Atuagagdliutit - 25.07.1984, Blaðsíða 17

Umiamik Ammassa-
limmut ilisimasas-
sarsiorneq 1884
Septemberip aallaqqaataani ukiut 100-it
qaangiussimassapput ilisimasassarsioriat
Nanortalimmiit aallarsimasut Tunumi qeqertamut
Ammassalimmut pineranniit. Taamanikkut TUnu allanit
ilisimaneqarani taamaallaat tappavani najugaqartunit
ilisimaneqarsimavoq
Ilisimasassarsiortut ukiivimmi Tasiusaarsik Killermi inussuliamik saniani.
Ekspeditionens deltagere ved en nybygget varde på overvintringsstedet Ta-
siusaarsik Killeq.
All. Ove Bak
Ataasiarlutik ukeereerlutik ilisima-
sassarsiortut 1884-imi Kitaata Ku-
jataanut uterput. Peqataasullu Ka-
laallit Nunaata sinneramiunut si-
larsuarmiunullu sukumiisumik o-
qaluttuaraat eskimuut inooqati-
giinnguit silarsuarmi qeqertat an-
nersaata »tunuani« inuusut.
Tunumi avinngarussimasumi
ilisimasassarsiorneq siulleq
Umiarsuit tingerlaataannallit na-
•aanni Tunu sikorsuaqartaqisoq ti-
kinneqarsinnaanngiusavissimavoq
pingaartumik 1700-ikkunni 1800-
ikkunnilu sikorsuaqarujussuartar-
nera pissutigalugu.
Qallunaaq 1750-ikkunni Nanor-
tallip eqqaani angalasoq P.O. Wal-
løe tusarsimavoq Tunumigooq »i-
nuttuumasunik« inoqartoq. Kitaa-
miullu tamakku ersigilluinnarsima-
vaat takornartaninngooq nerisar-
mata.
Qaqortumi niuertoqarfiup 1775-
|mi Alluitsumi kiisalu Narsaq Ku-
jallermi ajoqersuisoqarfiit 1774-
imi 1824-imilu tunngavilerneqar-
nerisa kingorna Tunumiit uiartunik
tikittoqartaannalersimavoq. Taak-
ku najugarisimasaminni pissutsit
oqaluttuarisarpaat taamalu pi-
ngaartumik palasit nunap ilaata ta-
niatumap misissuiffigineqarlunilu
nunap assiliorneqarnissaa soqutigi-
neruj artuinnalersimavaat.
1829-imi W.A.Graah Tunumut
angallavigiuminaatsumut ilisima-
tuutut misissuiartorpoq. Ajornar-
torsiornaqisumillu angalareerluni
kangerluk sikoqaqisoq Ikersuaq ti-
killugu.
1849-imi Tunumiit uiartut Qa-
qortumi niuertoq qeqertamik Am-
niassalimmik oqaluttuuppaat. Siul-
lerpaamillu ateq taanna allanne-
Qarlunilu amerlanerusunit ilisima-
neqalerpoq. Ukiuni tulliuttuni Am-
ntassalik eskimuullu tassani inuu-
sut pillugit tusallattaartoqaralut-
tuinnarpoq, umiat qaannallu Nu-
nap Isuata eqqaanut uiartut taama-
nikkut nunaqarfiit kujallersari-
saannut Pamiallummut niuernia-
riartortarmata.
Gustav Holmip
'lisimasassarsiornera 1883-85
llisimasassarsiornissaq maannak-
kut »umiamik ilisimasassarsior-
neq«-mik taaguuteqartillugu ilisi-
niasarput 1883-imi aasakkut piler-
saarusioqqissaarneqalerpoq. Pi-
sortaasussallu Gustav Holmip eski-
ntuut nammineeq angallataat im-
makkut sikoqaqisukkut tamaana a-
ngallatigiumallugu qinersimavaa.
Gustav Holmip saniatigut ilisi-
masassarsioqataassapput Vilhelm
Garde, Peter Eberlin, Hans Knut-
sen oqalutsillu Hendrik aamma Jo-
han Petersen Alluitsip Paata Na-
nortallillu akornanni Sallerni ni-
uertorusiusup erneri. Qajarpaaluit-
taaq anguartillu Nanortalimmit eq-
qaanillu pisut peqataassapput.
1884-imilu majimiit peqataavoq a-
joqi Johannes Hansen Alluitsup
Paaneersoq.
Qallunaat ilisimassarsioqataa-
sussat Nanortalimmut tikipput 18.
juli 1883. Augustimi septemberimi-
lu misiliillutik Kitaata kujaterpiaa-
nut angallapput Danells Fjordillu
paani qimatulillutik. Ilisimasas-
sarsiortussat Nanortalimmi ukiip-
put.
Tunumut angalanissarsuaq
1884-imi majip ulluisa tallimaanni
aallarnerneqarpoq. Naak sikor-
suarsioraluaqalutik sinerissallu
qaqqartoqisut, ikersuit iigartartor-
lu sikoqaqisoq Puisortoq aqqu-
saartussaagaluarlugit ingerlalertu-
ngaatsiaqaat.
Julip 28-ianni ilisimasassarsior-
tut Timmiarmiut Kangerluata paa-
niillutik marlunngorlutik avipput.
AffaatV. Gardemit siulersorneqar-
lutik Nanortalimmut utissapput
peqqumaatissaasorlutik. Gustav
Holm, Hans Knutsen, Johan Peter-
sen, Johannes 3 Hansen, qajartaq
ataaseq anguartillu arfinillit Am-
massallip tungaanut ingerlaqqip-
put.
llisimasassarsiortullu W.A.
Graah-ip 1829-imi angalanermini
tikissimasaasa avannapasinnersaat
avannamut qaangerpaat. 1884-imi
septemberip aallaqqaataani Tasiu-
saarsuk Killeq Ammassallip qeqer-
taaniittoq tikippaat. (Maannakkut
Ammassllip illoqarfiata kanger-
luinnaani 15 km-inik kangisinneru-
sumiittoq).
Tassani ilisimasassarsiortut
ukiipput issunik qarmalinnik illo-
rujussualiorsinnarlutik. Piffissaq
atorluarpaat inuiaat pissusiinik
paasiniaallutik. Gustav Holm oqa-
luttuatoqqanik, inooriaatsinik ileq-
qunillu allattugarpassuaqarpoq.
Kiisalu atortunik atisanillu pisior-
torluni. Johannes Hansen tunu-
miut oqaasii pillugit allattuivoq. I-
nuit nalunaarsorlugillu tunumiut
kuisimanngitsut oqaluttuaataat
kristumiullu Oqariartuutaat allat-
torlugit. Hans Knutsen eskimuunik
tunumiunik assiliortuingaatsiar-
poq. Maannalu ukiut 100-it qaa-
ngiutereeraluartulluunniit taakku
igalaaminermut assilisat suli assi-
leqqinneqarsinnaapput.
1885-imi junip qulingiluaanni ili-
simasassarsiortut Tasiusaarsuk Kil-
lermit aallaqqipput augustimilu
Nanortalimmut Kitaaniittumut u-
teqqillutik.
Tunumiut nungukkiartulersut
Gustav Holmip allaaserisai malillu-
git Tunumiut taamanikkut sukka-
suumik ikiliartorsimapput. Kisissi-
mavaat inuit 413-iusut paasisimal-
lugulu 1881-imiit 1883-imut 70-it
missaannik ikilisimasut.
Piniarniarfilussimavoq — ilaan-
neeriarlunili taamaaliuartarsimal-
luni. Inooqatigiinnguilli avinnga-
rusimalluinnartut aarlerinarluin-
nartumik nungukkiartupiluulersi-
mapput. Allanit akuneqartanngin-
nermit eskimooqatiminnit allaane-
rujussuarmik periaaseqalersimaga-
mik.
Johannes Hansenip uternermik
kingorna Ammassallip qeqertaani
niuertoqarfiliortoqarnissaa siun-
nersuutigalugu allaaserisaqarner-
mini innuttaasut nungukkiartorne-
rat aarlerinartutut eqqartorsima-
vaa. Tamatumunngalu ilaatigut
pissutaanerarsimavaa pitsaasunik
sakkuliussaarsimanerat atorluar-
sinnaasunillu angallataarussimane-
rat - pingaartumillu ileqqutik im-
minnut aseruutaalluinnarsinnaasu-
mik atulersimavaat. Napparsima-
sut meeqqallu imaanut igiinnarne-
qartarput. Anersaanut nalunartu-
nullu ersineq nukillaariartuutaasoq
ingasalluinnarpoq. Akiniaqattaat-
tarnerlu atugaasorujussuulluni.
Gustav Holmip ilisimasassarsior-
neq pillugu nalunaarusiamini atu-
garliuuterpassuit eqqartoramigit
toqutsisarnerpassuit imminortar-
nerpassuillu pingaarnerutillugit eq-
qartorsimavai. Paasilluinnarsi-
mavaalu eskimuut inooqatigiin-
nguit taakku nungukkiartornermit
namminneq qanoq iliuuseqarfigi-
sinnaanngisaminnit annaanneqas-
sappata taava avataaniit annertuu-
mik qanoq iliuuseqartoqartaria-
qassasoq.
Tunumiut ikinngutaat illersui-
suallu Ejnar Mikkelsen annaassini-
arnissaq pillugu kingusinnerusuk-
kut ima allappoq: »qallunaamik
nunassittoqartariaqarpoq ammas-
salimmiunik aqqummi atuligas-
saanni artornartulimmi siunnersui-
sussamik. Ajoqersuiartortitap tu-
numiut kuisimanngitsut kristu-
miussutsip qaamasuanik tunisaria-
qarpai toqutsisarnerit taamaatin-
neqaqqullugit, imminortarneq a-
kiorneqaqqullugu, sanngiinneru-
sut illersorneqaqqullugit inuiaqati-
giillu misigissutsinik takutitsisarsi-
manngikkaluartut imminiiginnar-
neqarsimasutut inuunerminnit
qaangiiaartuleqqullugit«.
Taama ulluinnarsiuterpalaartigi-
sunik oqaasertaliineq inunnit ullu-
mikkut inuusunit suusupaginartu-
tut isumaqarfiginarsinnaagaluar-
poq. Oqaatsilli taamaattut taama-
nikkut allatut periarfissaarunnermi
saqqummiunneqarsimasutut isigi-
neqartariaqarput.
Piffissaq kingulleq atorlugu
annaanneqarput
Aningaasassaaleqineq immaqalu
aamma qanoq iliuusissaaleqineq
pissutaallutik ukiut qulit qaangiun-
neranni aatsaat niuertoqarfik Am-
massalik tunngavilerneqarpoq Am-
massalip qeqertaataata kangilerna-
ni kangerliumanermi Tasiusami
(tunumiutoorlugu Tasiilami).
1894-imi augustip 26-ianni
KGH-ip umiarsuaa »Hvidbjørnen«
niuertoqarfimmiussat ilaasoralugit
kangerliumarngup avataanut kisar-
poq — ilaasullu ilagaat niuertoq Jo-
han Petersen ajoqersuiartortitarlu
F.C.P. Riittel. Maannalu paasine-
qarpoq innuttaasut ukiut qulit i-
ngerlaneranni 413-iniit 247-inut iki-
lisimasut — ingerlaaseq annilaar-
nartoq qujanartumilli piaartumik
allanngortinneqartoq.
Kingumut qiviarneq
Tunumiut ukiormanna eqqaaniar-
sinnaavaat pisimasut innuttaasut
ataannarnerannik kinguneqarsi-
masut nutaarluinnarmilli ineriartu-
lernermut aallaqqaataasimasut.
Niuertoqarfimmik Ammassa-
limmik pilersitsineq — silarsuup
oqaluttuarisaanera tamaat eqqar-
saatigissagaanni — iliuusaasima-
voq inuiannguit sanngiitsut an-
naanneqarnerannut assersuutis-
saalluartoq. Taamaattumik inuit
taamanikkut sullissisuusimasut qu-
janiarnermik eqqaaneqartariaqar-
put ammassalimmiullu ataqqisaria-
qarlutik kingumut makeqqissin-
naasimammata.
ATUAGAGDLIUT1T
NR. 30 1984 17