Atuagagdliutit - 03.01.1995, Blaðsíða 19

Nr. 01 • 1995
19
fjCaa&ap'cfé/a £/£
GRØNLANDSPOSTEN
Peqqinnissamut avatangiisinullu naalakkersuisup, Ove Rosing Olsen-ip isumaliutersuussutaa
Ove Rosing Olsen: - Ukioq 2005-imi illoqarfinni nunaqarfinnilu atukkat pitsaasuussappiit.
Ove Rosing Olsen: - I År 2005 skal der være en god standard både i byerne og i bygderne.
(Ass./Foto: Knud Josefsen).
Nunatsinni komuunini borg-
mesterit ataatsiminneranni
qinnuvigineqarsimavunga
kommuunini ukiumi 2005-
mi ingerlatsinerup qanoq
isiikkoqarsinnaanera saq-
qummiuteqqullugu. Saq-
qummiussara oqallisigilluar-
neqarpoq. Malunnarmat siu-
mut qiviarneq tamanit pisa-
riaqartinneqartoq oqallin-
nermillu pilersitsisinnaasoq
tamanut saqqummiussassa-
ngorlugu suliareqqissimava-
ra.
Siumut issigisaqarneq,
siunissap qanoq isikkoqarni-
saanik takorluugaqarneq pi-
sariaqarluinnartuuvoq. Poli-
tikkeritummi qinigaasarpu-
gut siunissamik takorluugar-
put tunngavigalugu. Ukioq
2005 ungasissorsuartut isi-
gineqarsinnanngilaq, ukium-
mi »quliinnaat« pineqarput.
Ukiut qulit ingerlaneranni
pissutsit qanoq allanngorti-
gisinnaanerat malugisinnaa-
neruniarlugu ukiunik qulinik
utilaarallarta, 1984-mi pis-
sutsit qivialaarlugit.
Taamani nunarput piorsar-
neqaleruttorpoq. Inuiaqati-
giinni isumaginniffiit nutaat
pilersiortorneqarput. Sanaar-
torneq annertoqaaq. Inuia-
qatigiit annertuumik ani-
ngaasalersuipput. Raajarni-
arneq ingerlalluarpoq naak
saarullinniarneq annikille-
reeraluartoq. Marmorilik i-
sertitamigut rekordiliivoq.
Ilinniartitaanerit ilinniarfiil-
lu nutaat pilersiortorneqar-
put. Qarasaasiaqarneq aat-
saat nalinginnaajartulerpoq.
Inuiaqatigiit allanngornerisa
nassataanik inuit amerlasuut
ajornartorsiuteqarput. Atui-
neq annertoqaaq. lmigassar-
torneq inersimasumut ataa-
tsimut agguaqatigiisillugu
20 liter sprit-iuvoq. Kom-
muunit Namm. Oqartussallu
allaffii annertusiartuinnar-
put. Nioqqutissat sullin-
neqarnerillu akii qaffaseqaat
qaffakkiartuinnarlutillu.
Ukioq 2005-imi pissutsit
Ullumikkut pissutsit 1984-
mut naleqqiullugit allaaner-
oqaat. Ukioq 2005-mimi ul-
lumikkumit allaanerussutit
suli annertunerussapput, i-
maassammammi:
- Atortorissaarutit innaal-
lagissammoortut soorlu qa-
rasaasiat attaveqaqatigiin-
nermullu atortut pitsanngor-
simaqaat. Nunap ilaani sumi
inissisimaneq allaffissorluni
ingerlatsinermut suleqatigi-
inniarnermullu apeqqutaa-
vallaarunnaarsimavoq. Qa-
rasaasianik atortorissaaruti-
nik atuisinnaasut innuttaasut
50 %-irilersimavaat.
- Angalaniarneq assartui-
nerlu ajornannginnerulersi-
mavoq akikillisimallunilu.
- Nioqqutissat sulissussi-
nerlu agguaqatigiisillugu ul-
lumikkumit 15 %-imik aki-
killisimavoq.
- Najugaqarfinni amerla-
nerni niuernikkut aningaa-
sarsiutit arlaqartut ingerlan-
neqalersimapput. Imminut
akilersinnaassuseq tunnga-
vigalugu ingerlatsineq paa-
sineqarsimavoq akuerine-
qarsimallunilu.
- Sulisorisat ilinniarluar-
simanerupput aalaakkaane-
rullutillu.
- Tunngaviusumik pior-
saanermik aningaasalersui-
neq annikinnerulersima-
qaaq. Illuliortiterneq, nap-
parsimaviliorneq, mittarfiit,
umiarsualiviit, avatangiisi-
nut atortorissaarutit naam-
massineqarsimapput.
Allanngguutit tamakkua
pisar iaqalersissimava at
Kommuunini aaqqissuussi-
simanerup sullissinerullu al-
latut ilusilersorneqarnissaa.
*
Ingerlatsinermi angunia-
gaq pingaarnerusoq ullu-
mikkut aqutsisinnaanermiit-
toq allanngorsimavoq, angu-
niagarmi tassaassaaq: lnnut-
taasup qaffasissumik pit-
saassusilimmik inuuneqar-
nissaata qulakkeerneqarnis-
saa.
Tamanna nassataqasaaq
makkua pingaartinneqarner-
ulerneraanik:
- Najugaqarfiup najorumi-
nartuunissaa. (eqqiluisaar-
neq, kusassaaneq.)
- Inuiaqatigiinneq eqeersi-
maartoq. (Inooqatigiineq su-
sassareqatigiinnerlu, kulturi,
timersorneq kusassaaneq.)
- Ilaqutariinneq inooqati-
giinnermut qaammaasaqar-
nermik tunngaveqartoq.
*
Kommuunip ingerlatsinik-
kut suliassai allaanerussap-
put. Ingerlatat suliffeqqar-
fippalaartut nunalu tamak-
kerlugu assigiissarinermik
annertuumik pisariaqartit-
sisut qitiusumik ingerlan-
neqalersimassapput. Imaan-
ngitsoq pinngitsooratik
Namminersornerusunit tigu-
neqarsimasut. Kisianni
kommuunip allaffiata ava-
taani ingerlanneqalersimas-
sapput. Tassaapput atuarfe-
qarneq ilinniartitaanerlu, i-
neqarneq, eqqakkanik inger-
latsineq, nunaqarfinni tek-
nikkikkut ingerlatsineq.
*
Kommuunit aaqqissugaa-
nerat allaassaaq. Kommuu-
nit imminut qanittut kattus-
suussimanngikkunik inger-
latsinikkut suleqatigiilersi-
massapput. Allaffissornik-
kut suleqatigiikkuutaarneq
nalinginnaalersimassaaq.
Ukioq 2005-imi atuineq
Innuttaasummi nukissanik
aningaasanillu atuincrmut
piumasaqarnerat allanngosi-
massaaq. Ullumikkut nukiit
tamangajavimmik allaffis-
sorluni aqutsinermut ator-
neqaraluartut ukioq 2005-mi
* 60 %-ii innutaasut allaf-
fissorluni ingerlanneqarne-
rannut atorneqassapput.
* 40 %-ii ineriartortit-
sinermut innutaasunillu pe-
qataasitsinermut atorneqas-
sapput.
Innutaasut allafflssornik-
kut aqunneqarnerat pap-
pialarsornerujuallaarunnaar-
pat tassa qarasaasiaqarneq
suli pitsaanerulerpat innut-
taasut paasissutissanik tun-
niussisarnerat pissarsisarne-
rallu annerpaaq angerlarsi-
maffimmi qarasaasiaq ator-
lugu ingerlalissaaq soorlu
ullumikkut telefoni nalingi-
naalluinnalersimasoq. As-
sersuutigalugu akileraaruti-
tigut nalunaarutit amerlaner-
paat angerlarsimaffitsinni
qarasaasiarput atorlugu tun-
nrutlal issav agut.Tamanna
komuuninut nukissatigut si-
paaruteqarnernik annertuu-
nik nassataqartariaqarpoq.
Soorunami innuttaasut ilai
suli toqqaannartumik sullin-
neqassapput qarasaasianilli
nammineq atuisuusut amer-
lassaqaat.
Ineriartorneq peqataatitsi-
nerlu suliassatut pingaar-
nertut isigineqalersimassap-
put. 80-ikkut 90-ikkullu i-
ngerlaneranni kommunimi
sulinermi pappialarsorluni
aqutsineq pingaarnerpaasi-
mavoq. Politikkerit aqut-
sisullu eqqarsaataasa amer-
lanersaat pappialatigut aqut-
sisinnaassuseqarnermut tun-
ngasimavoq. Ukiuni taakku-
nani suliffeqarfipput sulli-
tatsinnit angusatsinnillu pi-
ngaarnerutissimavarput. U-
kiut qulit qaangiuppata na-
ammassisaqarneq, pitsan-
nguutaasumik angusaqarneq
pingaarnerulersimassaaq,
suliffeqarfiup sorliup kiallu
suna akisussaafigineraa pi-
ngaarnerpaajunnaarluni.
Atagu asserssuutinik eq-
qarsateqalaarallarta:
* Najugaqarfitsinni kultu-
rip qaffassarneqarnera ku-
sassaanerlu ingerlanneqaler-
simassapput innutaasut
nammineerlutik suliaqarne-
risigut. Innuttaasunik inger-
latsilersitsineq peqataatitsi-
nerlu komuunip aqutsiviata
suliassaasa pingaarnersaris-
savaa. Ullumikkut pissutsit
naapertorlugit fritidsinspek-
tørip suleqataasalu suliaat
atuarfiup pisortaata tiiminik
nakkutilliineranit pingaarne-
rulersimassaaq.
* Inooqatigiit nakussas-
sarneqarnerat imaluunniit
nammineersinnaalersitsini-
arneq inunnik isumaginnin-
nermi suliniarnermi pingaar-
nerpaanngorsimavoq. Ani-
ngaasaannarnik ikiorsiineq
qimanneqarsimavoq. Isuma-
ginninnikkut politikkeqar-
neq allanngorluinnarsima-
voq. Politikkerit inuit ataa-
siakkaat ikiorneqarnissaan-
nut aaliangersaaqataasarne-
rat qimanneqarluinnarsima-
voq. Politikkerit angunia-
gassanik aqqutissanillu aali-
angersaaneq nakkutilliinerlu
suliarilersimavaat.
* Suliffissaaruttut sullin-
neqartarnerat allanngorluin-
narsimavoq. Suliffissaarut-
tut allattorsimaffii aningaa-
saannarnillu ikiuisarneq a-
torunnaarsimapput. Suliffis-
saarukkallartut tamarmik su-
liaqartitsinernut isumalinnut
inuttullu ineriartornartunut
innersuunneqartalersimap-
put.
* Qitiusumik inuusutis-
sarsiutitigut ineriartortitsivi-
it saniatigut kommuunit
nammineerlutik suleqatigi-
illutillu ineriartortitseqa-
taapput. Ineriartortitsiner-
mut atugassarititaasut pit-
saasut atortinneqarput. Ine-
riartortitsinermi suliat pi-
ngaarnersat ilaattut pikkoris-
sartitsisarneq isumassarsior-
titseqatigiittarnerlu ingerlan-
neqalersimapput. Sulisut
qaammaasimasaqarnerat
pikkorissusiallu aningaasar-
siornikkut ineriartornermi
pingaarnerpaajusutut paa-
sineqarsimavoq. Inuussutis-
sarsiutitigut tapiissutit ani-
ngaasarsiornikkut pitsan-
ngoriaatinik nassataqarneq
ajortut sinnassaataaginnaler-
simasulli tamarmik atorun-
naarsinneqarsimapput.
Takorluugaq suli erseq-
qinnerulersinnaagaluarpoq.
Atuartumilli oqallittussanil-
lu nammineq ilaartorneqar-
sinnaavoq.