-
nerillu nunani allani ullut
tamaasa inuunerup ingerla-
tiinnarnissaata sorsuutigiu-
arneranik kinguneqartartut
qiviaraanni nangaananga o-
qarsinnaasoraanga uagut nu-
natsinni inuiaqatigiittut pit-
saasumik atugarissaarfiusu-
millu ingerlasugut. Nunat-
sinni inuttut atugarisatigut
toqqissisimavugut, atugaris-
saarpugut inuunerup na-
leqassusia nunarsuarmioqa-
titta allat sinnattutullusooq
takorluuinnarsinnaasaat eq-
qissilluta isumaliutigisin-
naallutigu.
Ajornartorsiutit, allanngo-
rarnerit ineriartornerlu uagut
inuiaqatigiiusutut atukkavut
qujanartumik ajornartorsiu-
tinit nunani allani innuttaa-
sut akiorniartariaqagaannit
pissutsimikkut allaanerullu-
innarput. Peqatigiilluta nu-
narput inuiaqatigiinnut nu-
taaliaasunut nalimmassarlu-
gu ineriartortitsinerput aal-
larnersimavarput - inuiaqati-
giit nutaaliaasut innuttaasu-
nut ataasiakkaanut piumasa-
risaat periarfissarititaallu ta-
maasa ilanngullugit.
Ineriartornermit sukkaqi-
sumit tamatumannga tamat-
ta inuttut sunnerneqarsima-
vugut. Akuttunngitsumik a-
jornakusoortarpoq nammini-
ussuseq inuttullu nammineq
naleqassuseq aalajaatsumik
attattuassallugit - tassami i-
nuiaqatigiit piumasaat pi-
ngaarnerutitaallu allanngor-
artuartuummata. Nunatsinni
ineriartorneq inunnut ataa-
siakkaanut ilaqutariinnullu
imaannaanngitsunik piuma-
saqarput. Taamaattumik kis-
saatigilluinnarpara tamatta
ataasiakkaarluta inuttut nu-
kittussuserput inunnguutsi-
tsinnit pigisarput nammineq
inuttut naleqassuserput pigi-
uarumallugulu attattuarum-
assagip put aammalu inoqa-
titsinnut ikiortariaqartunut
atussagipput.
Ikioqatigiinneq
Nammineq nukissaqartilluni
ikiuigaanni nammineq iki-
ortariaqalerfimmi allanit iki-
orneqarnissaq aatsaat naat-
sorsuutigineqarsinnaavoq.
Allanut kamagittarnikkut
aatsaat naatsorsuutigineqar-
sinnaavoq allanit paasine-
qarlunilu akuerineqarnissaq.
Atsaat nammineq kukkussu-
tit sanngiiffiillu nassueru-
tigigaanni - allat pisuutinna-
git - ima nukittutigilersoqar-
sinnaavoq allaat kukkussutit
sanngiiffiillu nammineerluni
iluarsineqarsinnaanngussal-
lutik. Aatsaat nammineq
qanoq iliuuseqarnikkut i-
nuuneq pitsaasumik ingerla-
lersinniaraanni allat peqa-
taajumanissaat - tassa uanga
illillu inuunitta imaqarluar-
tunngorlunilu erlinnartun-
ngornissaanut - aatsaat naat-
sorsuutigineqarsinnaavoq.
Inuunermut asanninneq
nammineq qamani pigin-
ngikkutsigu asanninnermik
allanut tunniussisinnaanngi-
lagut. Imminut tatiginngik-
kutta allat tatiginninnermik
uummammit pisumik taku-
tissinnaanngilavut. Taamaa-
lilluta inuunitsinni akiugas-
satta peqatigiilluta pitsaasu-
mik attanneqarsinnaasumil-
lu anigorneqartarnissaat ta-
matta ataasiakkaarluta aki-
sussaaffigaavut.
Pingaartumik inassutigis-
savara ilaquttavut, ikinngu-
tivut suleqativullu malussa-
riffiginiassagivut. Malugini-
arluartuaruk ikioqquneq ta-
kusinnaasat - naak oqaatsi-
tigut aninneqanngisaanna-
raluartoq. Qamuuna anner-
nartarpoq misigalugu qanin-
nerpaasavut neriuutaaruti-
vissimasutut ilisimasut, a-
amma lu amerlavallaat inuu-
nerminnik maanaannakkut
kipititsigaangata. Taamaali-
orneq ajornartorsiutinut aju-
gaanerunngilaq, ilaqutariillu
asasatik pillugit taamatut a-
liasuummik misigisaqarsi-
masut angisuumik misigin-
neqatigaakka.
Inuiaqatigiit
atasinnaalluartut
Suli piffissaqarpoq - piffis-
saqarluarpoq - imminut paa-
rissalluni qaniginerpaasallu
paarissallugit. Tamanna pi-
sariaqarluinnarpoq allat tun-
ngavissat pinnagit, inuilli
tunngavissiaat tunngaviga-
lugit ingerlasoqassappat.
Isumaqarpunga arlaannatta-
luunniit kissaatiginngikkaa
ukiut atoriikkat kingumut u-
tertinneqarnissaat. Aamma
isumaqarpunga »ullotoqqat
nuannersut« takorluukker-
saarutigissallugit tunngavis-
saqanngitsoq. Akerlianik ta-
matta sakkortunerujartuin-
narlumik piumasaraarput
peqqinneq, inuttut toqqissi-
simaneq, ilinniagaqarnissaq,
pitsaasumik soqutiginartu-
millu suliffeqarnissaq aam-
malu inuunerup qanoq i-
ngerlanissaa pillugu piviu-
sunik toqqagassaqarnissaq.
Kissaatigaarput atugaris-
saarnerulernissaq pigissaar-
nerulernissarlu, uatsinnuin-
naq pinnata aammali kingu-
aassavut eqqarsaatigalugit.
Taamaattumik pilersittari-
aqarpavut inuiaqatigiit ata-
sinnaalluartut, tamatumani
qangaaniit inooriaatsivut nu-
taaliaasumillu inuutissarsi-
orneq tamaasa inissaqartillu-
tigit.
Qangaaniit inooriaatsivut
pisariaqartippavut - pissuti-
giinnarnagit kulturerput inu-
iattullu kinaassuserput, kisi-
annili tassaammata illoqar-
fitsinni nunaqarfitsinnilu ila-
qutariit untritilippassuit inu-
unerminni tunngavissatuaat.
Tamatuma peqatigisaanik
inuutissarsiorneq nutaaliaa-
soq pisariaqarpoq nunatta i-
sertitassatut pisariaqartitai i-
sertikkumallugit, taakkumi
atorlugit atugassavut assigi-
inngitsut matussusersinnaa-
gatsigit aammalu atugarissa-
arnissamut inuunermullu i-
maqarluartumut naleqarlu-
artumullu akissaqalissagatta.
Piviusunngorsinnaavoq
Tassaavoq uanga nunatta si-
unissaatut takorluugara. Ul-
luni makkunani keermiaa
immikkut ilisimasallit oqa-
lunneranni tamanna ajornar-
tutut isigineqarmat erseqqis-
sarumavara soorunami ta-
manna ajornanngimmat. Ta-
korloorsinnaanngilara nu-
narput piniartutut, aalisartu-
tut savaatilittulluunniit i-
nuuffiusinnaanngitsoq.
Aamma takorloorsinnaann-
gilara nunarput nunaqarfim-
mi illoqarfinnguamiluunniit
mikisumi inuuffiusinnaan-
ngitsoq. Uagut kingulissat-
talu suliassarput tassaasari-
aqarpoq pilersissallugu i-
nuutissarsiorneq piginnaa-
neqarluarfiusoq unammiller-
sinnaalluartorlu, tamatumani
inooriaatsit inuiattut kinaas-
sutsitsinnut tunngaviusut ili-
sarnaataasullu taamaatiin-
nanngikkaluarlugit. Ineriar-
tornermi taamatut oqimaa-
qatigiissaarineq attattuartari-
aqarparput.
Ukioq maanna qaangigar-
put atugassarititaasunik atu-
gassaqarfigisimavarput. Ta-
mannalu allanngortissin-
naanngilarput. Neriuppu-
ngali tamatta ukioq 1994
kingumut qiviarsinnaasas-
sagipput ukiutut pitsaasutut.
Iluarisimaarinninneq, pa-
katsineq imaluunniit nuan-
naarneq - ukiut tamaasa mi-
silittakkavut amerlaneruler-
sarput - taavalu siunissaq
pitsaanerusoq anguniarlugu
nutaanik suliniuteqalersar-
pugut.
Inatsisartut sulinerat
Inatsisartut aalajangiussima-
vaat Kitaani arlalinnik mit-
tarfiliortoqassasoq. Aalaja-
ngerneq taanna eqqortumik
akisussaassuseqarluartumil-
lu sulissutigineqaruni inuia-
qatigiinnut tamanut imaan-
naanngitsorujussuarmik ki-
nguneqartussaavoq. Inuutis-
sarsiornermut innuttaaqatit-
sinnullu amerlaqisunut.
Aamma Inatsisartut aku-
ersissutigaat kommunini ilu-
arsaaqqinneq pisortallu i-
ngerlatsinerat pillugit inatsi-
sit nutaat innuttaasut inuu-
nerannik oqilisaassisussat
innuttaasullu naalakkersue-
qataanerannik sakkortusaa-
sussat - tassa inatsisit eqqor-
tumik akisussaassuseqarlu-
artumillu atortinneqarpata.
Aammattaaq Inatsisartuni
parliit akuersaarpaat siunis-
sami suliniutigissagipput pi-
sortat ingerlataasa nammi-
nersorlutillu inuutissarsiuti-
nik ingerlatsisut akornanni
oqimaaqatigiissaarineq nu-
taaq pitsaanerusorlu. Inuu-
tissarsiornermik ingerlatsi-
neq nukittorsarneqassaaq
nunatsinnilu namminersor-
lutik ingerlatsisut pitsaaner-
usunik periarfissinneqassap-
put. Taamaattuminguna
aamma nuannaarutigalugulu
nersorinnissutigigiga Inatsi-
sartut akuersaarmassuk akit
qaffakkiartunnginnissaannik
ingerlatseriaaseqarnerput
aammalu inuiaqatigiinni
kikkut tamarmik aningaasar-
tuutaasa ikilisarneqarnissa-
annik suliniuteqarnivut.