Atuagagdliutit - 06.10.1982, Blaðsíða 26

Qitomiunngip-
pallaarpugut
Ukioq 2000-ip missaaniit innuttaasut ikiliartulissanngippata
spiralit, iisartakkat usuullu puui atomeqarunnaartariaqarput
Sinittarfitsinni susaqanngippallaa-
lersimanerpugut imaiuunniit naar-
tunaveersaatit ima pitsaatigilersi-
manerpat, allaat nunatsinni innut-
taasut nunap ingerlaannarnissaa-
nut naammattumik‘ amerlassuse-
qarsinnaajunnaarsissimaliugit. Ki-
sitsisitigummi takussutissiat erser-
sippaat, Kalaallit Nunaanni innut-
taasut ukioq 2000-ip missaaniit
ikiliartulerumaartut.
Kalaallit Nunaannut ministereqar-
fiup nunami maani qitorniorsinnaas-
suseq qitorniorumassuserlu misissua-
taarsimavai, inerneratigullu ukioq
2005-ip tungaanut innuttaasut qanoq
amerliartorumaarnerat ersersinne-
qarpoq.
Missiliuusiaq assigiinngitsunik si-
samanik iluseqarpoq, isumalluarnar-
nerpaamilu erserpoq, innuttaasut ila-
at, nunami maani inunngorsimasut,
ukioq 2005-imi 53.694-iujumaartut.
Missiliuusialli isumalluarpalun-
nginnerpaartaani inunngortartut iki-
liartornissaat piinnarani aammali al-
lamut nuuttartut amerlalluinnarsin-
naanerat ilanngullugu naatsorsuutigi-
neqarpoq, taamaassappallu ukioq
2005-imi inuttaasut tamarmiusut
45.315-iujumaarput.
Suli amerlanerusut
Missiliuusiani assigiinngitsuni marlu-
usuni tamani 1981-imut sanilliullugu
amerleriarnissaq naatsorsuutigine-
qarpoq. Ukioq taanna kisitsisitigut
takussutissiani »kalaallit«-nik taane-
qarsinnaasut 40.810-usimapput. Ka-
laalerlu tassaatinneqarpoq, meeraq
Kalaallit Nunaanni inunngorsimasoq
kalaallimik anaanaqarluni.
Amerliartornissaalli qiviaqqilaa-
riartigu: Innuttaasut amerliartornis-
saat titarninngorlugu ersersinniaraan-
ni, takuneqarsinnaavoq — assersuu-
siami isumalluannginnerpaami —
ukioq 2000-imi amerlanerpaasut
55 miil. kr.
nunavtinut
EF-immgånit
nautsorssutigineicarpoK nunarput
EF-imit anisassoK januarip 1-iånit
1985. ilaussortautitdlutale tapTvfigi-
neicarsinautitauvugut, EF-imilume
nunavtinut tapissuteKarKåmerpoK 55
miil. kr-nik igdloicarfingne nunaxar-
fingnilo sanaortugagssanut atugag-
ssanik.
taplssutit sanågssamut atautsimut
tungassut angnerssait 25,6 mili. kr-
uput atorneKåsavdlutigdlo Ilulissane
mitarfiliamut. pilerssårutit maligdlu-
git tåuna inersimåsaoic 1984-ime.
regionalfonde atulermatdle 1975-i-
me EF nunavtinut katitdlugit taplssu-
teKarsimavoK 464,8 mili. kr-nik.
ukiormånåinaK taplssutit 79 miil. kr-
uput.
45.541-iullutik. Ukiut tallimat qaa-
ngiummata — titarnerup ammukaq-
qilerluni — 1995-imi killiffigisimasa-
ni nalleqqippaa — tamatumuunak-
kulli tassa ammukarluni.
Inunngortartut ikippallaartut
Missingersuusiami titarnerup ammut
aallarneranut pissutaavoq, kisitsisiti-
gut takussutissiami »naggorissuseq«-
mik taaneqartoq. Tassani pineqarput
meeqqat, arnanit 1.000-init piffissaq
qitorniorsinnaaffigisaq tamakkerlu-
gu qitorniarineqartut.
1960-ikkut qiteqqunnerat Kalaallit
Nunaanni naggorinnerpaaffiuvoq,
nunami arnat tamarmik agguaqati-
giissillugu arfineq-marluk sinnerlugit
qitornartaarsimapput.
Taamanerniilli kisitsisit — tassa
naggorissuseq — sukkalluinnartumik
appariartorsimavoq, 1978-imilu ikin-
nerpaasimallutik arnamut ataatsimut
meeqqat marluk missaannarilerlugit.
Naggorissuserlu manna tikillugu suli
taama appasitsigaaq — imannguaan-
naq nikerarluni.
Nuuttartut — nalorngi-
nartorsiutaapput
Qularutissaanngilluinnarpoq naggo-
rissuseq suli appariaqqikkumaartoq.
Arnat inuusuttorpasuit, suli naggoril-
luinnaraluarput, kisitsisitigulli paasis-
sutissiat naatsorsuutigaat, arnat
utoqqaanerusut ukiualunnguit
Danske frimærker ønskes
byttet med grønlandske.
Henv. Peter Petersen,
Smakkevej 4, 4040 Jyllinge,
Danmark.
atuagaK
nutåK...
akia kr. 59,-
Kalåtdlit -nunåne naKiterlsitsissarfik
qaangiuppata sunniuteqarneruleru-
maartut.
Titarnerup napinera, tassa innut-
taasut ikiliartulernerat, kinguartinne-
qassappat, Kalaallit Nunaanniit alla-
mut nuuttarneq allanngortinneqarta-
riaqarpoq.
Kalaallit Nunaannut Kalaallit
Nunaanniillu nuuttarneq kisitsisitigut
takussutissiani nalornginartorsiutaa-
nerpaavoq, kisitsisitigullu takussutis-
siortut isumaqarput, nunami maani
K'eKertar-
ilinniartitaanikkut periarfissarissaar-
nerulemeq innuttaasunik nuutitsina-
veersaarutaasinnaasunut ilaasoq.
Danmarkimi sulifFissaaleqineq
akissarsiallu naleerukkaluttuinnarne-
rat Kalaallit Nunaanniit naalagaaffe-
qatigisamut nuunnissaq pilerinan-
nginnerulersissinnaavaat.
Missingersuusiat eqquutissappata,
nunami maani inuttaasut kalaaliusut
ukioq 2.000-ittaaq kingorna amer-
liartuinnarsinnaassapput.
ssuarmiunut,
erKåmiuinutdlo
Bikuben-ime direktøre Lars Jørgensen, K'eKer-
tarssuarmTniarpoK mardlungornermTt 26. sisa-
mångornermut 28. oktober 1982, Angåkugsar-
fingmilo nåpineKarsmauvdlune.
aningaussanik atornigssamut, ilissinigssamut-
dlunTt, påpiarkanik nalilingnik pisinigssamut tu-
nissinigssamutdlunrt, nangmineK sulivfiutitår-
niardlutik autdlartitsiniardlutik soKutigingnigtut
imalunft ardlåtigut aningaussat tungaisigut su-
junersorneKarumassut Kulåne taineKartumut
sågfigingnigsmåuput tikerårnerane imalunTt a-
tautsiméKatigingningnigssamingnik inimérinf-
kut Bikuben-ip atåssuteKarfia avKutigalugo, tå-
ssa hr. Mikkel Abrahamsen, telefoneKartOK
4 72 77.
Til beboerne
i K'eKertarssuaK
(Godhavn)
kommune
Bikubens direktør 0Lars Jørgensen aflægger i
perioden tirsdag den 26. til torsdag den 28. ok-
tober 1982 besøg i K'eKertarssuaK (Godhavn)
hvor han kan træffes på Arktisk Station.
Interesserede, der ønsker en samtale om udlån,
indlån, køb/salg af værdipapirer, opstart af
egen virksomhed, eller som ønsker anden råd-
givning, kan kontakte ovennævnte under be-
søget eller aftale møde med Bikubens kontakt-
person, hr. Mikkel Abrahamsen, på telefon
4 72 77.
2) Bikuben
26
ATUAGAQDUUTIT