Atuagagdliutit - 03.04.1980, Side 18

AG
inatsissartunit - Fra landstinget - inatsissartunit - Fra landstinget - inatsissartunit - Fra landstinget - inatsissartuni
igdlut inigssiat akikfnerussut imalunft
inigssiat atortorigsåruteKångmerussut
ukiamut igdloKarnermut tungassut atautsimérssuautigineKarnigssåt sujorKut-
dlugo kalåtdlit inatsissartuisa OKatdllneK unagsimavåt. agdlautigissat måna
AG-p ilångupai, inungnigdlo isumagingningnermut nålagkersuissut pissortåti-
tåta Moses Olsenip kalåtdlit inatsissartuinut navsuiausiamine uparuarpå Kalåt-
dlit-nunåne Kularnångitsumik ajornartorsiutit anginerssåt mardlumartigut år-
KivfigineKarsinaunera.
Ilaasortat pingasut siunnersuu-
taat inatsisartut 1980-imi uper-
naakkut ataatsimiinnissaannut il-
loqarniarneq pillugu oqaluuseri-
sassatut nalunaarutigineqarsi-
masut tamarmik Kalaallit Nu-
naanni maannakkorpiaq illussaa-
leqinerujussuaq tunngavigaat.
Allakkiami matumani pilersaaru-
taareersimasut amerlanerusunik
illuliortiternissamut periarfissat
ilaat nassuiarniarneqassapput.
Allakkap aaqqiissutaasinnaasut
aalajangersimasut tikkuarnian-
ngilai, ilaatigut pissutigalugit a-
peqqut taanna 1980-ip naajartu-
lernerani annertuumik oqallisigi-
neqassammat illussaqartitsiniar-
neq pillugu ataatsimeersuarnermi
aammalu inatsisartut ullormut o-
qaluuserissasanik oqallinniner-
minni aalajangernertaqanngitsu-
mik oqallinnissamik kissaateqar-
simammata. Taamatut uani
illussaaleqinerup qanoq annertu-
tigissusia ersersinniarneqanngi-
laq imaluunniit qanoq sukkatigi-
sumik illuliorniarneqassanersoq
oqaatigineqarani. Najoqqutari-
sinnaasat pineqaannarput.
Eqqarsaatigilluarlugu annertu-
saasinnaaneq marluinnarnik peri-
arfissaqarpoq, tassa illuliat aki-
kinnerusumik sanaartorlugit ima-
luunniit sanaartuutissanik anin-
gaasanik amerlanerusunik pissar-
sinissaq.
I. Inissiat akikinnerusut.
Inissiat akikinnerusut tunngaviu-
sumik imatut iliornikkut pissarsi-
arineqarsinnaapput:
a) Inissiat minnerpaamik maan-
nakkutut pitsaassusillit, akikin-
nerusumilli sananeqarsinnaasut.
b) pitsaassutsip tamanut assigi-
immik millisinneratigut siunissa-
mi sanaartugassaajumaartuni,
soorlu makku eqqarsaatigalugit:
1) Najugalinnut inissiat
kvadratmeter-inik ikinnerusunik
angissusillit neqeroorutiginerisi-
gut.
2) »Pisariaqavissuinnarnik« ator-
tulersuinikkut.
3) Atortorissaarutit ataatsimoo-
russat maannakornit amerlaneru-
sut (soorlu inissianut arlalinnut
uffarfik ataaseq il.il) imaluunniit
taagukkat akuleriillugit iluarsiiv-
iginersigut.
II. Illuliortiternerfnut
aningaasat amerlanerusut
Makkuusinnaapput
a) aningaasat pisortaneersut,
makkunanngaannneertariaqar-
sinnaasut
1) naalagaaffimmiit
2) landskasse-miit imaluunniit
3) kommune-niit
imaluunniit
b) aningaasat namminerisat, so-
orlu makkunannga pisinnaasut
1) nammineq aningaasaatit, ta-
makkununnga ilaallutik pisorta-
nit imaluunniit inuinnarnit taarsi-
gassarsiat,
2) suleqataanikkut aningaasalee-
qataaneq (nammineerluni — sule-
qataalluniluunniit illuliani.)
Aallaqqasiutigalugu aalajangi-
unneqassaaq illulianik ullumik-
kornit akikinnerusumik sanane-
qarsinnaasunik nassaassagalua-
raanniluunniit taamaattoq akikil-
lisaat ima annertutigisinnaann-
gimmat alaat inuit amerlangaat-
siartut namminerluinnaq ani-
ngaasalersukkaminnik illuliorsin-
naanngortillugit.
Ernialersuisaaseq ullumikkut
qaffasissupilorujussuuvoq, tassa
20% missaanilluni, ernialli anner-
tussusaanni 15% missaanniittu-
niluunniit, ukiuni qaangiuttuni
atugaasimasuni, illu ataaseq ka-
tillugit 400.000 kr-nik aningaa-
sartuutissartalik ukiunilu 30-ni
akilersugassaq ukiumut 61.000
kr-nik akeqassaaq erniat naaffe-
rarlugillu akilersugassat eqqarsa-
atigalugit, taamalu akilersuine-
rup nalaani katillugit 1,4 mili. kr.
missaanni akilerneqarsimassallu-
tik. Ukiuni 20-ni akilersuisussaa-
simagaanni, taava ukiumut akili-
gassat 64.000 kr. missarluinnaan-
niissapput. (Akerlianilli piffissap
akilersuiffissap naanerani
900.000 kr-niinnaat ernianut aki-
lerneqarsimassallutik).
Aningaasat taaneqartut 60.000
kr. sinneqartut ukiumut akili-
gassat taakkua illup taama akil-
lip ernialersornerinnaanut nalikil-
lilernerinnaanullu matusissutaap-
put. Taamaammallu qanorluunni-
it pisoqaraluarpat aamma kias-
sarnermut, inaallagisamut, imer-
mut, atserinermut, sillimmasii-
nermut aserfallatsaaliuinermillu
aningaasartuutit ilanngunneqas-
sallutik, taamalu illumut aningaa-
sartuutit tamakkiisut 80.000 kr-
nik annertussuseqalersarlutik, ta-
amaammallu qularnanngilluin-
narpoq aningaasanik ernialersui-
saaseq malillugu ernialersukka-
nik atukkanik akilersuiniarneq —
tassa imaappoq oqilisaavigineqa-
rani — inuit nunami maani naju-
gaqartut amerlanersarparujussu-
inut ajornarluinnartussaasoq.
I pillugu. Inissiat
akikinnerusut
Ukiuni kingulliunerusuni sven-
skit nunat allamiuluunniit illulia-
at Kalaallit Nunaanni sananeqar-
tartunit akikinneerakasimmik sa-
naneqartarnerarlugit paasissutis-
satut saqqumiunneqartartut mi-
sissorluarneqartariaqarput. Qula-
ani oqaatigineqartutut nammi-
neq illuliornissamut aningaasat
tungaasigut periarfissaqarneru-
lersitsinngilaq. Ikiorsiissutissa-
nut aningaasanik aalajangersima-
sunik akissaqaraanni illunik quli-
nik maannakkut sanaasartunit
10%-imik akikinnerusunik sana-
nermi taava najukkat sananeqar-
tut ataatsimik amerleriassapput.
Pisariaqarporli tikkuassallugu ta-
makkuninnga inissianik akikitsu-
nik sanaartornerup aallartinnera
suliffissaqarniarnermut sunniute-
qassanersoq misissussallugu.
Tassami inissiat tamakku akikin-
nerusumik sanaartorneqartarne-
rat nunani allani ikkussuuteriaan-
nanngorlugit suliarineqartarne-
rannik pissuteqarpat tamanna su-
liffissarqarniarnermut sunniute-
qapilussinnaavoq, taamalu inuia-
qatigiit aningaasaqarniarnerata
tungaaniit isigalugu apeqqutinn-
gorsinnaavoq allani annaasat al-
latigut iluanaarutigineqarsinnaa-
nersut. Naatsorsuutit ajornaku-
soortorujussuussapput taakku-
nunnga tunngasut erseqqissaasi-
orfigissagaanni, taamatullu naat-
sorsuusiornissamut periarfissa-
qanngilaq — utaqqiisaaginnartu-
milluunniit — piffissaritinneqar-
sinnaasoq taama sivikitsigitillu-
gu.
Inissianik sanaartornerup aki-
kinnerulernissaanut aqqutissat
aapparaat inisiat pitsaassusiisa
millisinnissaat. Pisariinnerpaaq
tassaavoq inissarsiortut inissia-
nik angisssutsimikkut siornati-
gornit mikinerusunut innersuut-
tassallugit, matumanilu qanoq
atsigisumik (iluanaaruteqarnis-
saq) pissarsinissaq killeqassaqa-
aq, pingaartumik inissiap atortui
allanngortinngikkaani. Quleriin-
nik inissiat eqqarsaatigalugit ta-
akunani eqqiluisaarnermi atortu-
lersuutit akisunerat pissutigalu-
gu agguaqatigiissillugu kvadrat-
meter-imut akiat qaffattippaa.
Kisianni taamaattumik isumaliu-
tigineqarsinnaavoq — inissiat
minnerpaat eqqarsaatigalugit
(ataatsimik marlunnilluunniit ini-
tallit) inissiat marluk ataatsimoo-
russamik uffarfeqarsinnaasut
imamaqalu aamma igaffik, kisian-
ni erseqqissarneqassaaq matuma-
ni eqaatsumik aaqqiineqaraluar-
toq (inissiat marluk 2-nik initallit
kingusinnerusukku ataatsimoor-
tinneqarsinnaapput inissiaq ataa-
seq 4-nik initalik pissarsiaralugu),
taamaattoq atortorissaarutit eq-
qarsaatigalugit uteriaallanneqan-
gaatsiassaqaaq, tamatumalu kin-
guneranik inuit inissianut siusin-
nerusukkut sananeqarsimasunut
nuunniullutik utaqqerrattussaa-
ginnassapput.
GTO-p siusinnerusukkut nalu-
naarutiginikuuvaa Sovjet-unioni-
imi inissialiortoqartartoq atorto-
rissaaruteqanngingaj alluinnartu-
nik, tassa beton-imik kuineranniit
allanngortinnagit natilinnik, savi-
minernik errorfilinnik assigisaan-
nillu, maani taamaangajattunik
sanaartortoqarnissaa isumaliuti-
gineqarsinnaavoq.
Inissarsiortunut ataasiakkaa-
nut kvadratmeter-inik qassinik
inissaqarsinnaaneq pillugu tikku-
arneqassaaq inuit atugaat eqqar-
saatigalugit millisitsinerup pis-
sarsingaatsiarneq kingunerisin-
naaneraa. Soorunami sananerup
nalerpiaani aningaasanik sipaar-
toqarpoq, puigortariaqanngilarli
inuit atukkatigut ajornartorsiu-
taat najugassarsissunnerinnaasi-
gut iluarsineqarsinnaanngimma-
ta, tassami inerikkiartornermi
pingaaruteqarluinnarpoq inuit
imminnuinnaq naleqquttunik an-
gissusilinnik periarfissaqarnissa-
at.
II. Pillugu. Illuliortiternermut
aningaasaliissutit
Qularutigivallaarnagu oqaatigi-
neqarsinnaagunarpoq illuliorti-
ternermut naalagaaffiup aningaa-
saliinerunissaa anguneqarsinna-
anngimmat. Akerlianilli aningaa-
saliissutit taakua iluaqutaaneru-
lersinneqarsinnaanerat ajornan-
ngilaq, soorlu assersuutigalugu il-
lut 40/60-inik taaneqartartut
amerlisinnerisigut (taakkunani
naalagaaffik aningaasaliisarpoq
40%-imik landskasse-lu
kommune-luunniit 60%-imik). Ta-
amaaliornikkut tassa aningaasa-
lersuinerup sinnera landskasse-
mut aamma/imaluunniit
kommune-nut nuunneqartarpoq,
nammatassap annersaa illumik
piginnittumut namminermut
imaluunniit etagehus-imik attar-
tortumut tunniunniarsimanngik-
kaanni. Inuiaqatigiit aningaasar-
siorneranniit isigalugu sorliup
atorneqarnera apeqqutaavalla-
anngilaq, tassami aningaasat ila-
at naalagaaffimmiit matuneqar-
tussaanngitsut taamaalillutik
Kalaallit Nunaanni kasse-nit pi-
sortatigoortuniit matuneqartus-
saammata akileraarutit, akitsuu-
tit assigisaallu aqqutigalugit.
Aningaasat nammineq pigisat
eqqarsaatigalugit tikkuarneqas-
saaq naatsorsuinermut assersuu-
Moses Olsen, Sisimiut.
tip qupperneq 2-miittup takutim-
magu nunami maani naju-
gaqartut ikittuaraannannguit ki-
simik angisaasat atukkat taama-
attut tunngavigalugit illuliorneq
aningaasalersorsinnaagaat. Anin-
gaaseriviit Kalaallit Nunaanniit-
tut tamakkununnga suli anneru-
sumik atukkiinissaminnut piare-
ersimanersut misissussallugu pif-
fissaqarsimanngilaq. Aningaasal-
li aamma niuvernikkut ingerlata-
apput, aningaasaatitillu siunerta-
nut allanut atukkiussatuulli erni-
alersorneqarlutillu isumannaatsi-
gisumik pineqassatillugit qularu-
tigisariaqarunanngilaq aningaa-
serivinniit pioreersuniit imalunni-
it aningaasanik atorniartarfivin-
niit atorniariaatsimik iluarsartu-
ussisoqarsinnaalissagaluartoq.
Taamaattorli ersarilluinnarunar-
poq aningaaseriviit atorniartarfi-
illuunniit aningaasalersuisini aq-
qutigalugit erniamik aningaasaa-
timi allani inissinneqartuugalua-
runik erniarisinnaasaraluisa
amerlaqataannik piumasaqartas-
sammata. Kiisattaaq ersarilluin-
narpoq atukkanut qularnaveeq-
qutit piumaneqartassammata, ta-
ava ernialluunniit inuit nammi-
neq akilersinnaasaattut mikitigi-
tinneqartassagaluarpata aninga-
aseriviit pisortatigoortumik aki-
leraavigiuartariaqartassapput.
Pisortatigoortumittaaq qularna-
veeqqusiisoqartassappat taava
apeqqutalerpoq tamanna uiarteri-
nerinnaanginnersoq. Ululiarmi in-
unnit akissaqarfigineqarluni na-
jugarineqarsinnaajumalluni pi-
sortatigoortumik ikiorsiivigine-
qartuassaguni taava assigiinnar-
paa akunnermiliuttoq atusiup pi-
sortaqarfiullu atukkiisusaaviuu-
tigaluni qularnaveeqqusiisup
akornganniittoq piiginnaruni.
Allatut ippoq aningaasat nam-
mineq pigisat, nammineq suleqa-
taanikkut pilersitat eqqarsaatiga-
lugit, taamaalillunilu ilaqutariin-
nut ataasiakkaanut illuliortiter-
nermi peqataasinnaatillugit. Taa-
manna piviusunngortinneqarsin-
naavoq immaqa iluaqutaaginna-
rani aammali eqqarsartaatsikkut
sunniuteqartussaq pingaartumik
ilaqutariinnut ataasiakkaanut il-
luliortiterneq eqqarsaatigalugu,
akilersueriaatsit imaalillugit ilu-
arsineqarsinnaagaluarpata tassa
nammineq illuliorneq imaluunniit
illuliornermi sanaqataaneq anin-
gaasatigut iluamik takuneqarsin-
naasumik iluanaarutaasunngorlu-
gu. Etagehus-nilli sanaartorner-
mut atatillugu iluarsartuussineq
taamaattoq piuminaatsuullunilu
iluarsineq ajornassagunarpoq, il-
lussaqarniarnermullu iluarsiissu-
tissavik tamanna aqqutigalugu
anguneqarsinnaangilaq.
III. Ineqarnermut akiliutit
Naak ilaqutariinnut ataasiakkaa-
nut illualiat Kalaallit Nunaanni
sivisuatsiaamik sanaartorneqar-
simagaluartut, taamalu assigiin-
ngisitaartorujussuarmik pitsaas-
suseqarsinnaallutik taamaattoq
Daglig leder
Julianehåb Museumsforening søger daglig leder af Juliane-
håb Lokalmuseum i Qaqortoq til tiltrædelse 1. juli 1980 el-
ler efter nærmere aftale.
Museet er oprettet i 1972 og drives af museumsforeningen
med kommunalt tilskud.
Museet påregnes at blive anerkendt som statstilskudsberet-
tiget fra 1. januar 1981.
Det forventes at museets kommende leder skal være i be-
siddelse af de nødvendige faglige og administrative kvalifi-
kationer til at udbygge og vedligeholde det bestående samt
gennem udstillinger og andre aktiviteter i museet bidrage
til, at dette får en central placering i kommunens
folkeoplysnings- og kulturformidlingsvirksomhed.
Aflønning efter uddannelse og kvalifikationer.
Der vil blive søgt stillet passende bolig til rådighed for hvil-
ken der ydes boligbidrag efter gældende bestemmelser.
Ansøgning sendes til Julianehåb Museumsforening, Post-
box 177, 3920 Julianehåb inden 1. maj 1980.
Nærmere oplysninger kan fås hos foreningens formand, sko-
leinsp. Helge Schultz-Lorentzen, 3920 Julianehåb, tlf.
3 81 40.
18