Atuagagdliutit - 03.01.1995, Side 13

Nr. 01 • 1995
13
GRØNLANDSPOSTEN
- Takorloorsinnaanngilara nunarput piniartutut, aalisartutut savaatilittulluunniit inuuffiusinnaanngitsoq.
- Jeg kan ikke forestille mig et Grønland, hvor livet som fanger, som fisker eller som fåreholder ikke er muligt. (Ass./Foto:
Knud Josefsen).
Tamakku tamarmik naa-
lakkersuinikkullu suliniutit
allat assigiissutigaat inuu-
nerup uatsinnut kingulissat-
sinnullu oqinnerulernissaa
anguniameqarmat. Taamaat-
tumik immitsinnut inuiaqati-
giinnullu piumasaqaraangat-
ta eqqaamajuartariaqarpar-
put piumasavut ukiuni ag-
gersuni qanoq sunniukku-
maarnersut - qitornatta er-
nuttattalu siunissaannut.
Suut tamarmik killissaqar-
put, minnerunngitsumik a-
ningaasat. Taamaattumik pe-
qatigiiffigisariaqarpavut a-
ningaasaqarnikkut ingerlat-
sineq akisussaassuseqartoq
akissarsiatigullu ingerlatsi-
neq ungasinnerusoq isigalu-
gu anguniakkanut iluaqutaa-
sussaq. Manna sissuertaria-
qarparput: Qaninnerusoq isi-
galugu massakkorpiaq ilu-
anaarsinnaanerinnaq ukka-
tissannginnatsigu - taamaali-
oraluaruttami kingulissavut
ajomartorsiutissaannik nam-
matassiinnarsinnaagatsigit.
Tamatumunnga atatillugu
namminerpiaq nuannaaru-
tigaara aningaasat atorne-
qarsinnaasut iluanni ilaquta-
riinnut ajornartorsiortunut
meeqqanut tapisiat qaffas-
sinnaasimagatsigit aammalu
utoqqalinersiutillit nammin-
neq sulinermikkut utoqqali-
nersiutimik qaavisigut iser-
titaqartalernissaannut periar-
fissat pitsanngortissimagat-
sigit.
Inuiaqatigiit ataatsimoor-
lutik akisussaaffigaat kultu-
rerput paaqqutarissallugu i-
nuiaqatigiinnilu sanngiinne-
rusut isumassussallugit.
Aamma inuiaqatigiit ataatsi-
moorlutik akisussaaffigaat
inuusuttut ilinniarfissaannik
inersimasullu inuutissarsior-
nikkut periarfissaannik nu-
taanik pitsaanerusunillu pi-
lersitsinissaq.
Kisianni arlaannattaluun-
niit piumasarisinnaanngilaa
pilluarnissarput allat suline-
ratigut pilersinneqassasoq.
Inuunitta siunissattalu nam-
mineerluta sanarfinerisigut
aatsaat allanut tunniussas-
saqalersinnaavugut. Tamatu-
mani pineqarput uagut ila-
quttavut, ikinngutit qanigi-
savut, maani nunatsinni ti-
keraartivut kiisalu nunani
allani niueqativut suleqati-
vullu.
FN-imi
New Yorkimi Naalagaaffiit
Peqatigiit ukiuni qulini nu-
nap inuiinut ukiorititaasa
pisortatigoortumik ammar-
neqarneranni nunatta pisor-
tatigoortumik sinniisaatut
peqataaqqammerpunga, tas-
sanilu neriorsuivunga ukiuni
qulini taakkunani nammineq
suliniuteqamitsigut peqataa-
jumaartugut. Tulluusimaaru-
tiginngitsuunngilara, minne-
runngitsumik uagut kalaallit
suliniuteqamitsigut FN-ip u-
kiut tulliuttut qulit nunap i-
nuiinut immikkut tunngatin-
neqarnissaat aalajangiussi-
mammagu. Aamma Nunat
Avannarliit suleqatigiinne-
ranni nammineq suliniute-
qarnitsigut peqataassaagut.
Maanna Sverige Finlandilu
EU-mi ilaasortanngortus-
sanngormata assut pingaar-
tippara Nunat Avannarliit a-
taasiunerisa ingerlaannarnis-
saanut ineriartortinneqaq-
qinnissaanullu nammineq
suliniuteqamitsigut peqataa-
nissarput.
Aamma pingaartillugu
taajumavara Nunat Issittu-
miittut Siunnersuisartoqati-
giivisa (Arktisk Rådip) nu-
taap . pilersinneqarnissaanut
timitalimmik peqataaniarat-
ta, tassanimi nunat nunarsu-
up avannaarsuaniittut tamar-
mik katersuussinnaammata
ajornartorsiutillu - tamarmi-
ulluta ajornartorsiutigisatta -
aaqqinniarnerat suleqatigiif-
figisinnaallugu.
Tikeraagut
Nuannaarutigeqalugu ikinn-
gutigilluagarpassuit tikeraal-
lu ukiut tamaasa maani ilas-
sisarpavut.
1994-mi nuannaarutigisat-
sinnik Ataqqinartorsuaq
Dronning Margrethe biskop-
pinngortitsinermut atatillugu
tikeraartigiaarput. Nunatsin-
ni kunngikkormiunik tike-
raartoqartarneq nuannariuar-
tuuvarput, tamannalumi
aamma kunngissamut qanit-
tukkut New Yorkimi erseq-
qissarsimavara.
Kunngikkormiut aamma
nunatsinni ilaqutariinnut i-
laapput, nunarpullu tamaat
sinnerlugu Dronningi kun-
ngikkormiullu uummammit
pisumik inuulluaqqussute-
qarfigaakka ukiortaamik a-
junngitsumik kissaallugit.
Ukiumi qaangiuttumis-
saaq qallunaat naalakkersui-
sui angusaqarfiulluartumik
suleqatigaavut.
Taamaattumik ministeriu-
neq Poul Nyrup Rasmussen
uatsinniit inuulluaqquniar-
para 1994-mi qallunaat naa-
lakkersuisuinik suleqateqar-
simanitsinnut qutsavigalugu.
Suleqatigiissimanerup tama-
tuma ukiumi nutaami isu-
maqatigiissutissanut neriul-
lualersippaanga.
Aamma uummammit pi-
sumik ukiortaami inuullu-
aqquniarpakka kalaallit nap-
parsimasut piumassuserin-
ngisaminnik ilaquttatik ila-
ginagit juullisiortariaqarsi-
masut. Maqaasivatsigit neri-
ullutalu peqqissiartussasusi
piaartumillu peqqissillusi i-
laquttassinnut angerlaru-
maartusi.
Aamma amerlaqaat ukiuni
makkunani nammineq kaju-
missusertik tunngavigalugu
nunatsinniit aallarsimasut.
Tassani pivakka inuusuttor-
passuit nunani allani ilaqu-
tariinngorsimasut ilinnia-
riartorsimasulluunniit. Ul-
lutsinni inuusuttatta taama-
tut ilisimasaqarnerulerusun-
nerat nunanullu allanut so-
qutiginninnerat malinnaaf-
figalugu nuanneqaaq. Ta-
matuma uppernarsarpaa ki-
nguaariit nutaat siuliminnut
sanilliullugit nutaanngorsaa-
taasartut. Atuarfitsinni ilin-
niarfitsinnilu nunatsinniit-
tuni aammalumi Danmarki-
mi nunanilu allani kalaallit
inuusuttut najugarigalla-
gaanniittuni tamanna ullut
tamaasa inuusuttatsinnit up-
pernarsarneqartarpoq.
Inuusuttatta juullimul a-
ngerlarsinnaasimanngitsut
angajoqqaavi ilaqutaallu ju-
ullimi ukiortaamilu asannin-
nerpaamik inuulluaqqussu-
teqarfigaakka. Tamatta tul-
luusimaarutigaarput inuu-
suttavut taama amerlatigisut
nunani allani taama ingerlal-
luarsinnaatigimmata taa-
maalillutillu nunatsinnut pit-
saanerpaamik sinniisuullu-
tik.
Kinguaariit ukiuni mak-
kunani peroriartortut isigisa-
vut pissatsikkiartuinnarput
uagullu inuusuttuunitsinnut
sanilliullugu nunarsuarmi
tamarmi pissutsinut malin-
naajartuinnarlutik. Tamanna
pitsaasuuvoq, tassami nu-
narput nunarsuarmioqatigi-
innut tamanut akuujartuin-
narmat.
Nunatsinni innuttaaqatik-
ka tamassi, ilissinnut ukior-
taami kissaatissara tassaas-
saaq inuit ataasiakkaat ta-
marmik inuttut naleqassu-
sertik ilisimaariuassagaat.
Tassami imminut tatigilluar-
aanni aatsaat - imminut asa-
gaanni imminullu pingaar-
tikkaanni aatsaat - inoqatit
allat tatiginissaat asanissaal-
lu ilinniarneqarsinnaavoq.
1995-imi
qinersisoqassaaq
1995-imi qinersisoqassaaq.
Innuttaasut qinersiartussap-
put ukiunilu kingullerni si-
samani Inatsisartut naalak-
kersuisullu naalakkersuiner-
mik ingerlatsisimanerat eq-
qartuussisutullusooq nalilis-
sallugu. Tamatsinnut pissa-
nganassaqaaq qinersisartut
naliliinerat qanoq inerneqas-
sanersoq takussallugu. Nu-
natsinni qinersilluartoqar-
nissaa kissaatigaara neriuu-
tigaaralu kikkut tamarmik
qineqqusaarnermi uummaa-
rissumik peqataajumaartut.
Innuttaasut naalakkersueqa-
taanerata ataqqinaataasa
pingaarncrsaraal tamatigut
uummaarissumik peqataa-
neq.
Qineqqusaarnermi peqa-
taasussanut tamanut manna
oqariartuutigilara: Inuuner-
mi pissutsit ilaqarput kia-
luunniit - inuk qinigaann-
gikkuni qinigaaguniluunniit
- allanngortissinnaanngillu-
innagaanik. lnooqataaffigaa-
vut nukiit uatsinnit kil-
linneqarsinnaanngitsut. Taa-
maattumik pisariaqarpoq
paasissallugu suut pitsaaner-
usunngorlugit allanngortin-
neqarsinnaanersut - taavalu
allanngortinnissaannut
naammattumik sapiissuse-
qassalluni. Tamatumani pi-
vakka nammineq inuunitsin-
nut tunngasut aammalu na-
alakkersuinermut tamatta
peqataaffigisatsinnut tun-
ngasut. Siunissami nukiit a-
tortariaqanngilavut neriorsu-
ilussinnarnernut neriullua-
lussinnartitsinernullu, kisi-
anni ataatsimoorluta naluna-
atsumillu siunertaqarluta
1995 atortariaqarparput pis-
sutsit allanngortinneqarsin-
naasut allanngortittariaqar-
tullu allanngortiternissaan-
nut inuiaqatigiit tamarmik i-
luaqutissaat anguniarlugu.
Taamatut oqarlunga inuia-
qatikka tamassi uum-
mammit pisumik ukiortaami
pilluaqqullusi inuulluaqqus-
suteqaarfigaassi.
Qanortoq Guutip nu-
narput - Kalaallit Nunaat -
pilluaqquliuk.
- Inuutissarsiornermik ingerlatsineq nukittorsarneqassaaq nunatsinnilu namminersorlutik ingerlatsisut pitsaanerusunik peri-
arfissinneqassapput.
- Erhvervslivet skal styrkes og der skal gives bedre muligheder fore privat foretagsomhed herhjemme. (Ass./Foto: Knud Josef-
sen).