Atuagagdliutit - 23.08.1979, Qupperneq 16

AG
atuartartut agdlagait. læserne skriver
Martin Malaki-
assenimut aklssut
AG normo 16-ime Martin Malaki-
assen atuartartut agdlagåine AG
normo 10-ime OKauseKautika o-
KauseKarfigai. Martin Malakias-
senip OKausinut akissuteKalårni-
arpunga.
Martin Malakiassenip erKaivå
kingugdlermik sulissartumik so-
raersitsineK. Martin Malakiassen
Mårmorilingme sulissut pivdlugit
agdlagfingmut sågfigingnisima-
ssugune, soraersitsinen sunik tu-
nga vilik påsivdluarsinausimaga-
luarpå. pisimassoK ima suvdluå-
ngitsigaoK tåuna pivdlugo OKau-
seKamigtariaKarane.
åma Martin Malakiassenip er-
Kaivai sulissartut iliniagaKarni-
kungitsut. tåssunga ilångutaxar-
tarianarpunga ingmlkortitaria-
narmata sulissartut iliniagaKarsi-
mångitsut sulissartutdlo suliaK a-
tausInaK suliarissugssångordlu-
go iliniartineKarsimassut. sulia-
mik atausinarmik suliaKarniar-
dlune iliniarneK sorparujugssusi-
nåuput, åipåtigutdle suliagssanik
iliniarsimångitsut soruname ilini-
agaKarnikussaratik.
tamåna Martin Malakiassenip
Sulissartut Partiåne sujulerssui-
ssunut ilaussortaunermigut nalu-
ngitdluinartariaKaraluarpå. nu-
nap iluane piaivfingme sulissar-
ane piainermik inatsisit). aulaja-
ngersagkat ilait Greenex A/S
Mårmorilingmltumut såkortune-
russungortineKarput. kisalo B.C.
Mines Act tungaviuvoK Mårmo-
rilingme piauvfingme sulissut ili-
niartineKarnerinut. sorunalime
naluvara, Martin Malakiassen su-
j ulerssuissut ilaussortauvfigisså-
ta piainigssamik akuerssissutit a-
ulajangersagartai avdlånguteKar-
tiniardlugit KanoK iliuseKarsima-
nersut, taimailivdlune imana pi-
ssariaKalersimåsaoK Kaertitsiner-
mut illniarsimaneK nunap nåne,
piaivfiup iluane Kaertitsissartu-
sagåine. nålagkersuissut imarta
avdlångutigssanik, piainigssamik
akuerssissutine aulajangersagkat
pivdlugit, sujunersuteKariatårsi-
naunerisa tungånut, nunap iluane
piaivfingme iliniartitsineK pissar-
nermisut ingerdlåinåsaoK.
Kalaallit Nunaanni Inunnik
Isumaginninnermi
Qullersaqarfik
Isumaginninnermi
Siunnersortissarsiorpoq
Inunnik Isumaginninnermi Qullersaqarfiup isumaginninner-
mi immikkoortortaqarfiani siunnersortitut atorfik piaartu-
mik inuttassarsiorneqarpoq.
Qullersaqarfik Nummi inissisimaffeqartoq Kalaallit Nunaan-
ni isumaginninnermi suliassarqartitsiniarnermilu suliassati-
gut qitiuvoq, ileqqoreqqusallu Kalaalit Nunaanni Namminer-
sornerullutik Oqartussanit aalajangersarneqarsimassut tun-
ngavigineqarlutik.
Immikkortortaqarfiup suliassaasa pingaarnersaraat isuma-
ginninnerup tungaatigut qutiusumik aqutsineq, soorlu pisor-
tanit ikiuutit, tassaunga ilaatillugu imigassamik ajornartor-
siutit, meeqqnik inuusuttunillu isumaginninneq, utoqqaliner-
siutit, inuussutissarsiorsinnaajunnaarnermi pisartakkat qi-
ntornavittullu qitornarsiartaartarnerit. Immikkoortortaqar-
fik Landstingip peqqussutissaanut isumaginninnermilu tun-
ngasutigut nalunaarutissanut siunnersuusiortarpoq, kommu-
nellu isumaginnittoqarfiini sulissut isumaginninnermilu a-
taatsimiititaliani ilaasortanut kursuseqartitsisarluni. Immik-
koortortaqarfiup suliassat inunnut tunngasut aamma sulia-
ssarai, atuarfeqarfik nakorsaqarfillu suleqatigisarlugit taa-
matullu meeqqat inuusuttullu isumaginninnerup tungaatigut
peqquteqartumik Danmarkimiitinneqartut immikkortorta-
qarfiup suliassaasa iluaniipput.
Kommunenut kursuseqartitsisarnernut siunnersuisarnernul-
lu tingnatillugu Kalaallit Nunaanni angalasarnissaq ilimagi-
neqarsinnaavoq, soorlu aamma suliamut tunngatillugu Dan-
markimut angalasarnissaq naatsorsuutigineqarsinnaasoq.
Isumaginninnermi immikkoortortaqarfik ataatsimeeqatigiit-
tarnikkut ingerlanneqarpoq, taamatullu inuit ataasiakkaat
immikkoortortaqarfiup iluani immikkut suliaqarput, immi-
koortortaqarfiup iluani isumaqatigiiissutigineqarsimasut
naapertorlugit.
Atorfinitsinissami pingaartinneqarpoq qulaani taaneqartuni
suliassatigut misilittagaqarnissaq.
Atorfinitsinneqarnermi Namminersornerullutik Oqartussat
atorfilittut maleruagassaatitaat malinneqassapput aningaa-
sarsiaqartinneqassalluni lønrammi 22-mi (skalatrin 27-33), ki-
sianni aamma atorfinitsinneqarneq Kalaallit Nunaannut Mii-
nistereqarfiup atorfinittussallu peqatigiiffiata akornanni isu-
maqatigiissuteqarnikkut pisinnaalluni.
Nuuk inissisimavoq nunataa kusanaqaluni silaannarissarni-
ssamut periarfissat amerlaqalutik kiisattaaq illup iluani ti-
mersorneq periarfissat ilagaat.
Qullersaqarfik inissaqarnissamut ikiuukkumavoq maleruaga-
ssat malillugit akilersugassamik. Ilaqutariit angissusuiat na-
lunaarutigineqassaaq.
Atorfinittinneqartoq ilaqutaasalu angalanerat pisataasalu
Nuummut nuunneqarnerat Qullersaqarfiup akilissavai.
Qinnuteqaat ilinniarsimanermut takussutissartalik tigusi-
sussameeriissaaq kingusinnerpaamik septemberip 14-ani
1979 nassiunneqassallunilu.
Inunnik Isumaginninnermi Qullersaqarfimmut
Postbox 260, 3900 Nuuk.
(Qinnuteqaat timmisartukkut ingerlatinneqassaq).
tOK tåssauvoK sulissartOK ingmi-
kut iliniagaKarsimassoK suliamut
atautsimut, tåssalo augtitagssa-
nik piainermut sulivfingminilo su-
liagssanut åssigingitsunut. sulia-
mik atautsimik iliniagaKarsima-
ssoK nunap iluane piaivfingme su-
lissugssatut iliniartisagåine, ilini-
artitaunerata nalåne Kåumåmut
12.500kr.-nik akilerdlugo, tauva
Greenex A/S piumassarisså Kav-
dlunåtut KardluatdlagsinauneK i-
lemugssamisuinåsaoK, tåssame
suleKatigingnerme OKilisautåu-
ngitsortugssåungingmat.
tamatumunga ilångutdlugo o-
Kautigisavara, Kalåtdlit-nunavti-
ne sulivfigssaerunerup atautsi-
mut katinerine angutit suliagssa-
mut iliniagaKarsimångitsut
45,6%-iungmata. arnat suliamik
iliniagaKarsimångitsut emåisa-
gåine iliniagaKarsimångitsut su-
livfigssaileKissut tamarmik
93,4%-eringmatigik, imaKa tai-
måitunere Martin Malakiassenip
navsuiarsinauvai.
uvagut suliagssanik ilitsersu-
ssissartut, instruktørit, pingasu-
vugut, tåukunånga mardluk kalå-
liuput. uvagut iliniarsimanerput
erKåisagåine OKautigineKarsinau-
vok Ole K. Nielsen oktober 1978-
imit Kaertiterissutut inersimang-
mat. tåussumunga ilagititdlugo
unersussutigisinauvara ilitsersu-
siame »Sikkerhedsanvisninger.
Forholdsregler mod farer ved ud-
førelse af sprængningsarbejde«.
»GTOD 1973« pkt.2.5-ime ag-
dlagsimassut.
tamatuma saniatigut tupigusu-
tigåra Martin Malakiassen piai-
nigssamik akuerssissutine aulaja-
ngersagkanik ilisimassaKamalår-
mat, tåssa tamanut angmassu-
mik tusagagssanik OKauseKaute-
Karmat, tåssame aulajangersag-
kat pineKartune aulajangiuneKar-
nikuvoK nunap iluane piaivfing-
me maligtarineKåsassut B.C. Mi-
nes Regulation Act (British Co-
lombiame Canamltume nunap ilu-
kingugdliutdlugo emaiumassa-
ra tåssa sujulerssuissune suli-
ssarneK Martin Malakiassenip er-
Kaerigå. atorfinigtitaunerme suli-
nerup sivisussusia, taimailivdlu-
nilo fériarnerup sivisussusia, a-
torfinigtitaunerup sivisussusiata
aulajangertarå isumaKatigingni-
artarnerit, måna autdlarnersali-
nguatsiartut, iluånltarpoK. tåssa
ingmikortisimassariaKarput su-
juligtaissune sujulerssugaKardlu-
nilo sulineK. akinik isumaKatigi-
niartarnerit sujulerssuinerup ilu-
ånlput.
kingorna Martin Malakiasseni-
mik OKaloKateKarnivkut påsivara
atorfinigtitsissarnerup sivisussu-
siata nailisineKarnigsså kalåtdli-
nut Mårmorilingme sulissunut
taimågdlåt tungassoK. tåssa må-
na akigssautenarnikut taimailiv-
dlunilo atorfinigtitaussarnerme
naligigsitauneK Mårmorilingme
atorneKalerpoK. kigsaut tåuna
kalåtdlinuinaK tungasimagpat,
Mårmorilingme sulissut, imatui-
naK påsisinauvara K.A.N.S.P.
(S.I.K.) suliniuteKarnialersoK pi-
ssutsit suliumajungnåingikat-
dlarnerup september 1977, sujor-
nagut ilerKåssut Kagdliartomini-
alerai. isumaga nåpertordlugo
kigsaut Mårmorilingme nalunae-
Kutap akunermusialingnit tama-
nit pingusagaluarpoK, taimailior-
nikut påsinarsisagaluarmat
S.I.K. nåpertordlugo LO-lo nåper-
tordlugo atorfinigtmeKarsima-
ssut akunermingne suleKatiging-
nerat. Kåumatine sisamane sulini-
ardlune atsiugaKartarneK sivisu-
gissagssåungilaK. tåussuma i-
ngerdlanerane ajornartorsiutinik
akingmivfenarpat, toKussoKar-
patdlunit sulissup atautsip Kani-
gissånik, isumaKatigissutine
nautsorssutigineKarérpoK, tåssa
taimailissoKartitdlugo erKortitoK
ingmikut tagdlisagkamik fériarsi-
naungmat.
tamatumunga ilångutdlugo å-
ma eraaimassariaKartOK unau-
Jakob Abeisen
Nanortalik toKuvoK
ikingutaussugut suleKatausima-
ssugutdlo
erKaimassagssaKaKaugut,
nalungilaralo erngutavit uku-
ssavit
nunarnativitdlo maKaisse-
Kigåtit
nunarKatigissangnik ikiuissutit
inuiaxatingnik sutdlississussutit
toKukut Kimagunerit
kingunertoKaoK,
suliatit atåput
inerisarneKarput
ilingnut xutsatigssaKartunit.
erKaineKarnerit atarxinartiparput.
Adam Nielsen
A. E. SØRENSEN
REDERI
Svendborg
Atuagagdliutit kigsautigat atu-
artartut agdlagarissait amcrdla-
sut sapåtit akunere tamaisa
sarKumiutarumavdlugit. tai-
måitumik Ki'nutigårput naitsu-
kutdlangnik agdlagtarnuvdlu-
git. ilångutagssiat oKautsit 200
sivnersimagpatigit amerdla-
nertigut årnigssuissoKarflup
nailisartarianartarpai. atsiorsi-
mångitsut ilångunen ajorpavut,
kisiånile ingmikut pissutigssa-
narsimagpat atermut taorsiut-
dlugo ingmikut ilisarnausinar-
sinaussarput. ilångutagssiat
nagsiuguk finga: Atuagagdliu-
tit, postbox 39, 3900 Godthåb.
vok, sujulerssuissut sulinermik
sujulerssuinermik suliaKartina-
vérsårtariaKarmata, tåssame su-
julerssuissorpagssuarne aulaja-
ngersimavdluinartumik ingml-
kortortanik aulajangersagaKarsi-
massarmat sujulerssuissut suli-
nigssåinut tungassunik. soruna-
me ingmikortortaKartarpoK Kule-
KUtalingmik »sutdlunlt«, kisiåne
tåuna isumaKångilax akigssarsia-
nik isumaKatigingningniarnerit
tåssane suliarineKartåsassut.
aningaussartutingortugssat
angnertussusé najorKUtaralugit,
sulinerup, atorfinigtitaussarne-
rup takfssusia forretningsudval-
gimit Københa vnimltumit imaKa-
lunit Mårmorilingme nålagauti-
taussumit iluarsineKarsinåusaoK.
isumaKångilanga angalassarnerit
ardlagdlit ima aningaussartutau-
tigisinaussut, apemut uvdlormut
OKaluserissagssanut ilånguneKar-
sinauvdlune, tusautigssatutdle ti-
guneKåsasimavoK.
inugsiarnersumik
Jonas Nielsen.
Qanortoq
nukittori-
artuinnarili!
Atuagagdliutit tikikkaangata
allaasitaaq pillugu oqaaseqaatit i-
sornartorsiutaasut ^akujuaan-
narakkit aammalu nalujun-
naarakku tamakku utoqqaaneru-
laanit allagaasartut ima allagaqa-
laarniarpunga.
Soorunami meeraallutali allat-
taasitoqaq ilinniarparput. Ukiulli
arfineq-pingasut ilinniaraluarak-
ku ilikkanngitsuungajappara.
Soorunami atuarnissaa sungiuk-
kaluarparput, ilikkajasorsuun-
ngikkaannili allannissaa ilikkavi-
gassaanani.
Allaasitaaq ilinniartitsissutigi-
neqalermat qaammatit marluun-
ngitsulluunnit qaangiuttut ilik-
karpara. Soorunami peqqaataani
kukkusarneq takornartarinngila-
ra. Soorluli qassikattaannan-
nguanik allakkaanni allaasitaan-
nguarput ilikkartariaqarpoq.
Utoqqartavut oqarfigiumaga-
luarpakka imminnuinnaq eqqar-
saatiginatik kingulissavulli eq-
qaallugit allaasitaaq qujarutiin-
naqqullugu. Uagut nalitsinni
allaasitoqaq malillugu oqalu-
ssaarnikuuvugut. Inuusuttuutil-
luta allaasitoqqap qimannerati-
gut oqaluttaleqqaatut allassaa-
rutta pitsaanerulerpoq.
Allaasitaamik sulisimasut qut-
savissaraavut oqaluttarnerput
malillugu allaasiliorsimammata.
Qanortorlu allaasitaaq nukitto-
riartuinnarili.
Inuulluaqqusillunga
Tobias Ign.
Tasiilaq.
16