Atuagagdliutit - 12.02.1986, Blaðsíða 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 7 1986
Oqallinneq • Debat
Naalakkersuisunut
inatsisartunullu
allakkat ammasut
All.: Tusagassiortut Peqatigiiffianni siulersuisut:
Anne-Marie Olsen, Helle Gros, Kurt Kristensen, Isak
Kleist, Mania Simonsen
Nuummi KNR-imi sulisut suliner-
minni atugarisaat ilungersunarsiar-
tuinnarput. Radiohusip allineqar-
nissaa kingumut kinguartinneqaq-
qippoq, tamatumuuna 1987-imut,
tamannalu KNR-imi sulisut Tusa-
gassiortullu Peqatigiiffiata akue-
riuminaatseqaat.
Ulluni makkunani Radiohusip
iluani »sorsuuttoqarpoq« sulisut
tamaasa naammaginakannersumik
allaffissarsiorlugit. Pissutsit ullu-
mikkut imaapput: Allafffeeran-
nguit inummut ataatsimut naatsor-
suussat sulisut marluullugilluunniit
pingasuuttariaqarpaat, ilami im-
minnut sarliangajappulluunniit.
Tamanna suleqatigiinnermut min-
nerunngitsumillu suliat naammagi-
nartumik inerneqarnissaannut
akornutit annersaraat.
Inuiaqatigiit qinigaallutillu naa-
lakkersuinermik suliaqartut KNR-
imi immikkoortortanik, kulturi-
mut aliikkusersuinermut, nutaarsi-
assaqartitsinermut TV-mullu im-
mikkoortortanik, piumafffiginnin-
nerat annertusiartuinnarpoq, ta-
mannalumi tupigisassaanngilaq ip-
pigisassaananilu. Ullormut saq-
qummersartunik aviiseqartinnata,
paasissutissallu inunnut apuuttari-
aqartut amerliartuinnartillugit
KNR ullut tamaasaartumik paasis-
sutissiisartutut periarfissatuaavoq.
Inatsisartut KNR-imut tapiissu-
tigisartagaasa pisariaqartitanut tul-
luuttumik angissuseqanngisaan-
narnerat Tusagassiortut Peqatigiif-
fiata uggornartuutippaa. Malugi-
sariaqarpormi qinikkat KNR-imi
sulisunik annerusumik piumaffi-
ginnittut oqaatsitik timitaqartin-
ngivillugit KNR-imut tapiissutinik
millileriuarnerat.
Ukiuni arlalippaalunni KNR-imi
tusagassiortutut atorfiit tamakker-
lutik inuttassaqartinneqartarsi-
manngillat qinnuteqartartut ikip-
pallaarnerat pissutigalugu, ukior-
mannali kiisami atorfiit tamarmik
inuttalerneqarput, ajoraluartumilli
tamarmik suliffimminni inissaqar-
tinneqanngillat. Tamatuma kingu-
nerisaanik ini amerlasuut ataatsik-
kut isersimaffigisinnaasatuarsuat,
ataatsimiittarfik, sulinermik aqut-
sinermi suleqatigiinnermilu pisaria-
qartinneqarluinnartoq, allaffittut
aaqqissuunneqartariaqalerpoq, su-
lisut tamaasa naammaginartumik
suliffissaqartinniarlugit. Illup ilua-
ni ataatsimiinnerit tamarmik allami
pisariaqalerput.
Tusagassiortunik ilinniartitsi-
nermi KNR tassaavoq sungiusarlu-
ni ilinniarfiit annersaat. Tusagas-
siortunngornianilli ilinniartitsinis-
samik pisussaaffik naammassiumi-
naappoq suliffik taama inikilliorti-
gitillugu, immaqalumi ilinniartu-
nik sungiusaanissamut inissaarutis-
saarluunniit.
Sulinermi atukkat taama ittut
ilaasortatsinnut atugassaritinne-
qarmata Tusagassiortut Peqatigiif-
fianni naammaginngeqaavut. Pis-
sutsit taamaaginnassappata sulisut
arlallit soraarniarlutik pilersaarute-
qartut nalunngilarput, taamaatto-
qassappallu KNR-ip aallakaatitsi-
nerata sivikilleqqinnissaa kisimi pe-
riarfissanngussaaq, tamannali ar-
laannaataluunniit iluarisinnaan-
ngilaa.
Aviisitoqarput
naqisimaneqarani
Aviisitoqarput asarput erligisarpul-
lu ukiuni 125-ini ingerlasimanermi-
ni immaqa siullerpaamik aaqqissui-
sumi oqartussaaneranik sanioqqut-
silluni pinerluttuliortoqarpoq, ta-
mannalu tupinnangitsumik kalaali-
usugut aviisitsinnullu ataqqinnittu-
gut aalassaatigaarput.
Nunatsinni ullumikkut suli inat-
siseqalersimanngilagut inuit nam-
mineerluta isumatsinnik saqqum-
miussisinnaatitaanitsinnik killilii-
sumik, tamannalu uatsinni kalaalli-
ni nuannaarutissaavoq, taannalu-
mi aviisitoqqatta AG-ip ukiorpas-
suarni ingerlanermini tamanna kif-
fartuutigiuarsimavaa.
Maanna nunatsinni pissutsit al-
lanngulerfii malunniutilerput, nu-
narput nammineerluni naalakker-
suisoqalerpoq, immaqalu inuttut
pisinnaatitaaffitta killissaa ungasi-
gunnaarpoq. Ilami AG-imi ilan-
ngutassiiuartuusugut tamanna ar-
laleriartumik malugisalereersima-
varput, tamakkununngalu pisima-
soq innga uppernarsaatissaalluar-
poq.
AG maanna aningaasatigut nam-
mineerluni ingerlaniartussanngor-
lugu aaqqissuussiffigineqarsima-
voq, tamannalu tunngavissaalluar-
poq politikerit maanna AG-imi
aqutsisuusut allanik taarsernis-
saannut.
AG-ip siulersuisui taarserne-
qanngippata uagut inuit naalakker-
suisut isumaannit allaasumik isu-
maqartugut naatsorsuutigisinnaa-
junnaarparput isumatsinnik aviisi
taanna aqqutigalugu saqqummeeq-
qinnissarput, tamannami arlalitsi-
gut maannamut misigeersimavar-
put.
Naggataatigut maanna aqqissui-
suusup ataqqisatta AG-ip siulersor-
neqarnerata allannguutissaanik si-
unnersuutaa sakkortuumik taper-
serumavara, taamami pisoqan-
ngippat inuttut kiffaanngissuseqar-
luta saqqummiisinnaatitaanerput
killeqarluinnalissammat.
Nikolaj Heinrich,
Nuuk.
Akileraarutip qaffan-
neqarnissaa 5%-imik
All.: Kr. Ludvigsen
Sapaat januarip 26-ani radioaviisi-
mi tusarparput akileraarut qaffat-
seriarniarlugu Moses Olsen aper-
sorneqarluni nassuiaateqartoq. Ta-
matumunngalu isumaqataanngin-
nera naatsumik oqaatigerusuppa-
ra:
1985-ip naalernerani Kangaatsia-
mi kommunalbestyrelsep ataatsi-
miinermini aaliangerpallappaa 29
%-miit 27 %-mut akileraarut ap-
partissimallugu sunaaffali taassu-
ma appartinneqarnera nuna tamaat
akileraarummut nuunneqaannar-
toq. 29 °7o nikigani soorunami ta-
manna paasillugu pakatsinartoqar-
poq akileraartartuusuni.
Unalu Moses Olsen-ip eqqartu-
gaa 5 %-mik qaffaanissaq isum-
mannik anitsivigilaarusuppara 5
%-mik akileraarut qaffanneqarpat
uagut Kangaatsiap kommuneani
najugaqartugut eqqugaanerpaanut
ilaasussaavugut, tassami 34 (7o-mik
akileraalissagatta. Imannallu siun-
nersuuteqalaarusuppunga taama-
tut aaliangiiniarneqartillugu qinik-
kat qinersisimik qanoq isumaqar-
nissaat eqqarsaatigilaartarniarlis-
suttoq, maannalu qinikkatsinnut
isumalioqqutigeqqunaraluaqaaq
taamatut akileraarummik qaffaa-
niaraangamik akissarsiat tamatu-
ma nalingannut aaqqiivigeqqaarlu-
git qaffaasarnissaat. Tamannami
akileraaruteqartunut tamanut na-
leqqunnerusutut isumaqarfiginar-
poq piumasarisariaqarlunilu.
Taama naatsumik oqaaseqalaar-
punga, naak oqaaserineqartut sak-
kortugineqassagaluarnersut. Neri-
ussaangalu inatsisartunit tamanna
isumalioqqutigineqarluni oqallis-
sutaajumaartoq.
Kalaaleq aalisartoq siunissaalu
All.: Nikolaj Heinrich, KNAPK aamma Jens
Kreutzmann, AAP
Nunatsinni aalisarneq ataatsimeer-
suaataasariaqarpoq, qulequtaralu-
gu: Kalaaleq aalisartoq siunissaalu.
Pernaataasumik partii Siumup
inatsisartuni ilaasortaasa, partillu
siulersuisuunerisa qanittukkut par-
tiip anguniagassai pillugit ataatsi-
meeqatigiinnerminni pilersaarusiu-
gaasa ilagaat nunatsinni aalisarne-
rup ukiuni aggersuni ineriartortin-
nissaanik eqqarsaatersuutertik.
Aalisarnerup ukiuni aggersuni
ineriartortinniarneqarnera naalak-
kersuinikkut pisariaqartutut isigi-
neqaqqilersimammat KNAPK-p
AAP-llu tungaaniit nuannaaruti-
gaarput. Ineriartortitsinermili
oqartussat kilisaatersornikkut im-
minnik kisimik aalajagiisussatut pi-
ginnittussatullu pilersaarusiorsi-
manerat sakkortuumik akerlileru-
mavarput. Pissutigalugu nalun-
nginnatsigu nunatsinni aalisartut
namminneerlutik aalisarnermikkut
ineriartortitsiumagaluartut partiip
Siumup kisimi oqartussaanermik
tigummisaqarumanermigut periar-
fissaaruttariaqanngimmagit.
Aalisarneq nunatsinni inuutis-
sarsiutit pingaarnersaraat, apeq-
qullu taanna pillugu nunatsinni
partii amerlanerussuteqarani naa-
lakkersuisuutitsisuusoq kisimiillu-
ni politikkimi aalisarneq pillugu
toqqammavissiorsinnaanngilaq.
Taamaattumik KNAPK-p AAP-llu
tungaaniit sakkortuumik piumasa-
reqqinniarparput qangali piumasa-
risarsimasaraluarput nunatsinni
aalisarneq pillugu ataatsimeersuar-
toqaqqullugu. Ukioq manna 1986
naatinnagu. Soorlumi taama piso-
qarnissaa 1985-imi junip aallartin-
nerani aalisarnermik soqutigisaqa-
qatigiit licensudvalg-illu Qooqquni
ataatsimeeqatigiinneranni inuutis-
sarsiornermut naalakkersuisup ta-
manna neriorsuutigigaa.
Apeqqut taanna pillugu neriup-
pugut oqartoqassanngitsoq akissa-
qanngilagut. Tamannami upperi-
navianngilarput, soqutaannginne-
rusunummi akissaqartuaannarpu-
gut.
Samuel Hard-imut akissutit
All.: Edvard Møller, Aasianni borgmesteri
Asasara Samuel Hard
Atuagagdliutini nr. 5-mi allak-
kannut akissuteqarnissara ornigi-
vallaanngikkaluarlugu atuartartut
paasissutissaqarnissaat pisariqar-
tikkakku erseqqissaateqalaassaa-
nga.
Siusinnerusukkut Atuagagdliuti-
ni allaatigisartagarpassuatit soquti-
galugit malittarisarsimavakka,
paasisorisarsimallugulu amerla-
suutigut illuinnaasioqisunik aam-
malu avatangiisivit qanoq sunniu-
teqarsinnaaneri puigortutut illugit
saqqummiussiniartartutit, illit ki-
sivit isummavit malinneqarnissaa
siunertarisutut ittarlugu.
Atuagagdliutini nr. 3-mi saq-
qummiussininni uanga nammineq
inuttut isumaga aninniarsimavara,
erseqqissumillu oqaatigisimallugu
Kalaållit Nunaanni kommuneqar-
fiit sinniisuuffigisama suliassiissu-
taat Imigassamik Nakkutilliisoqar-
fimmi saqqummiuttarniarlugit,
aammalu pisussaaffigissallugu
uannut suliassiissutaasup naam-
massiniartarnissaa.
Ilaatigut allapputit ajornartor-
siut avaanngunartoq kommunet i-
natsisiliortutut aaqqittariaqaraat.
Samuel Hard, paasiniaruk kommu-
net sumiluunniit inatsisiliortuun-
ngimmata aammalu Imigassamik
Nakkutilliisoqatigiit sukkulluun-
niit inatsisiliornermut akuliussin-
naassuseqanngimmata, taamaal-
laalli landstingimut siunnersuisuu-
nissamut periarfissaqarlutik.
1953-imi imigassap killeqanngit-
sumik nioqqutigineqarsinnaalerne-
rata kingornagut pissutsit qanoq
iliartorsimanerat tamanit ilisima-
neqarpoq, aammalu misilittaanerit
assigiinngitsut ingerlanneqarsima-
galuarput, tamakkuli tamatigut ilu-
atsinneq ajorsimapput. Allaaseri-
sat atuarlugu paasinarpoq illit
nammineq imigassap ajornartorsi-
utaaneranut iluarsiissutaasinnaa-
sunik siunnersuuteqanngitsutit,
taamaallaalli imigassap nunatsinnit
peerneqarnissaa siunnerfigisima-
git. Kiisalu allagaqarnerni nipa-
ngersitsiniaraluarputit imigassap
ajornartorsiutaaqisup inuiaqatigiit
akornanni oqaluuserineqarani pii-
ginnarneqarnissaa kissaatigigak-
ku.
Uangali isumaqarpunga ajornar-
torsiut imigassamut tunngasoq si-
larsuarmi sumiluunniit taannaaju-
assasoq, tassami allatut oqaatigalu-
gu imaappoq: imigassaq nammineq
ajortuunngikkaluarpoq, kisiannili
atuisumit atornerlunneqarnermi-
gut ajortutut isigineqalersitaasarlu-
ni.
Naalakkersuinikkut inatsisilior-
tartut imigassaq nunatsinnit piis-
sanngippassuk inuiaqatigiit tamat-
ta akornatsinni atuinerlunnerup
minnerulersinneqarnissaa anguni-
arlugu imigassamik atuisartut aam-
malu iminngernaveersaartut sule-
qatigiilluta ammasumik oqallisigi-
niartigu, taamaaliornerput tamatta
paasinninnerulernissatsinnut aq-
qutissaajumaarpoq.
Kalaallit inuiaqatigiit akornat-
sinni imigassap ajornartorsiutaane-
ra kisiat aallaavigalugu oqallittari-
aqanngilagut, aammali ilanngullu-
gu eqqarsaatiginiartigu imigassap
taartigisinnaasai suli inuiaqatigiit
akornatsinni ajornerusumik kingu-
neqarsinnaasut. Taamaattumik i-
sumaqartuarpunga siunissaq unga-
sinnerusoq eqqarsaatigissagaanni
ajornartorsiut imigassamik atuisar-
tuugutta imaluunniit iminngerna-
veersaartuugutta ataatsimoorullu-
gu oqallisigisariaqaripput, aamma-
lu peqatigiilluta paasisitsissutigini-
assagipput, tamatumani siunissami
inuiaqatigiiusugut imigassap taa-
matullu ikiaroorniutaasartut inum-
mut sunniutigisartagaasa avata-
ngiisinullu kingunerisartagaasa
paasisinneqarnissaat siunertaralu-
gu.
Samuel Hard, uannut allagari-
sanni tikkuartorsimasatit eqqor-
tuupput ukiorpassuarnilu taamatut
isikkoqartuarsimallutik, uannit
ilinnilluunniit akuleruffiginiarne-
qarsimanatik, sukkulluunniit ikior-
siilaarsinnaanissaq eqqarsaatigalu-
gu. Aammalu eqqaamaniaruk inuit
ajornartorsiuteqartut akuleruffigi-
niakkatit uparuartukkatillu taama-
tut nikassarpalutsigisumik nipilim-
mik allaaserigakkit suli annerusu-
mik atugaasigut nanertueqataavu-
tit, ilaatigullu qularnanngitsumik
saaffissaaleqilersitsisinnaallutit.
Sulimi ima siuarsimatiginngilagut
imigassamik ajornartorsiutilittagut
toqqaannartumik innersuussin-
naallugit ikiorsiisarfimmut siun-
nersuisarfittalimmut, tamakku-
ninngaannaq suliaqartumut, imi-
gassamillu ajornartorsiuteqarne-
rannut peqqutaasunik paasiniaa-
nermikkut ikiorsiipallassinnaasu-
nik.