Atuagagdliutit - 04.07.1984, Blaðsíða 6

Ujarassiuut Kujataani
misissuissasut
All. Karsten Secher
Ujarassiuutut assigiinngitsunik
ilinniagaqarsimasut Kujataani pif-
finni assigiinngitsuni aatsitassanik
aasaq manna julimi augustimilu
misissuinissaanni Kalaallit Nu-
naanni ujarassiuutut misissuiso-
qarfik GGU siulersuisuullunilu
atassuteqaataassaaq. Misissuiffigi-
neqarnerusussaavoq Motzfeldtip
Tasiata Narsarsuup eqqaaniittup
eqqaa, sivikitsumillu misissuiffigi-
neqassapput Kangilinnguit, Qassi-
arsuup eqqaa, Igalikup Kujalliup
eqqaa, Igalikup qeqertaasaa Aap-
pilattullu kangerluata avannamut
sammerngata ilorpasinnerusortaa.
Peqataasussat inuit katillutik
27-iusussat tassaapput ujarassiuut
GGU-meersut taakkulu ikiortaat
kiisalu ujarassiuut Tuluit Nunaan-
neersut Tyskillu Nunaanneersut.
Sulineq Narsarsuarmiit aqunneqas-
saaq ujarassiuullu tassanngaanniit
Grønlandsflymit suliffissaminnut
helikopterissunneqartassapput.
Misissuivinni nunap pissusai
Kujataani ujaqqat amerlanersaat
pilersimapput ukiut 1.8 1.7 milliar-
tit matuma siornatigut qaqqat ta-
maaniittut pinngoriartulermata.
Ujaqqat tamakku ataatsimut ketili-
diske grundfjeldinik taaneqartartut
tassaanerupput granit, gnejs, sand-
sten, krystallinske skifre aamma
amfibolit (ujaqqat manngertut
taartut siornatigut basaltiusima-
sut). Qaqqat taamanikkut pilersi-
masut kingusinnerusukkut nungus-
simapput inigisaraluallu qallerne-
qarsimavoq qaleriaannernik aa-
laakkaanngitsunik kingusinneru-
sukkut sandsteninngorsimasunit,
tamakkulu ilaatigut ilisarnarnersa-
raat sandstenit aappaluttut qaqor-
tunik milallit Igalikumi nassaassaa-
sut.
Ukiullu 1.5 milliartit missaasa
matuma siornatigut innermik anit-
serujussuartoqartarsimavoq, ta-
makkulu kingunerisaannik pilerso-
qartarsimavoq nunap iluani qup-
parsuarnik kingusinnerusukkut
ujaqqanik aannikunik immerne-
qarsimasunik. Tamatumunnga pe-
qatigitillugu nuna sajuttarsimavoq
nunallu qaava ili vitsukaarsuakkuu-
taanngorlugu qulloorsimavoq im-
minnut nikingasitaarlutik inissitsi-
tertunut. Tamatuma kingorna na-
linginnaasumik nungullariartor-
nikkut nunap qaava 1 - 2 km-inik is-
sussusilimmik ilanngarsimavoq ta-
matumunngalu peqatigitilluni nu-
natarpiaa qaffakkiartuaarsimallu-
ni, tassaluuna tamanna ullumikkut
takusinnaagipput assigiinngitsor-
passuarnik iluseqalersimasoq ilaa-
tigut Nunarsuarni, Tuttutuumi,
Narsap eqqaani kiisalu Igalikup
avannaani kangiani.
Arsuup Qaqortullu akornanni,
pingaartumillu Tunulliarfimmi
ujaraqarpoq aannikunik nunap ilu-
ani quppanut kuussimasunik pin-
gaartumik natriumimik kaliumi-
millu sananeqaatinillu soorlu bery-
liumimik, lithiumimik. zirconiumi-
mik, tantalimik, uranimik thoriu-
mimillu akoqarluartunik, ujaqqal-
lu aannikut issornerminni pilersis-
simasaat aatsitassat qaqutigoortut
ujarassiuunit soqutigineqartoru-
jussuupput. Ilisimaneqarnerpaa-
sullu tassa Kuunnaat (månesten),
Ivittuut (orsugiak, topas il.il.) Ka-
ngerluarsuk (ægerin, steenstrupin,
eudialyt il.il.) kiisalu Kuannersuit
(tugtupit, steenstrupin, ussingit
il.il.). Sananeqaatit qaqutigoortut
katersuussimasut ilaatigut ima an-
nertutigisarsimapput allaat ilua-
naarniutigalugit iluaqutiginiarne-
qarsinnaanerat eqqaaneqartarsi-
malluni. Assersuutitut taaneqarsin-
napput Kuannersuarni uran Kan-
gerluarsummilu zirconium.
Sananeqaatit qaqutigoortut ka-
tersuussimasut manna Motzfeldtip
Tasiata eqqaani misissorneqartus-
saanngorput. Tamakkoqarnera
1979-imi paasineqarpoq GGU-p
Risø suleqatigalugu qinngornerit
radioaktiviusut atorlugit helikopte-
rimiit missisuimmat. 1982-imi aal-
larnisaataanik ujarassiuutut misis-
suisoqarmat paasineqarpoq tamaa-
ni qinngornermik radioaktiviusu-
nik peqaannarani aammali aatsi-
tassanik qaqutigoortunik niob-
imik tantalimillu peqangaatsiarto-
rujussuusoq. Niob tantalilu atorne-
qartarput sisammik immikkut atu-
gassamik akoorinermi, soorlu jet-
motorinut elektronikkilerinermilu
sakkussiornermi.
Motzfeldtip Tasiata eqqaani
ujarassiorneq
Sananeqaatit qaqutigoortut Motz-
feldtip Tasiata eqqaani nassaassaa-
sut nunami annertoorujussuarmi
500 km2-it missiorlugit annertussu-
silimmi ipput sermersuup Igalikul-
lu Kangerluata qinnguata akorngi-
sa missaanniillutik. Nuna tamanna
sivingasorujussuuvoq tikikkumi-
naasutsilu pissutigalugu ujarassiu-
unit misissuiffigineqarsimanngin-
gajalluni. Taamaattumik aasaq
manna suliassat pingaarnersariu-
maarpaat ujarassiuutut nunap assi-
liornissaq, tamannalu GGU-mit
Tuluillu Nunaanni Durhamimi ilin-
niarnertuut ilinniarfissuaaneersu-
nit ujarassiuunit pingasunit isuma-
gineqassaaq. Immikkut ittumik
misissuinissami pingaartinneqar-
tussat allat ilagaat nunap ilaanik
aatsitassartalinnik misissuinissat,
taakkulu uuttortaqqissaarneqarlu-
tillu, nunap assiliorneqarlutillu su-
ussisersiorneqarnissaminnut akusi-
nerissagssausivingmut a\7Kuta
KaningnerulerpoK. Johnson aKutemlait
Johnson atordlugo nal. akunerpagssuine
isumakuluteKamak angalasinauvutit. tamatigord-
luinaK autdlartikuminartoKj åma Kalåtdlit-
nunåta silåinåne perssuarsiomarsinaus-
sume. motore KajangnaitsoK,
såkortoK, atuissorssungitsoK
asulume isumangnångitdluinar-
tumik ingerdlassartoK.
Johnson Work-Horse model-ine
7-10-14-25-40-55-65-100-155-ine
pineKarsinauvoK åma uvdluinar-
ne aKuteralangmik atuivdlune
nuånersisitsivdluinartunik
atortoKardlune.
fjahnson
F3K.UTEEFRFJLF3IT
aicuteralangnik
ilisimaringnigtut aperigigit
6 NR. 27 1984
ATU AG A6D LXUTIT