Atuagagdliutit - 05.03.1986, Qupperneq 10

10
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 10 1986
GRØIULANDSPOSTEN
Nalinganik
taarteqartariaqarpoq
P.M.P. Nunatsinni puisinniarnerup inuussutissarsiutaaqqaariar-
luni sukisaartaajutigaluni ikiuutisiaqarfiulerneranut assingusumik
Islandi ajornartorsioqqajaalerpoq.
Islandimi arfanniarneq eqqugaavoq — erseqqinnerusumiktaallu-
gu ilisimatusarnermut atatillugu arfanniarneq — pinngortitamik il-
lersuiniaqatigiiffinnit soqutigineqarlualersimasoq.
Suu — soorunami — Greenpeace-aasit-una suliap ingerlanne-
qarnissaanut imminut pissussanngortissimasoq, imatupajaaq oqa-
riartuutilimmik: »Arfeq suugaluartorluunniit sernissorneqassaaq,
islandimiorlu aalisartoq kinaagaluaruniluunniit qiminneqarnissamut
ajukkunnarpoq.«
Pissutsit illaruaatissaannaagaluartut naleqqutinngivissullu ajora-
luartumilli ilumoortut nunatsinnut pingaaruteqalernerannut patsi-
saavoq, suliap taassuma Nunat Avannarliit Siunnersuisoqatigiif-
fiannut, ulluni makkunani Københavnimi ataatsimiittumut, anngus-
sinnaanera.
Islandip aalisarnermut ministeriata isertuanngilaa ilisimatusarner-
mut atatillugu arfanniarneq oqallisigineqalerpat naatsorsuutigilluin-
naramiuk nunatsinninngaaniit illerneqarnissani.
Politikerivut islandip soqutigisaanik illersuinngikkunik ilisimaga-
luarlugu anngiussissapput. Taamaaliornermikkulluunniit imminnut
ulorianartorsiortikkaluarunik. Greenpeacemmi arlaleriaqaluni nu-
narput islandimiut savalimmiormiullu arfanniarnerannik taperser-
sueqqunagu mianersoqqusarsimavaa. »Taamaaliornerup Kalaallit
Nunaanni ileqquusumik arfanniartarneq akornusersinnaavaa«,
Greenpeace pisarnermisut qunusaariutigaluni pinngitsaaliiniarpa-
lulluni oqarpoq.
Soorunami nunatsinnit aallartitaasut Island illissavaat. Taamaa-
liornertilli ilutigalugu kangimut sanilitta qaninnerpaartaat ammas-
saat pillugit isumaqatiginninniarnissaq pillugu isussuutilaaqqaarta-
riaqarpaat.
Ukiut tulleriissiinnarlugit nunatta ammassannik pisassat nammi-
neerluniamerlassusilertariaqartarsimavai — ammassaat Jan Mayn-
imiittut, Norgimit, Islandimit nunatsinnillu pigineqartut.
Aprilip qaammataani kingumut isumaqatiginninniartoqalerpat
nunatta pisinnaatitaaffii pillugit Islandip Norgillu naalassariitsuune-
rat ikinngutigiinnut naapertuilluartumik iliornerunavianngilaq.
Islandimiunnguit-aa, suna pisaq naliminik taarteqartariaqar-
poq. Pinngitsaaliinianngilavut, naapertuilluartumilliuna pine-
qarnissarput piumasarigipput — ammassat pillugit isumaqati-
ginninniarnernittaaq takutittariaqarparsi inuiattut ikinngutin-
nersuullutik akisussaassuseqarlutillu aalisarnermik inuuniute-
qartutut pisussaaffeqarnersi.
Noget for noget
P.M.P. Island er ved at komme i klemme i præcist det samme ma-
skineri, som forvandlede den grønlandske sælfangst fra en levevej
til en kombination mellem beskæftigelsesterapi og socialhjælp.
På Island er det hvalfangsten — nærmere betegnet et videnska-
beligt hvalfangstprojekt — der har påkaldt sig de såkaldte miljøbe-
vægelsers interesse.
Og — naturligvis — er det atter Greenpeace, der spiller rollen som
selvbestaltet fanebærer i en sag, hvor den dybere filosofi lyder om-
trent som følger: »Ingen hval er for dårlig til at beskyttes, og ingen
islandsk fisker er for god til at blive kvalt.«
Når denne latterlige og helt proportionsforvrængede, men des-
værre dybt alvorlige, sag får betydning for Grønland, hænger det
sammen med, at den sandsynligvis kommer op i Nordisk Råd, der i
disse dage har session i København.
Og den islandske fiskeriminister har ikke lagt skjul på, at han helt
bestemt regner med Grønlands støtte, når der skal slås et slag for
den videnskabelige hvalfangst.
Vore politikere ville gøre en røverkule af deres hjerter, hvis de ikke
støttede de islandske interesser. Også selvom de dermed bevæger
sig ud på farlig grund. Greenpeace har nemlig tit nok advaret Grøn-
land mod at støtte såvel islændingenes som færingernes hval-
fangst. »Det kunne skade den traditionelle hvalfangst i Grønland,«
siger Greenpeace med vanlig sans for at bevæge sig på grænsen
mellem trussel og direkte afpresning.
Naturligvis skal den grønlandske delegation støtte Island, men de
skal samtidig hviske vores nærmeste nabo mod øst et ord i øret om
de kommende loddeforhandlinger.
For andet år i træk har Grønland egenmægtigt måttet fastsætte
en loddekvote ud af den fælles bestand, der findes mellem Jan
Mayn — altså Norge — Island og Grønland.
Den slags stivnakkethed, som har præget Island og Norge i
forhandlingerne om Grønlands legitime ret til denne ressource,
sømmer sig ikke for så gode venner, som nu i april atter skal til
forhandlingsbordet.
Noget for noget, kære islændinge. Vi er ikke ude på afpres-
ning, men kræver ret og slet, at I — også i loddeforhandlinger-
ne — lever op til jeres forpligtelser som venligsindet og ansvars-
bevidst fiskerination.
AIDS, atoqatigiittarneq
inuillu immikkulaaq
ittunik ileqqullit
All. Steffen Johncke, kinguaariit pissusiinik ilinniarnertooq, Landsforeningen for
Bøsser og Lesbiske-mi ilaasortaasoq.
Oqartoqartarpoq AIDS-ip saq-
qummerneratigut atoqatigiittarne-
rup tungaatigut kiffaanngissu.se-
qarnerulerneq kinguariartinneqa-
rujussuartoq. Atoqatigiittarnikkut
pissutsit allanngussangatinneqar-
put (anguteqatiminnik atoqatigin-
nittartuinnaanngitsut) tamali-
kaannginnerulissangatinneqarlu-
tik. Aappariikkuutaartuunissamik
illersuisut aammalu angutit angute-
qatiminnik arnallu arnaqatiminnik
atoqatiginnittarnerinik akerlilersu-
isut iluatsisimaalissangatinneqar-
put. Ilumut taamaakkumaarnerlu-
ni? Taamaattoqarnissaanulli apeq-
qutaassaaq AIDS tusaatitigut qa-
noq saqqummiunneqartarumaar-
nersoq tusarliunneqartarumaar-
nersorlu, nappaatillu nappaatitut
pissusia qanoq ilisimaneqartigile-
rumaarnersoq.
Inuit allatulaaq pissusillit
Angutit anguteqatiminnik arnallu
arnaqatiminnik atoqatiginnittartut
inunnik allatulaaq pissusillinik
taassallugit eqqorluinnartuunngi-
laq, tassami taakku ulluinnarni i-
nuunermi inoqatiminnit allaaneru-
sumik eqqarsartartuunngimmata
allaanerusunillu anguniagaqartuu-
saratik. Immikkulaarli ittuussusi-
anni, tamarmi ataatsimut »subkul-
tur«-imik taaneqartartumi pine-
qarpoq immikkoorlutik naapeqati-
giittarfeqarlutilluunniit peqatigiif-
feqartarnerat, aammalu imminnut
isumageqatigiittarlutillu assigiin-
ngitsutigut avaassoqatigiittarnerat.
Taamaalilluni »subkultur« pissut-
simut ataasiinnarmut sammisuun-
ngilaq, pissutsinulli assigiinngitsor-
passuarnut tunngasuulluni.
60-ikkut naanerisa kingornatigut
angutit anguteqatiminnik atoqati-
ginnittartut »subkultur«-it alleria-
rujussuarsimavoq, pissutsimigullu
allanngorsimalluni. Angutit angu-
teqatiminnik arnallu arnaqatimin-
nik atoqatiginnitartut amerlaneru-
jartuinnartut nassuertalersimapput
atoqatigiinnerullu tungaatigut na-
qisimanninneq akerlilersortalersi-
mallugu. Oqallittoqartalersima-
vorlu inuit atoqatigiinnerup tu-
ngaatigut isummiussatoqaat al-
lanngortinniarlugit. Ataatsimoor-
luni periarfissat paasineqarsimap-
put, ataasiakkaallu sorlernut ata-
suunerat paasinarsiartulersima-
voq.
Tamanilu kinguaassiuutit tu-
ngaasigut kiffaanngissuseqarneru-
jartorneq malunnarsiartorpoq. As-
sigiinngitsorpassuarnik atoqate-
qartalerput, aammalu angutit a-
nguteqatiminnik imaluunniit angu-
tit arnanik atoqateqartartut »misi-
littagassarsiortalerlutik«. Kingu-
aassiuutit tungaasigut kiffaanngis-
suseqarnerujartornerup kinguneri-
sa ilagaat tamalikaarnerujartuler-
neq — ataasiinnarmik ilaqartarneq
imminullu killilersimaartarneq taa-
maatillugit. Tamatumalu kingune-
raa imminut naleqarnerusutut isigi-
artulerneq, atoqatiginnissinnaasu-
seq nuannaarutigalugu, oqaasin-
naallu imaattut pilerput: Angutit
arnanik atoqateqartartut usuup
puui atortarpaat, angutilli angute-
qatiminnik atoqateqartartut isu-
maliulluaqqissusertik atortarpaat!
Tamakkuli aamma ilaqarput ul-
luinnarni saqqummivissoruman-
ngitsunik, anguteqatiminnik ato-
qateqartaraluarlutik ulluinnarni
imminnut anguteqatiminnik atoqa-
tiginnittartutut saqqummiukku-
manngitsunik.
AIDS ingasattajaarnerlu
AIDS-ip saqqummernera pinngit-
soorani »subkultur«-imut sunniu-
teqarsimavoq, tassami nalune-
qanngimmat nappaat anguteqati-
minnik atoqatiginnittartunit atu-
gaanerusoq.
Aallaqqaataani AIDS nalaatsor-
nerinnaasutut isiginartarsimagalu-
arpoq. Paasineqarmalli AIDS ato-
qatigiinnikkut tunillaattartoq, a-
nguteqatiminnik atoqatiginnittar-
tut tamarmik tunillatseratarsinnaa-
sutut misigisimalerput. AIDS o-
qaatiginiarneqartaraluartut tama-
likaarnerinnarmit pinngortanngi-
laq. Qularnanngilluinnarporli ato-
qatigiittarnikkut tunillaattartuu-
soq. Taamaattumillu AIDS-ip saq-
qummernera angutit anguteqati-
minnik atoqateqartartut, pingaar-
tumillu assigiinngitsukkuutaanik
atoqateqartartut inooriaasiannut
sunniuteqarsimavoq. Taamaattu-
millu pissutsit ullumikkutut itsillu-
git kissaatiginartorujussuuvoq a-
ngutit anguteqatiminnik atoqati-
ginnittartut kikkut atoqatigissaner-
lugit eqqarsaatigeqqissaartassa-
gaat.
Ullumikkut anguteqatiminnik
atoqatiginnittartoqarunanngilaq
AIDS-imik tunillatseratarsinnaa-
nerminnik ilisimanninngitsunik.
Tamannali assigiinngitsorujussu-
armik tiguneqartarpoq, ilaat piaa-
ralutik soqutiginninngittarput, o-
qartarlutik: — Ulorianartut allat
aamma amerlaqaat, ilaallu inga-
saassillutik oqartarpoq: — Taava
ilaqartarunnaassaanga. Qular-
nanngivissumilli tamalikaarluni
atoqateqartarnerit malunnaartu-
mik ikileriarsimapput.
Tassami AIDS immini annilaa-
nganermik pilersitsisarpoq. Aap-
Innaarsuit nunaqarfinngor-
tinneqartussanngorput
Upernaviup pigisaani Innaarsunni innuttaasut eqiingallutik sulerusussuseqarnerisa
kingunerivaa inatsisartut nunaqarfinngortitsinissamut akuersaarnerat
Innaarsuit 1919-imi tunngavilerne-
qarsimasoq massakkut 88-inik ino-
qarpoq, inuilu piniarnerinnarmik
inuuniuteqarlutik. Ukiut kingulliit
ingerlanerinni nunaqarfimmiut
namminneq suliniuteqarnermikkut
piginneqatigiillutik innaallagissior-
fittaarsimapput, kingornalu tuni-
sassiorfik »Valdemar« nappartillu-
gu. Nunaqarfimmiulli ineriartortit-
sinissamut periarfissaqarluartut
naammagiinnarunnaarsimavaat al-
latut ajornartumik Tussaamut qal-
lunniartariaqartarnertik.
Innaarsunni inuutissarsiutitigut
ineriartortitsinissaq tunngaviler-
sorneqareersimavoq — amigaataa-
ginnarlunili sanaartornissamut ani-
ngaasaliissuteqarnissaq. Innaarsuit
sanaartorfigineqalernissaannut pe-
riarfissagissaarpoq, tassa talittarfi-
liornissamut imermik innaallagis-
samillu pilersuilersinnaanermut
misissuisimanerit takutissimam-
massuk periarfissat pitsaasuunerat.
Aningaasat sanaartornissamut mis-
singersuutaasut katillutik 6 miil.
koruunit missaannut naatsorsorne-
qarsimapput — taakku pisortanit
aningaasaliissutigineqarnissaat i-
natsisartuni partiit akornanni isu-
maqatigiissutigineqarput.
Tussaaq ajornartorsior-
tinneqalersinnaasoq
Innaarsuit nunaqarfittut aningaa-
salersorneqalernissaata kinguneril-
luarsinnaavaa nunaqarfiup qanita-
risap, tassa Tussaap pilliutigineqar-
nera. Niuernermut naalakkersui-
sup Josef Motzfeldtip saqqummi-
ussinermini ilaatigut oqaatigaa In-
naarsunni sanaartortitsinissami al-
latut ajornartormik aningaasat
Tussaami sanaartugassanut ator-
tinneqartussaagaluit Innaarsunni
aningaasaliissutissanut nuuttaria-
qalersinnaanerat.
Taamatut ilimasaarineq IA-mit
Siumumillu tapersersorneqanngi-
laq, taakkua isumaqarmata In-
naarsuit niuertoqarfinngortinneri-
sigut Tussaaq ajornartorsiortinne-
qalertariaqanngitsoq. Niuerner-
mulli naalakkersuisoq akissuteqar-
nermini oqarpoq aningaasaliissu-
tissat tamaasa KNI-mit pigine-
qanngitsut, tamannalu tunngaviga-
lugu Tussaami sanaartugassatut pi-
lersaarutaagaluartut aningaasar-
tassaat Innaarsunni sanaartugassa-
nut atortussatut siunnersuutigalu-
git.
Taamaalilluni Innaarsunni ineri-
artortitsinissaq iluatinnaateqaralu-
aqisoq Tussaaq eqqorneqartus-
sanngorunarpoq.