Atuagagdliutit - 27.05.1976, Blaðsíða 26

Inuiaqatigiinuku qanoq
ittut pilersinniarivut
Kalaallit-Nunaanni
inuusuttut katuffiat
Malittarisassatut siunnersuutit.
aqqa:
§1.
Katuffiupateraa »Kalaallit-nunaanni
inuusuttut kattuffiat« (qallunaatoor-
lugo »Grønlands Ungdoms-Fælles-
rad«)-
§2.
Katuffiup siunertarai: Kalaallit-nu-
naata Dannutrkillu nunaasa allat
akornanni suleqatigiinneq qilerutaa-
sullu nakussassarumallugit, Kalaal-
lit-nunaanni inuusuttut peqatigiiffii-
nut naalakkersuinikkut immikkoor-
niarfiunngitsunut kateriffiujumallu-
ni. apeqqutit kalaallit inuusuttuinut
tunngassuteqartut saqqummiuttaru-
mallugit sulissutigisarumallugillu
taniatumuunakkullu ikiuukkumal-
luni inuusuttut pisariaqartitaasa
naammassineqarsinnaasarnissaa-
nnut, inuusuttunut tunngasut tania-
nit soqutigineqalersinniarlugit inuu-
suttullu namminneq ataatsimiitit-
aanni oqaluuseritittarniarlugit, pe-
qatigiiffiit ilaasortarisani sinnerlugit
pisortanik, suliffeqarfinnik inunnillu
ataasiakkaanik arlalinnilluunniit
oqaloqatiginnittarunialluni, taman-
na pisariaqaraangat, kalaallit inui-
aat akornanni kiisalu kalaallitdansk-
illu inuusuttuini ataqatigiinneq na-
kussassarumallugu paaseqatigiin-
nerlu annertusarumallugu, Kalaallit-
nunaanni inuusuttunut iluaqatissaat
suusulluunniil inuusuttullu soqutigi-
saal sulissutigisarumallugit sapinngi-
samillukalaallit danskillu inuusuttor-
taat ajunnginnerpaamik imminnut
atassutcqalersinniaruniallugit.
ilaasortaaneq.
S 3.
Kalaallit peqatigiiffii nallagaaffiup
iluani sumiittulluunniit naalakker-
suinikkut immikkoorniarfiunngitsut
amerlanertigullu inuusuttunik ilaa-
sortaqartut ilaasortanngorsinnaap-
put. Tassani pineqarput inuusuttut
akornanni imaluunniit inuusuttut
pillugit peqatigiiffiit. inuusuttut
ilinniakkatigut. timikkut. kulturik-
kut, inuiaassutsikkut upperisalluun-
niit tungaatigut ineriartornissaannik
siunertaqarnerusut imaluunniit ino-
qalinik ikiuiniarnermik, siunerta-
qartut. Kattuffimmik siulersuisuu-
titaasut ilaasortassanik akuersissute-
qartartussaassapput siunertarisarlu
naapertorlugu itigartitsisinnaassal-
lutik. llaasortassatut akuersissutit
itigartitsissutillu aallartitat ataatsi-
miilernerini saqqummiunneqartas-
sapput, aallartitallu aalajan'giinerat
atortuutinneqartassaaq.
§4.
peqatigiiffiup ilaasortaasup nammi-
neq suliniarnermini nantmineersin-
naatitaanini taniakkerlugu pigiin-
nassavaa.
§5-
Allartitat ataatsimiittarnerat
Aallartitat ataatsimiittarnerat kat-
tuffimmi oqartussaasut qullerpaar-
taraat. Kitaani niivertoqarfiit tamar-
mik ataatsimik sinniisoqassapput,
Tunulu aallartitaqassalluni ataatsi-
mik pisinnaatitaavoq. Inuusuttut
peqatigiiffiini ilaasortaasinnaatitaa-
suni ilaasortat niivertoqarfimminnit
aallartitassartik qinersinikkut toq-
qassavaat. Aallartitanik ataatsimii-
titsissamaalernerit tamaasa aallar-
titassamik sinniisussaanillu qiner-
sineqartassaaq. Aallartitanik ataat-
simiititsinissaq ajornassagaluarpal-
luunniit qinersineqartassaaq.
§6.
Aallartitat sapinngisamik ukiut
tamaasa ataatsimiitinneqartassap-
put. Aallartitassatut qinigaasima-
sutut ataatsimiinnissaq kingusinner-
paantik qaammatinik marlunnik
sioqqullugu siunnersuutinik oqaluu-
seritinniakkaminik nassiussisinnaa-
titaapput. Siunnersuutit kingusin-
nerusukkut nassiunneqartut oqaluu-
serineqarnussaat piumasarineqarsin-
naanngilaq. Ukiuni aallartitat ataat-
simiissinnaanngiffiini siunnersuutit
sinerissanti sinnersinut nassiunne-
qartassapput siulersuisut isumaat
nalunaarlugu.
§7-
Aallartitat ataatsimiinneranni amer-
lanerusut isumaat taasinikkut aala-
jangigaq atortassaaq, immikkut
najoqqutassanik aalajangiineqarsi-
matinnagu. Taasinikkut akerleriit
amerlaqatigiippata taasisitseqqinne-
qartassaaq, amerlaqatigeeqqippata-
lu siulittaasup taasinikkut isumaqa-
taaffia atortassaaq. Taasinerit iser-
tortuussapput.
§8-
Aallartitat ataatsimiinneranni kat-
tuffiup siulersuisui nalunaaruteqar-
tassapput naatsorsuutillu saqqum-
miuttassavaat.
§9.
Kalaallit-nunaanni inuusuttut kat-
tuffiat ajornartinnagu niivertoqar-
fikkuutaartumik inusuttunik kater-
sortitsiniartassaaq apeqqutit inuu-
suttunut tunngassuteqartut ataatsi-
miissutigineqarsinnaaqqullugit, a-
taatsimiinnernilu taama ittuni kat-
tuffimmut saaffiginnissutigiumasat
akuersissutigineqarsinnaapput. Nii-
vertoqarfinni kattuffik sinnerlugu
pisortaasut oqalugiartussanik assigi-
saanilluunniit qaaqqusaqarsinnaati-
taapput namminneq sulissutigalugu
peqatigiiffiillu sinnikkamik akiliga-
ssaannik, pisariaqarpalli tapiiffigi-
neqarnissantinnik qinnuteqarsinnaa-
llutik.
norm. tull. nangissuaq.
Sisimiuni ataatsimeersuarnissamut
tunngatillugu inuusuttut qupper-
neranni H.C. Petersenip radiukkut
oqalugiaatigisaanik ilanngussisalis-
saagut. Oqalugiaat qulequtaqarpoq:
»Inuiaqatigiinuku qanoq ittut piler-
sinniarivut?«. Oqalugiaat taanna
aasamut ataatsimeersuarnissamut
tunngassuteqaqimmat nuannaaruti-
gaarput maani inuusuttut qupper-
neranni ilanngussinnaagatsigu.
Siulequt:
Inuiaqatigiinuku qanoq ittut piler-
sinniarivut? Qasseriarnerluni apeq-
qut taanna takkuttarpoq suliassama
sumut samminissaa,eqqarsaatigigaa-
ngakku. Taamatut aperisarpunga
politikerit oqaloqatigiittut ataatsi-
miitulluunniit tusarnaaraangakkit.
Administrationimi atorfillit politik-
erit aalajangiutaannik ilusilersuineri
apeqqutip taassuma qaffarfigisarpai.
Angajoqqaat qitornaminnik peror-
saanissamik nalornilluinnarneranni,
uagutsinnilumi inuusuttutnik siuler-
suiniartuni, apeqqut nillikartuartar-
poq. Suni tamani apeqqutaavoq.
Sunaana uuttuiffiginiaripput?
Maanna namminersornerulernis-
sap sulissutigineqalernerani taman-
na pingaannginnerulersimanngilaq.
Eqqarsaatit pigiinnarlugit ajorma-
ta maanna oqaloqatigiissutiginissaa-
nni aallariarfissatut atorsinnaaq-
qullugit allappakka. Atorfissaqartin-
neqassagunik atorneqarniarilit.
Hvalsø, november 1975.
H. C. Petersen
Nunatsinni pissutsit allanngoriartor-
nerat 1950-ip kingornagut pisoq
erseqqissumik inuiaqatigiit ilusiler-
nissaannik siumut takorluuinetaqan-
agitsumik - filosofiqanngitsumik -
ingerlavoq.
Inuit eqqarsaataasa ilusilersomeqar-
tarnerat pissutsinik nalunngisanik
aallariarfeqarluni pisartoq misilit-
takkanik taperserneqartarpoq. Ta-
korluueriaatsitsivut misilittakkatsi-
gullu aallariarfissavut killeqarsima-
qaat nunatsinni Danmarkimilu pis-
sutsinut killeqarlutik, eqqarsariaa-
serpullu ilitsoqqusstsinnut ataqaluni.
Tunulivut taamaammata Danmark-
imi pissutsit uuttuutigalugit eqqar-
sartarsimavugut taakkulu malillugit
qanoq iliorniartarluta. Ukiut inger-
laneranni naalakkersuinikkut ilusis-
sanik eqqarsarnerit takkuttarsimap-
put. Socialdemikratinik aallartitto-
qarsimavoq Danntarkimi taamaat-
tuusut tunngavigisimagunarlugit.»I-
nuit partiiat« kingusinnerusumilu
»Sukaq parti« aqqutiginiakkatut
takkussimapput inuiaqatigiilli ilu-
sissaannut tamarmiusumut tunnga-
sunik erseqqissumik takusassarta-
qaratik.
»Sujumut«-kut kingullersaalluni
takkuttoq inuiaqatigiinnik ilusiliinis-
samik erseqqinnerusumik takusas-
saqarsorinarput.
Amerlanertigulli isummat takkus-
sortut aalajangersumik siunnerfe-
qanngitsututersersarput. Nalaatsor-
nikkut isumassarsiatut isikkoqarsin-
naasarlutik, aammalu ilusilersorne-
qarnermikkut »siunnerfimmut aala-
jangersumut« uuttuutissaqanngit-
soornermik sunnigaasut malunnar-
tarlutik.
Isumassarsiat ilaat Danmarkimi
pissutsinik tunuleqartartut erseqqit-
tarpoq. Ukiut ingerlaneranni siun-
nerfik »normaliseringimik« oqaatigi-
neqartartoq Danmarkimi pissutsinik
uuttuuteqarluni takorloorneqartoq
paasinarpoq. »Normale« Danmark-
imiitoq nunatsinni uuttortaatissatut
tigujumaneqarluni.
Tamanna apersuuterujussuarmik
uigusariaqarpoq. Apersuusiiuma-
nermut pissutigisat arlaqarput:
1. Danmarkip nuna isorartunngit-
sup eqimasunillu inullip silaannar-
migut pissarsiorfiunermigullu sun-
giusimasatsinnit allaasup iluani inuit
inuunerminni atugaat nunatsinnut
nuuinnarsinnaanerivut.
2. Danskit pissarsiornerminni,
nukiliornerminni, nioqqutissiorner-
minni, assartuinerminni, aningaasa-
nillu kaavitsitsinerminni atortui nu-
natsinnut atassuserneq ajornarrnata
kilometererpassuarnik immitsinnut
avissaarsimanerput pissutigalugu.
Tassa inuiaqatigiit aningaasarsior-
neranni atortulersuutissat Danmark-
ip avaterujussuani immikkut sana-
sariaqaratsigit.
3. Kiisalu pingaartillugu isigisa-
riaqaratsigu danskitinuiaqatigiittut
aaqqissuussaanerat isumaliortaatsil-
lu tamatuma pilersissimasai uagut
tunulerisatsinnit allaanerummata.
Tamakku ilaat inuiaat historiaanni
nanisassaapput. Ilaat kulturikkut
kingornussarsiani, nunagisaata Eu-
ropa avannaaniinnerani ilami aam-
ma pinngortitap pissusiata allaasup
sunniinerani.
Inuiaat danskit inatsisiliornikkut
tunngavigisaat misissoraanni taku-
lertorneq ajornanngilaq inunnut
maligassaatitat aaqqissuussinerillu
inuiaat danskit historiaannik, kul-
turikkut sunnerneqarnerannik nu-
naatalu sumiissusianik sunnerneqa-
qisut.
Uagut tunulerisavut allaapput.
O qaluttuarisaanitsigut, kulturikkut
kingornussarsiatsigut, ilami allaat
inuiaat peqatigiillutik ineriartorner-
anni killiffitsigut, danskinit allaa-
vugut, aammalu inuiaqatigiikkuu-
taanit nunarsuup qaavani assigiinn-
gitsuni nunaqartunit immikkoorluta.
Qaammatini makkunani nammi-
nersornerulluni ingerlalernissarput
tunngavissiorneqalerpoq. Taamaat-
tumik uagutsinnut pingaartuussaq
»namminersornerulluni ingerlaler-
neq« sunik imaqartikkumaarnerip-
put, inuiaqatigiit namminersorneru-
llitik ingerlanialersussat qanoq ilu-
seqartikkumaarnerivut takorlooru-
minarsassallutigu.
Allagaq una isummanik apeqquti-
nillu tamatumunnga tunngasunik
imaqarpoq.
Nunap inuuffigisatta tunngavigititai.
Nunatta inuuniarfiunerani periarfis-
sat inuit atorsinnaasaat pinngortita-
mit killeqartitaaqaat.
Kalaallinut pingaartuussaaq nu-
natta pinngortitakkut pissusiinik
paasinninnissaq inuuniarnerup qar-
marnerani aaqqissuisariaqarnerit
taakku saneqqullugit pisinnaann-
gimmata, aammalu tamatuma kil-
liussai qaangerneq ajornarput.
H. C. Petersen
Nunarput naasorissaaviusinnaann-
gitsoq akueriinnartariaqarparput
naak ullormut atortussatta ilaat
anikitsuunngitsumik pisartakkavut
naatitsinikkut pissarsiaagaluartut.
Uumasunik piniarnermik napa-
niuteqarneq itsarsuarli nunatsinni
tunngaviusimavoq. Ukiuni 100-ni
arlalinni kingullerni paasisimavar-
put inuit itsartoortut nunatsinni
inuusinnaasut, uumasorniarnermik
napaniutillit, 10-15.000-t sinnersi-
manngikkaat. Inuit atortulersorner-
mikkut ullumikkut naleqqiunneqar-
sinnaangitsunik piumasaqartut.
Aammalu pissaqarsinnaajumallutik
siammarterlutik inuusariaqartut.
Pinngortitap nammineq pissusiata
uumasut takkusimasarnerat qima-
guttarnerallu aquppaa. Tamatuma
saniatigut inuit uumasunik pissar-
siortarnerata ingerlatinneqarnera
sikusarneratigut aammalu qaamar-
nup ukiup qanoq ilinerani pissu-
saanik killiliiffigineqartaqaaq.
Tamakku saniatigut inuit pinn-
gortitamut sunniinerat paasiartor-
parput. Paasinarsiartorpoq pinngor-
titap uumasut takkussimasarneran-
nut amerlassusiannullu sunniinerata
saniatigut inuittaaq uumasut amer-
lassusiannut takkussimasarnerann-
ullu sunniuteqartut. Kiisalu aamma
inuit pinngortitap pissusianik al-
lanngortitsinermikkut pinngortitap
uumasoqarneranut allanngortitseqa-
taasartut takussutissaqartilerparput.
Nunatta nunataata ilusaa inoqar-
fiuneralu pinngortitamittaaq aala-
jangiiffigineqarput. Sineriak taki-
soorujussuaq atasuinnarmik uigu-
leriiarfigalugu nunaqarfigineq sa-
peripput paasivarput. Nunaqarfiit
akornanni atassutit nunaqarfimmit
tullermit tullermutuigunniutaat ami-
gaatigaavut.
Nunarput silarsuarmi nunanit
allanit ungasippoq niuvernerup aq-
qutaanit nigorsimalluni, angallaviup
isuisa ilaanniilluni.
Nunami aatsitassanik ujaqqanillu
pissarsiornermi atorsinnaasunik isu-
malluutissaqarfiusinnaanerateknik-
imik annertuumik tunngaveqartus-
saavoq. Pinngortitap tungaanit
pissarsiorfiunerata tunngavissarititai
taamaapput.
Inuusuttoqatigut matumuuna kajumissaaqqin-
niarpagut quppernermut uunga allattaqqullu-
git. Illit allanngikkuit qupperneq ingerlasin-
naanngilaq! Allaffigisigut uunga:
Inuusuttut aaqqissuisoqarfiat
box 275
3900 Nuuk
26