Atuagagdliutit - 15.10.1986, Blaðsíða 6

6
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
NR. 42 1986
»Kangerlussuarmi arnap pisuup« ilerrani nassaat ilaat katersugaasiviup pi-
sortaata Claus Andreassenip tigummivaa. Nassaat t aak ku Qilakitsutni
timi parngutiinnarnikut pisoqaaqatigingajappaat.
Museumsleder Claus A ndreasen med en del af gravfundet »Den rige kvinde
fra Kangerlussuaq«. Dette fund er faktisk præcist »jævnaldrende« med
mumiefundet fra Qilakitsoq.
nartorsiortoqalerumaartoq. Oq-
qussisarneq pillugu isumaqatigii-
gunnaarnermik tunngaveqanngit-
sumik, inissaaleqititsilernermilli
peqquteqartumik.
— Toqqorsivigut ulikkaangaara-
mik qartoranngersaasuinnanngo-
reerput, katersugaasiviup pisortaa
Claus Andreassen AG-mut oqar-
poq.
Nunattalu Katersugaasivia
Nuummiittoq alleqqeriarfissaaru-
tiusareerpoq. Oqartariaqarporlu
Umiarsualivitoqqami illunik pio-
reersunik katersugaasivimmut i-
lanngussassaarussimasoq.
Oqqusseqqittoqassappallu peri-
arfissatuaalerpoq nutaamik illuli-
ornissaq.
Tassami katersugaaterpassuit
Kitaaneersut Thule-meersullu, Ka-
tersugaasivissuarmiittut, suliluun-
niit tigutsivigineqanngillat.
Ataavartumik
Nunatta Katersugaasivia saqqum-
mersitsinermini takutitsinissamut
perorsaanissamullu tunngasut eq-
qarsaatigalugit aaqqissuussisarsi-
magaluarpoq, Tunumeersulli taku-
tinneqarnissaat kisiat eqqarsaatiga-
lugu aaqqissuunneqarsimapput.
Katersugaatit amerlangaarmata pe-
rorsaaneq eqqarsaatigalugu saq-
qummersitsiniassagaanni piffissa-
rujussuaq atortariaqassammat.
— Aaqqissuiniarsimavugut ka-
tersugaatit sapinngisamik amerla-
suut takuneqarnissaat eqqarsaati-
galugu, Claus Andreassen nassui-
aavoq.
Saqqummersitsivigineqartussaa-
voq Betonpakhus-imik taaneqar-
tartoq, timi parngutiinnarnikut Qi-
lakitsumeersut saqqumitinneqarfi-
gisaat.
Tassungalu tunngatillugu pissa-
nganaqutaasut ilagaat katersugaa-
tit ilaat parngutiinnarnikullu piso-
qaaqatigiingajammata. Tassani pi-
neqarput »Kangerlussuarmi arnap
pisuup ilerra«-nik taaneqartartumi
nassaat, tassa Ammassallip avan-
naani 400 kilometerinik ungasissu-
silimmi kangerlorujussuarmi nas-
saat.
Saqqummersitassat amerla-
ngaarmata tamaasa itisilerlugit al-
laaserisinnaanngilagut. Aammalu-
mi pissanganangaaramik nammi-
neerluni takusaraanni pitsaaneru-
voq.
Katersugaasivimmi sulisut ilaat assiliarsualiortuupput. Aajuku Keld Hansen Knud Raskilu ulapaartut.
Museets grafikere er ansvarligefor plancematerialet. Her er Keld Hansen og Knud Rask i fuldt sving.
Tunumeersumik
saqqummersitsinissarsuaq
piariilerpoq
Danmarkimiit Kalaallit Nunaannut oqqussisarneq pillugu isumaqatigiissutip
kinguneri siulliit saqqummersinneqangajalerput — Saqqummersitat »Hinuamiut«
ataasinngornermit oktoberip 20-ianniit takuniarneqarsinnaalissapput
Danmarkiliaappai. Taakkualu af-
faasa missingi maanna Kalaallit
Nunaannut oqqunneqarsimaler-
put.
Oqqunneqarsimasulli aamma i-
laqarput G.C. Amdrupip katersor-
simasaanik. Taannalu tassaavoq
»Toqusut illuannik« Nuuaalim-
miittumik nassaartuusimasoq. Ka-
tersugaatillu ilaqarputtaaq naasor-
siuup C. Kruuse-p niuertullu Johan
Petersenip katersugarisimasaan-
nik, kingullerlu taanna tassaavoq
Gustav Holmip umiamik ilisima-
sassarsiornerani peqataasimasoq,
aammalu ilisimasassarsiortartup
C.C. Ryderip katersorsimasaanik,
taanna 1900-ikkut aallartinngilaar-
neranni avannamut ittoqqortoor-
miit tikillugu angalasimavoq.
Katersugaatilli oqqunneqarsi-
masut ilagaattaaq aarnuarpassuit,
ajoqersuiartortitap Christian Ro-
singip Ammassallup eqqaani kater-
sorsimasai.
Christian Rosingip inuit kuisit-
tussanngoraata piumasarisarsima-
vaa aarnussatik tunniuttassagaat,
ajoqersuiartortitallu allat assigina-
git aarnussat toqqortarisarsimavai
sumullu atorneqartussaaneri allaa-
sereqqissaartarsimallugit.
Inissaaleqineq
Katersugaatit Tunumeersut oqqun-
neqannginneranni Aalup kanger-
miup Jens Kreutzmannillu imiler-
takkanit qalipagaat kusanartut si-
ulliullugit oqqunneqarsimapput.
Suli Københavnimi Katersugaa-
sivimmiittorpassuaqarpoq Kalaal-
lit Nunaanniittariaqavikkaluartu-
nik, aammalumi piorsarsimassutsi-
mut ministerip piorsarsimassutsi-
mullu pisortaqarfiup isumaqati-
giissutaat killissaqanngitsumik a-
tuuttussaavoq.
Qularnanngilluinnarporli oq-
qussuisoqartuaannassappat ajor-
Kiinarpak taanna qaqutigoortoru-
jussuuvoq. Taanna naasorsiuumut
Kruuse-mut tunniunneqarsima-
voq, taamanikkullu — tassa 1901-
imili — oqaatigineqarsimavoq pi-
soqarujussuusoq. Taanna kristu-
mioqalinngikkallarneranili suliaa-
simasut kisiartarigunarpaat.
Denne maske er uhyre sjælden. Den
er i sin tid afleveret til botanikeren
Kruuse, og allerede den gang — i
1901 — blev den betegnet som gam-
mel. Sandsynligvis er det den eneste
bevarede maske fra før-kristen tid..
Hempel skibsmaling
Forhandler:
Nuuk farvelager ApS
Industrivej 9 . Box 295
3900 Nuuk . Telefon 2 33 96
Immuk aalaterlugu
kinguleqqiutillaq
Ulluinnami festememilu
Illumiititaralugu pitsaassoq
Puussianik 2-nik
imaqarpoq 100 g
fDessefrl]
. * * » SfkiiitM
Dessert
skum
Rar at have i huset til hverdag
Og fest Indeholder 2 poser ialt 100 g
V/ rM l 1
pisiniarfik • butikken
Atisanik nutaaliortartut immaqa i-
sumaqarput tanga-trussit, sior-
naatsiaq naassimaarneqaqisut
namminneq pilersitaralugit. Taa-
maaqqajanngilarmi. Trussiminee-
rannguit taamaattut kalaallit ar-
nartaasa ukiut 100-it matuma sior-
natigulli atugarisimavaat. Arnallu
taamanersuarli atisarisartagaat i-
laatigut tamakkua maanna Nunat-
ta Katersugaasiviani Nuummiittu-
mi takuneqarsinnaalerput. Tassa a-
taasinngornermi oktoberip 20-
ianni saqqummersitsinersuaq »Tu-
nuamiut« ammarneqassammat.
Saqqummersitsineq taanna kalaal-
lit qallunaallu naalakkersuisuisa
katersugaatit Danmarkimiittut Ka-
laallit Nunaannut oqqussorneqar-
nissaannik isumaqatigiissutigisaata
ersernerisa siullersaraat.
Katersugaaterpassuit ajasoor-
naannartut junip qiteqqunnerani
Københavnimiit Nuummut tikiun-
neqarput. Katersugaasiviup pisor-
taa Claus Andreassen angallassiso-
ralugu karserujussuit 12 -13-it ka-
tersugaatinik 5.000-it missaanniit-
tunik imallit tikiunneqarput. Aa-
saaneranilu sulinngiffeqarneq
qaangiummat saqqummersitassat
piareersarneqalerput, katersugaa-
sivillu qaammat ataaseq naammat-
sillugu matoqqareermat tamakkor-
passuit inunnut takutinneqarsin-
naalerput.
Holm aallartiffigalugu
Gustav Holm europamiunit siuller-
saalluni Ammassalimmut tikippoq.
1884-imi tikikkami aappaaguinnar-
toq katersugaatit 500-ingajaat
Tunumiuttaaq qallunaatsianut a-
t assuteqartarsimapput. Tamanna
illaagutit uku sanningasuusartaati-
gut erserpoq. Illaagutit taamaattut
inuit atugannaaraal, sanningasorli
qallunaatsiaat sanningasuliortaasi-
attorluinnaq sanaajulluni.
Også østgrønlænderne har haft
kontakt med nordboerne. Det viser
dette kortmotiv på en kam. Brugs-
genstanden er udpræget af inuit-
oprindelse, og korset er lige så ud-
præget nordbo-stil.