Atuagagdliutit - 11.11.1976, Blaðsíða 23

atuartartut agdlagait . læserne skriver . atuartartut agdlagait . læserne skriver . atuartartut agdlagait . læserne skriver . atuartar
Danmarkimukartartut
amerlavallaarput
Upernaaq aprilimi Århusip eqqaa-
ni ataatsimiinnitsinni eqqartukkatta
ilagaat Danmarkimi ilinniarnermik
unitsitsigallarnissarput. Tamannalu
Peqataasunit uummaarissumik oqal-
lisigineqarpoq. Ilaasa nangaanarto-
qartippaat ilaasali pissusissamisoor-
tut isigalugu. Uanga nammineq
Danmarkimi ilinniarnermik unitsit-
sigallarnissara nangaanartoqartissi-
manngilara arlalinnik pissuteqarlun-
ga. Soorlu ukuninnga:
1. Isumaqarama ilinniarfiit kalaal-
linik ilinniartoqartartut Danmarki-
mi amerlavallaartut. Taamaattumil-
lu tappikunga atuariartortartunit
pissusissamisoortutut isigineqaler-
tarluni — uffa isumaga malillugu
ilinniakkat ilaat nunatsinni ingerlan-
neqarsinnaagaluartut, imaluunniit
ingerlatileriartuaarneqarsinnaasut.
2. Pissutsit Kalaallit Nunaanni
Danmarkilu assiginngillat, taamaat-
tumillu nunatsinni inuunissatsinnut
piukkunnarsarfigisinnaasavut arla-
lissuit annaasarpavut, allanillu sun-
giusimanngisatsinnik taarsernialer-
tarlugit. Danmarkimi sungiutatta
ilaat pitsaasuupput, ilaalli maani
atorsinnaanngillat.
3. Isumaqarama unitsitsigallarneq
tamanna politikerinut eqeersaataas-
statsminister Anker Jørgensen-ip
folketingip ukiuane nutåme ang-
mainersiordlune CKalungnermine
ilåtigut nalunaerutigå, nålagker-
suissut inatsisigssatut sujunersu-
tiginiaråt 200 sømilimik økono-
misk zcne-Kalernigsså Kavdlunåt
imartaine tamane 1. januar 1977
atortulersugssamik — ilåinånut-
dle atortugssamik — kisiånile ka-
låldlit imartåinut atortugssamik.
kalåtdlit tungånit sujunersut
taimåitOK iluarisimårdlugo tigu-
neKartariaKarpoK, tåssame, tama-
tuma kalåtdlit kigsautåt maling-
mago, politikerinit CKautigineKar-
tartoK.
200 sømilivdle taimaisinardlune
kalåtdlit aulisarnikut ajornartor-
siutait anigortisinåungilai — tai-
matutdlo kigdleKarfeKalerneK ilu-
aKutåusagpat kalåtdlit aulisartui-
nut tauva aulisarnerup ingerdlau-
sia tamatumungalo atatitdlugo
aulisarnermik nåkutigdlineK av-
dlångortingåtsiartariaKåsåput.
imåne piginautitauvfit pivdlugit
alautsimérssuartarnerit kingug-
dlit mardluk OKatdlisigineKartar-
put sujunersutit maligtarissagssa-
tut migssingersersusianltut 423-
rssuarnik ingmikortortagdlit, ilu-
emik isumaKatiglssutigineK ajor-
nakusorsimassut peKataussut nå-
lagauvfit 150 migssåinitut akor-
nåne. ingmikortualoKarpordle ili-
manartunik ima isumaKatiglssu-
tigineKartigisinaussunik, sujunig-
sssme nålagauvfit akornine suni-
uteKarsinåusassunik. ingmikortut
tåukua ilagåt pingårtumik sitdli-
matit atorniarneKarnigssånik a-
perKut, nålagauvfiup imamut pi-
neKartumut sineriaKartup pigili-
gagssai, økonomisk zone-nut av-
guåuneKarérpat, — nålagauvf'k
tåuna sinerialik nangminérdlune
sitdlimatinik nåmagtumik atuisi-
nåungigpat — tamåna Kalåtdlit-
nunånut suniuteKartugssaungmat.
taima pissoKartitdlugo periarfig-
ssaKarpoK, nunarssuarmiut kom-
missionine isumaKatigingningni-
sasoq, pissutsit equngasut aaqqeriar-
neqarsinnaanerannut ammaassillu-
ni. — Tamannaavorlumi kissaatigi-
narnerpaasoq.
Naluara qasserpiaat Danmarkimi
atuarnermik unitsitsigallarnersut,
kisianni kialluunniit qularissanngi-
laa tamanna piviusunngortinneqar-
mat. Danmarkimi atuartut ilaannik
oqaloqateqartarnikkut paasivara
ilaasa isuma tamanna iluatigaluarlu-
gu atuarfigisaminnit uteqquneqan-
ngitsoornissartik ersissutigalugu pi-
viusunngortinngitsoortaraat.
Illoqarfiit nunaqarfiillu
Nunatta tunniussinnaasai tunnga-
vigalugit illoqarfinni nunaqarfinnilu
ineriartorneq assigiinnerusumik
ingerlanneqartariaqarpoq — mas-
sakkutut illoqarfiit perorsarneqar-
nerunerannik tunngaveqarani. Taa-
maattumik illoqarfinni nunaqarfin-
nilu piginneqatigiinneq tunngaviga-
gu nioqqutissiorfinnik allartitsiortui-
nissaq anguniartariaqarpoq. Taman-
na ilinniagaqassuseq tunngavigalugu
aatsaat ajunnginnerusumik angujar-
tuaaneqarsinnaammat kissaatiginar-
tuuvoq piginneqatigiinneq pillugu
atuarfimmik pilersitsinissaq. Ta-
manna piginneqatigiiffiit kattuffii
arnertigut (sordlo ICNAF-imik)
avdlatut ajornartortineKåsavdlu-
ne nangmineK pissarisfnåungisat
nålagauvfingnut avdlanut aulisar-
tisavdlugit isumaKatiglssutausi-
massut maligdlugit avguatårdlu-
git.
tauva 200 sømil sumut iluaKU-
tigisavarput?
taimaingmat Kalåtdlit-nunåta
soKutigivdluinagarisavå nuna
nangmineK imartarissame pigssa-
rititainik angnertunerujugssuar-
nik pilersorneKartisavdlugo.
KanoK ilivdlune taimaisiorto-
Karsinauva — tuavinavik?
Kanigtukut landsrådit OKatdli-
tarnerinit issuagkane tusartarpar-
put OKauseK nålagauvfeKatiging-
neK atausiångivigdluta, — tauva-
me sok tåuna nålagauvfeKatiging-
neK atorniarneKåsångila.
nålagauvfiup kujasingnerussua-
ne (Danmarkime) angisorujugssu-
armik, pitsaussumik nutåliaussu-
migdlo aulisauteKarpoK — tamå-
kissumik atornigssaralua kigdlile-
rujugssuarmik, imaKalc sule kig-
dleKarnerulersineKartugssamik,
— nålagauvfit akcrnåne pissag-
ssat kigdlilersugaunerånit, — nå-
lagauvfiup måssa avangnåtungå-
ne (Kalåtdlit-nunåne) pissagssa-
KaraluartoK nangminérdlune ta-
måkerniarneKarsinåungitsunik, å-
malo nutåliauvdluinartunik suliv-
figssuaKaråluartcK sulerusugtu-
nigdlo sulissugssaKaraluartoK.
inernigssarissariaKarpå påsissat
tåuko mardluk katinigssåt.
sunamiuna pivdlugo Kavdlunåt
aulisariutaisa periarfigssat tåukua
atorniångikåt?
ardlalingnik anigorneKarsinau-
ssunik patsiseKarpoK. sujugdler-
mik Kavdlunåt aulisartue påsissu-
tigssineKångitdlat, — imalunit på-
sissutigssaKarKalårtorujugssuput,
kalåtdlit aulisarneråne pissutsinik
åma periarfigssaKarneranik ava-
tåsiordlune aulisarsinaunermut.
åipagssånik ilisimaneKånginga-
jagdluinarpoK KanoK periarfigssa-
politikerillu ikioqatigiinnerisigut pi-
viusunngortinniarneqarsinnaavoq.
Taamaalilluni sinerissami nunaqar-
fiit illoqarfiillu iluminni ataatsimik
arlalinnilluunniit aallartitaqarnis-
saminnut periarfissinneqassapput —
taamaalilluni anguneqassammat
nioqqutissiorfinnik ingerlanneqar-
tarnerinillu paasisimasaqartunik il-
loqarfiit nunaqarfiillu peqalernerat.
Piginneqatigiiffiit arriikuluttumik
mannakkut pilersiortorneqarnerinut
pissutaasut ilaginnguatsiarpaat
»naalagarsuillusooq kisimik pisus-
saanerannik anersaalersorneqarsi-
maneq« — tamanna paaserusuk-
kaanni KGH-p oqaluttuarisaanera
atuartariaqarpoq.
Naalakkersuinikkut isummer-
sinnaaneq piviusunngortitsi-
sinnaanerlu
Manna tikillugu suli politikerit
ataasiakkaat isummaminnik saq-
summiussisartuupput. T aamaattu-
millu iluamik eqqoriarneq ajornar-
tarluni isummat saqqummiunneqar-
tut qanoq annertutigisumik inunnit
oqallisigineqartarnersut kissaatigine-
qarnersullu. Inunnut ikittunnguanut
atassuteqarneq ilaqutariittullu iluat-
sinnerunissaq tunngavigalugit poli-
KarnersoK pissat tuninigssånut
nunamilo sunik atcrtuteKarner-
sok, kalåtdlit imartåine aulisali-
sagåine atorsinaussanik, naggatå-
gutdlo mingnerungitsumik — ka-
låtdlit aulisagartaisa aké — nå-
magtumik silarssuarme avdlane
angatdlåssinerme akiussut naut-
sorssutigalugit — nåmaginartu-
ngordlugit KagfagtariaKarput —
imalunit pissat tapivfigissariaKar-
dlutik.
aitsåt taimailivdlune kigsauti-
gissatut kalåtdlit aulisarnikut i-
nutigssarsiornerat nutåmik ineri-
artulisagaluarpoK.
Kavdlunåt aulisartue nangåju-
itsuput aulisarnikut nutåmik ine-
riartorneKåsagångat, kinguårig-
pagssuarne silarssuarme aulitsa-
ringnerit akornånituarsimåput å-
naissagssaKångilavutdlo, akerdli-
anigdle, tåukua suleKatiginiåsa-
guvtigit.
mato angmavoK — nutåmik su-
leKatigingnigssamik autdlarnisso-
KarérpoK KNAPP-ip Kavdlunåt-
dlo aulisartuisa peKatigigfisa a-
kornåne — atautsimut katerssu-
tinariardlune sujunersuteKarto-
KarsinauvoK politikikut isumaKa-
tigineKardlune piviussungortine-
Karsinaussumik.
Kalåtdlit-nunåt pissarineKarsi-
naussut amerdlanerssånik tulåu-
ssuivigineKarpat 200 sømilip ilua-
nit — autdlarKautåne amerdla-
nerssåt Kavdlunåt angatdlatånit
pissanik — periarfigssaKardluå-
saoK påsisavdlugc aulisagkat sut
Kanoralc amerdlatigissut pissari-
neKarnersut, — kisiåne pissagssa-
rititat tamåkernagit nangmineK
pissarisinaugåine nålagauvfingnut
avdlanut tuniutariaKåsåput, tai-
mailivdlunilo nåkutigineK ajor-
narsisavdlutik.
neriugpunga agdlauserissame u-
ma oKatdlineK pilersisagå — tai-
matcrdluinardlo neriutigitigåra i-
sumaKatigingniarnigssat pissaria-
Kartut autdlartisisagai.
faas.
tikkeqarneq isumaqarpunga takus-
saasorujussuusoq. Kommuunit
ingerlanneqarnerat misissulaaraanni
tamanna uppernarsineqarsinnaavoq.
Inuiaat amerlanersaasa iluaqutis-
saannik suliniaraanni tamanna inuit
ataasiakkaat amerlanerujartuinnar-
lutik kattunnerannik politikkikkullu
eqeersarnerannik allaaveqartaria-
qarpoq. Politikkikkut eqeersaaneq
pisariaqarpoq inuit inuiaqatigiit
iluanni sumi inissisimanertik paasi-
sariaqarmassuk.
Ullumi nunatsinni piitsut pisuullu
nikingaassutaat angeqaaq — ilinnia-
gaqassutsikkut, aningaasarsiornik-
kut ulluinnarnilu atugarisatigut. Pi-
sariaqarluinnarporlu inuit naqisima-
neqartut katersornissaat taamaalil-
lutik ataatsimut kattusimanermin-
nik misigisimaniassammata. Inuit
naqisimaneqartut soorlu makku:
Suliffinni sulisuusut aalisariutinilu
inuttaasut. Naqisimaneqarneq ima-
tut paasillugu: Inuk kinaluunniit
suliffimmik attaveqartoq piginneqa-
taanani asoortitaanissaminik ilima-
suttuarsinnaavoq suliffik attavigisani
ajutooriataassagaluarpat. Kiisalu su-
liffik piginngisani suliffigiinnara-
miuk sulisitsisuminik iluanaarniuti-
gineqarpoq, sulisitaanermigut nun-
gullarsagaanermigut allatigullu.
Aalisariutini inuttaasut aalisartut
amerlangaatsiaqisut oqaloqatigisar-
simavakka assigiinngitsunillu oqal-
liseqatigisarlugit. Maluginiakkama
ilagaat inuttaasartut ilaatigut akiler-
nerlugaasarsimasut, ilami akilerne-
qanngilluinnartarsimasut. Taamaat-
tumik inuit taakku katersornissaat
politikkikkullu eqeersarnissaat pi-
sariaqartuuvoq. Inuit inuiaqatigiinni
taamatut inissisimaffeqartut inuia-
qatigiinni amerlanerussuteqartunik
taasariaqarput. Massakkullu tamak-
ku katersornissaat, politikkikkut
isummeqatigiittarnissaat, inuiaqati-
giillu iluanni suliniaqatigiinissaat
anguniartariaqalerparput.
Atuagagdliutit kigsautigåt atu-
artartut agdlagarissait amerdla-
sut sapåtit akunere tam aisa
sarKumiutarumavdlugit. tai-
måitumik Ki'nutigårput naitsu-
kutdlangnik agdlagtarnuvdlu-
git. ilangutagssiat onautsit 2Q0
sivnersimagpatigit amerdla-
nertigut årKigssuissonarfiup
nailisartarianartarpai. atsiorsi-
mångitsut ilånguneK ajorpavut,
kisiånile ingmikut pissutigssa-
narsimagpat atermut taorsiut-
dlugo ingmikut ilisarnauslnar-
sinaussarput. ilangutagssiat
nagsiuguk unga: Atuagagdliu-
tit, postbox 39, 3900 Godthåb.
AG mardlu-
ngordlugo
uvangåtaoK agdlagtausitåmut ag-
dlagtausitorKamutdlo akerdliler-
suissorpagssuit nåmagiungnaer-
påka, taimailivdlunga uvanga
nangmineK isumaga agdlautigini-
arpara. imailivdlugo erKarsautigi-
gavko. AG mardlungordlugo. åipå
agdlagtausitåmik naKitdlugo, åi-
pålo agdlagtausitorKamik naKi-
simåinardlugo. taimailinikut fma-
Ka akerdlilersuissorpagssuit aker-
dlilersuerKisångikaluarput. tai-
mailivdlugo isumaga imaKa ajo-
risångikaluarparse akerdlilersui-
ssorpagssuit erKarsautigisagåine.
Henning Kristiansen,
14-inik ukiulik,
TiniteKilåK.
Grønlands seminarium
har fået installeret en ny telefoncentral med omstillingsbord
under det hidtidige telefonnummer 2 11 91.
Følgende afdelinger under Grønlands Seminarium, der tid-
ligere har været betjent via Seminarieskolens omstillings-
ibord skal nu kaldes på tlf. 2 1191:
KOLLEGIETS VASKERI . KOLLEGIETS KØKKEN
PEDELLENS KONTOR . VARMECENTRALEN
Rektor.
Sukkertoppen kommune
Fuldmægtig
En stilling som leder af skattekontoret herunder folkeregi-
steret (fuldmægtig) bliver ledig og ønskes besat med en an-
søger med praktisk ledererfaring og indgående kendskab til
dansk/grønlandsk skattelovgivning.
Der vil ligeledes blive lagt vægt på, at pågældende kan ar-
bejde selvstændigt med alle grene indenfor skatteforvaltnin-
gen.
Stillingen aflønnnes efter den grønlandske tjenestemands-
lovs 17. lønramme, eller hvis tjenestemandsansætelse ikke
ønskes, på overerenskomstvilkår.
For personer ikke hjemmehørende i Grønland ydes fri
rejse til, og efter 2 års tjeneste, fra Grønland.
Bolig kan anvises afhængig af familiens størrelse.
Ansøgninger bilagt oplysninger om uddannelse og tidligere
beskæftigelse samt afskrift af eksamensbeviser og anbefa-
linger indsendes senest den 6. december 1976 til
SUKKERTOPPEN KOMMUNALBESTYRELSE
Postboks 100
3912 Sukkertoppen
200 sømil - tauvame?
23