Atuagagdliutit - 13.03.1985, Qupperneq 40

Misiliilluni aalisarneq
iluatsilluartoq
Nunaqarfimmi Qeqertami Diskobugtimiittumi
qaammatip ataatsip ingerlanerinnaani qalerallit 300
tonsingajaat tunineqarput
1984-imi julimiit oktoberimut Qe-
qertap eqqaani Torsukattammi
misiliiluni qaleralinniartoqarpoq.
Misiliillunilu aalisarneq iluatsillu-
angaarmat Hulissani qaleralinniar-
tartut tamarmik taavunnaasimap-
put, qaammatillu ataatsip ingerla-
nerinnaani qalerallit 300 tonsinga-
jaat nunaqarfimmut Qeqertamut
tulaanneqarsimapput.
Aalisarnerup kingunerisaanik
Ilulissat kommuniat PROEKS-ilu
nunaqarfimmi anginerusumik tu-
laassuiviliornialersimapput, aalisa-
garpassuit suli taavani pisariuarne-
qarsinnaagunartut tulaassorneqar-
nissaannut naammattussamik.
PROEKS Københavnimiit Ilulis-
sani niuertumut Sven Gjerulffimut
nalunaarsimavoq Qeqertami nu-
taamik tulaassuiviliortoqatariaqar-
luinnartoq.
Ilulissani kommunalbestyrelsip
januarimi ataatsimiinnerani niuer-
toq taama nalunaarpoq.
Pisalli assartorneqartariaqartas-
sapput Qeqertamiit PROEKS-ip
Ilulissani suliffissuaataanut, kisi-
anniii aamma immaqa Qeqertami
nioqqutissiorfiliortoqarsinnaas-
saaq, niuertoq oqarpoq. Taamaali-
ornikkummi kutterit atorlugit as-
sartuisarneq kingornalu aamma
umiarsuit atorlugit assartuisarneq
pinngitsoorneqarsinnaalissapput.
Ullormut 3 tonsit
Annerusumik tulaassuiviliortoqar-
nissaata tungaanut ullormut anner-
paamik 3.000 kg-it tulaanneqarsin-
naasarput, taakkulu nunaqarfim-
miut umiatsiaararsortut tulaattar-
paat.
Angallatit allat aalisartullu Ilu-
lissaneersoq Ilulissani suliffissuar-
nut tulaassiartortariaqartarput,
Femerling på Gammel Kongevej i
København kan ikke aftage flere
friske rejer i øjeblikket fra Proeks i
Ilulissat. Proeks i København hå-
ber imidlertid på, at levere flere fri-
ske rejer til Danmark, når tivolisæ-
sonen begynder.
Flytransporten af ferske fiske-
produkter kan kun ske fra fabriks-
byer med lufthavn til fastvingede
fly. Derfor er det kun muligt, at
eksportere disse friske rejer og an-
dre fiskeprodukter fra henholdsvis
Nuuk og Ilulissat.
I slutningen af februar leverede
proeks friske rejer til Schweiz. På
spørgsmålet om der er andre mar-
keder, siger eksportchef Bjørn Fu-
PROEKS Københavnimiit niuertu-
mut taama allappoq.
PROEKS-illu kissaatigaa siun-
nersortip nunaqarfiliartarneri aku-
likillisinneqassasut.
Kommunalbestyrelsillu ataatsi-
miinnerani niuertup oqaatigaa nu-
naqarfinnut siunnersorti suleqati-
galugu tulaassuivissap sumiiffissaa
tikkuarsimagitsik maannakkut aa-
lisakkeriviusup eqqannguanittus-
sanngorlugu.
Kiap akilissavaa
Nalornisoorutaasorli tassa tulaas-
suiviliassaq kiap akilissanera. Niu-
ertoq Sven Gjerulff oqarpoq KGH
aningaasaleeqataasinnaanngilluin-
nartoq.
Tulaassuiviliassap aningaasaler-
sornissaa aammalu aalisakkanik
Ilulissanut assartuinermi aningaa-
sartuutaasarumaartut kiisalu Qe-
qertami imeqarniarneq pillugit
kommunip nunaqarfinnut isorliu-
nerusunullu naalakkersuisoqarfik
isumaqatiginialereerpaa.
Ataatsimiinnermissaaq suliffis-
suup pisortaa Poul Bagger oqar-
poq, misiliilluni aalisartitsinerup
nalaani nunaqarfimmi tulaassui-
nikkut pissutsit ajorluinnarsima-
sut. Aalisagarpassuit tikiussorne-
qaleriasaartut nunaqarfimmi nam-
massineqartarsinnaasimanngillat.
Tamatumalu kingunerisaanik aali-
sakkat eqqortumik uuttortarneqar-
tarsimanatillu ilaatigut akiliival-
laartoqartarsimavoq. Aammalu tu-
neriikkat umiatsiaamiit tilleriarlu-
git aqaguani tuneqqinneqartarsi-
mallutik. Aammattaaq qassutinik
pisar, igiinnagassaagaluit tunine-
qartarsimapput.
Suliffissuup ukiumoortumik na-
lunaarusiaani allassimavoq misiliil-
ru, Proeks i København: — vi må
gradvis vinde erfaring først i Dan-
mark, dernæst i Schweiz. Men vi er
naturligvis opmærksomme på an-
dre mulige markeder.
Han understreger dog, at erfa-
ringsgrundlaget endnu er for spin-
kelt til at han vil udtale sig konkret
om afsætningsmulighederne for et
produkt, der er dobbelt så dyrt som
frosne pillede rejer.
Ialt er der leveret 350 kg rejer til
Femerling i København og 100 kg
rejer til fiskeforretninger i Ziirich
og Geneve. Der er tale om friskfan-
gede og friskpillede rejer, der sen-
des nedkølede men ufrosne afsted
til fiskehusene i Danmark og
Schweiz.
luni aalisartitsineq PROEKS-ip
akisunaarujussuarsimagaa.
Assersuutitut taaneqarpoq nuna-
qarfimmut tulaassuisut amerlane-
rujussuat, tassami amerlanertigut
ullormut tulaassat karsit pingasuin-
naasarsimagaluartut misiliinerup
nalaani ilaanni sapaatip akunnera-
nut karsit 1.300-it tulaanneqartar-
simagamik. Qullukkiorneq pillugu
Poul Bagger oqarpoq, ukiormanna
qulluk kiat 1.300 tonsit missaanni-
ittut taakkulu aalisakkanut 13 ton-
sit missaanut naapertuuttut, ta-
mannalu nunaqarfimmi sulifsissa-
rissaarutaasimaqaaq.
Suliffissuarmut qaleraleerutit
amerlisut
Ilulissani PROEKS-imut qaleralee-
rutit 1984-imi 1983-imut naleqqiul-
lutik 72 procentimik amerleriarsi-
mapput. 1982-imi tulaanneqarput
qalerallit 899 tonsit, 1983-imi 839
tonsinut ikiieriarlutik, 1984-imili
1449 tonsinut amerleriarlutik.
1984-imi 900 tonsit naatsorsuuti-
Ammassat arnarluit suallit nunat-
sinnit Japanimut nioqqutigineqa-
lerput. Japanimut assut taakku-
ninnga soqutiginnipput kilumullu
akilertarlugit 10-12 kruuninik.
Taamatut nalunaarpoq inuutissar-
siornerup tungaatigut naalakkersu-
isoq Lars Emil Johansen Inatsisar-
tuni oqalllinnermi aalisakkanik
maanamut nioqqutissiaasanngitsu-
nik misileraaneq pillugu. Lars Emil
Johansen aamma nalunaarpoq uki-
ut tallimat ingerlaneranni pilersaa-
ruteqartoqartoq aalisakkat allat
soorlu ammassat, oquuttat, uukkat
suluppaakkallu misilerarneqarnis-
saannik iluaqutigineqarnissaannil-
lu. Majimilu Landstingip katersu-
unnissaani tamanna pillugu nassui-
aateqartoqassaaq.
Passissutissat tamakku saqqum-
merput Jens Geisler apeqquteqar-
mat siorna ammassannik misiliine-
rup qanoq ingerlasimaneranik. Si-
Orna majimi AAK-ip misiliinera
norskit aalisariutaannik attartuk-
kamik qalorsuarnik notinik piniuti-
limmik amigartoorutaasimavoq
800.000 kr-inik, tassunga naalak-
kersuisut tapiissuteqarsimapput
153.000 kr-inik. Misiliinerli iluat-
sinngikkaluartoq taamaatinniarne-
qanngillat ammassannik aalisakka-
nillu maanamut annerusumik nioq-
qutissiaasanngitsunik misiliinerit.
Paasineqarsimavoq qalorsuarnik
notinik ammassanniarneq naleqqu-
tinngitsoq. Iluatsitsineqarnerusi-
mavoq kunni misiliineqarmat qalu-
nik puttasunik pisagaannik. Oqa-
luttullu arlallit ilalerpaat misileeq-
gineqarsimapput, qaffariarnerullu
kingunerisimaa 1985-imi 1.500ton-
siunissaat naatsorsuutigineqarsi-
mammat.
Amerleriarnerinut pissutaasut
ilagaat 1984-imi Qeqertamut 272
tonsinik tulaassisoqarsimanera,
naak 1983-imi 100 kginnaasimaga-
luartut.
Nunaqarfinnilumi aallanissaat
qaleralinniarneq pitsanngoriarsi-
mavoq. Ilimanamut 1984-imi tu-
laanneqarsimapput 78,7 tonsit,
1983-imi 27,6 tonsiinnaat tuiaanne-
qarsimallutik. Oqaatsuni 1984-imi
73,2 tonsit 1983-imi 68,9 tonsiusi-
mallutik.
Qaleralinniarneq pitsanngoriar-
tuinnarniannguatsiarpoq. Febru-
arip qiteqqunnerani suliffissuup pi-
sortaa Poul Bagger nalunaarpoq
sapaatip akunneranut 50 aamma 70
tonsit akornanniittut tulaanneqar-
tartut. Qalerailillu tamakku ka-
ngerluup paavani pisarineqartar-
put. 5 tonsiinnaat qimussimik tiki-
unneqarsimapput.
qinnissaq pissasoq kallallit kutterii-
nik anglaateeraannillu qalut putta-
sut piniutigalugit. 1960kunni misi-
liinermi ulloq unnuarlu 30-35 tons
pisarineqartarsimapput.
Nunaatsinni ammassappassua-
qarpoq. Pingaartumillu upernaak-
kut Diskobugtimi amerlasoorpas-
suullutik takkuttarput. Taamaat-
torli nunatsinni Norgep avannaani-
sut ammassaqartigisimanngilaq.
AAK-ip misiliinermimi missiliuus-
simavaa nunatta ammssaasa Nor-
gep avannaani Barents Havimi am-
massat amerlassusiat 5-10 procenti-
inarigaa.
Fredsdag
På et mode i Sorsunnata i Ilulissat
foreslog man, at der indføres en år-
lig fredsdag for nedrustning vendt
mod begge supermagters våben-
kapløb.
løvrigt blev det oplyst på mødet,
at Sorsunnata vil virke for et samar-
bejde mellem urbefolkningerne
omfring Fred og Nedrustning. Det
er mellem Inuit, Indianere, Samere
og folk i Polynesien.
Desuden mener Sorsunnata, at
ICC’s politik for et demilitariseret
arktis skal indgå i overvejelserne
omkring en atomvåbenfri zone i
norden.
Sorsunnat deltager har i marts i et
møde i Oslo i aktionen traktat nu,
der arbejder for at gøre Norden til
en atomvåben fri zone.
Friske rejer til Tivoli
Ammassat Japanimut
nioqqutigineqalersut
Japanimut assut soqutigait ammassat arnarluit suallit,
kilumullu 10-12 kruunilertarlugit. Naalakkersuisut
pilersaaruteqartut aalisakkanik maanamut
nioqqutissiaasanngitsunik misiliinissamik.
40 \l I IS ARM RMI 1 I I Ski RI A\ IS