Atuagagdliutit - 15.10.1986, Blaðsíða 19

£^ 42 1986
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
19
Ingerlaatsimik
isumakuluutiginninneq
Thnzaniami pissutsit pillugit allaaserisat kingullersaat. Qallunaat ikiorsiiniartarnerat
Kalaallit Nunaanniit isigalugu
aamma ass.: Ivars Silis
D°doma AG. Dodomap illutan-
ngui pukkitsut narsaannarsuarmi
paneqisumi siassimapput. Qanga
'"ussiaatissanik katersuiviusarsi-
•nasoq kingullermik præsidentiu- '
SUP Nyererep illoqarfinnut pi-
f-f1Parnersanngortissimavaa. Ator-
1akerlereqisaannik. Naalakker-
suinermullumi tunngasut illoqar-
•ssuarmiit Dar Es Salaam-imiit
Putsigaanerat kigaatsuinnarmik i-
"gerlanneqarpoq. Illoqarfimmiilu
Pdersaarusiortartut takorluugaat
anguneqassangatinnanngeqaat:
rasiliami pisimasup afrikamiu-
“Unngortinnera.
Ullup qiterarnerani kiangaarta-
inuummarliornaannartarpoq.
Aatsaallimi kiammik kuuttuin-
nanngorluta. Ingeniør Mwasha-lu
a*anngortarsiorpugut neriffigisin-
aaasatsinnik. Iserfigaarpullu Do-
a°ma Inn, neriniartarfinnguaq
Pungullarnikooqisunik pequtilik.
^anzaniamiut puisit neqitortagaat
^eriniarsuarpakka ugali — tanza-
n>amiut puisit neqitortagaat. As-
j>annik talerpillermik tigooraal-
unga — saamik minguttuutut isigi-
neQartarmat — majsinit qajuusia-
mpt kinertumut misuttaateriarlugit
JPiseqqamut kimittuumut misut-
aattarlugit. Nereqatiga aperigaa-
n8anni pinasaarani akisarpoq.
.. Abraham Mwasha, 33-inik ukiu-
'*> nunaqarfinnguami qaqqarsuup
Kllimanjaro-p killinganiittumi i-
Punngorsimavoq. Nagguvcqati-
8‘innut pikkorissunut cgagga-
^kunnut ilaavoq, taakkunanermi-
u,lu maannakkut nunamik aqutsi-
pingaarnersaalersimapput.
Verdensbankili isumaqarpoq aqut-
Seriaasiat oqimaappallaartoq.
Ineriartortitsinissamulli ikior-
s'iffigineqarnissarput kissaatigi-
Satsigu naalakkersuisut oqarput ta-
rnatigoornerusumik tapersiiffigi-
neQassasugut, tassa assigiiaaneru-
Sumik tapersiiffigineqarnissarput
annilaanganartoqartikkamikku.
^amaattumik inuussuttortagut
apnanut assigiinngitsorpassuarnut
’anniariartortinneqartarput. Nu-
aalerinermik ilinniartussat Hollan-
aaiartinneqartarput, atom-inut
anngasumik ilinniartussat Japani-
aiukartinneqartarlutik, uangalu
pammineq Kiev-imi USSR-
'aiiittumi ilinniarsimavunga. Uki-
^geniør Abraham Mwasha.
ullu arfinillit qaangiummata tassa-
ni industriingeniøritut inerpunga,
tassa 1983-imi.
— Kiev-imiikkama ilinniaqatin-
nit russiusunit atugarissaarneru-
vungaluunniit. Sulinngiffeqarninni
sumulluunniit angalasinnaasara-
ma. Taamaalillunga Europami nu-
nat assigiinngitsorpassuit tikissi-
mavakka. Takusarlugit ilinniarfigi-
sarlugillu, taamalu sanilliussisin-
naalersimallunga. Silaannap pissu-
sii eqqaassanngikkukkit nunat
Skandinaviamiittut nuannerunar-
tittorujussuuakka. Atugarissaarfi-
ullutillu inuttaasunik naligiissitsivi-
ummata.
Naalagaaffimmik
sullissisussaatitaaneq
— Angerlamut apuunniariarlunga
ilinniartitaanermut pisortaqarfim-
mi Dar-imiittumi suliassinneqar-
punga. Ilinniareeraangatta pisus-
saatitaasarpugut ukiuni tallimani
naalagaaffimmik sullissinissamut.
Uanga nunami tamarmi atuarfiit il-
lutaat nakkutigisaraakka. Nunat-
sinnilu naalagaaffimmi sulisuusut
tamaasa assigalugit naalakkersui-
nikkut partiimut CCM-imut ilaa-
sortaavunga, tassanilu suli Nyerere
siulittaasuuvoq.
— Tassaniiginnarallassagunar-
punga. Immaqa soraarninngornis-
sara tikillugu. Soraarninngorsin-
naatitaasarpugut 45-inik kingusin-
nerpaamillu 55-inik ukioqaleraa-
ngatta. Utoqqalinersiutisiarineqar-
tarput naggataatigut akissarsiari-
sartakkat affaat.
Apeqqutissarpassuaqarpunga.
— Naluviuk nunatsinni agguaqa-
tigiissillugu 51-inik ukioqalersartu-
gut?
— Ikiorserneqartuartariaqarpu-
gut kisiannili tamanna aamma a-
juusaarnartuuvoq. Nunatunisisuu-
soq uagullumi eqqarsaatigaluta.
Eqqarsaatigaakka aallartitarpassu-
it, cementiliorfiit, biilerpassuit cy-
kilerpassuillu tunniunneqarsimat-
siaannarlutik unittoortartut. Na-
lunngilarput aqqusinilunnersuar-
put nunalerinermik siuarsaaniar-
nermut akornutaasoq. Naalagaaf-
filli aningaasaateqanngikkallartil-
lugu maskinat pisariaqartut, kingo-
raartissat orsussallu pisiarisin-
naanngilagut. Ajornartorsiutit ta-
marmik imminnut ataqatigiipput.
— Sulisussallu eqqaariartigit.
Profesorersuilluunniit akissarsia-
kingaaramik akissarsiatik kisiisa
inuussutigisinnaanngilaat. Kikkul-
luunniit inuussutissaqassagunik sa-
niatigut nunaateqartariaqarput.
Taamalu soorunalimi suliffitik ilu-
amik ingerlassinnaajunnaartar-
paat.
— Ikiorsiiniartut sulilluartunik
sulisoqarumagunik, pitsaasunik
counterpart-eqarumagunik, anne-
rusunik akissarsiaqartitsisariaqar-
tarput. Qanittukkut japanimiut
taamaaliorput, iluatsilluartumik.
Naalakkersuisut
akissarsialersuinerat
— Apeqqutissaqarpunga. Taman-
na naalakkersuisut akissarsiat pil-
lugit politikkiannut ajoqutaassan-
nginnami?
— Immaqa. Aammali taamaali-
ornikkut pissusiviusut tappiffigine-
rulersinnaavaat.
— Allamulli saalaariarta. Ilisi-
masaqarluartut nunanit allaneersut
ukiuni pingasuni sulisariaqartara-
luarput. Ukiummi siulliit marluk a-
torneqartarput innuttaasut pissut-
sillu ilinniarnerinut. Ukiullu pinga-
sut qaangiuppata aatsaat ilisimasa-
qarluartoq iluaqutaalluartumik
sullissisinnaalissaaq.
Ila a, eqqarsaannarpunga, Ka-
laallit Nunaanni ajornartorsiutigi-
sartakkatsinnut eqqaanangaarami.
Taavalu aperinngitsoorsinnaa-
junnaarpunga:
— Sooruku nunat killiit nunani
siuarsagassani tamangajanni mali-
tassaqqissutut isigineqartartut?
Uagummi eqqarsaatigisarparput
ilumut eqqortuunersoq inuusaatsit-
ta pigisaqarumassutsittalu toqqissi-
simajunnaarnermik kinguneqar-
tartut inuiaqatigiinnut allanut eq-
qunniarneqartarnerat.
Aabalaap upperinngippasissoru-
jussuulunga nakkuppaanga:
— Tassami taamaappoq. Pisuut
kisimik qularutigisinnaavaat ineri-
artortitsineq ilumut eqqortuuner-
soq. Anaanap kissaatigisarnerpaa
qitornani perlerluni imaluunniit
nappaatikujunnguanik nappaate-
qarluni toqussasoq? Inuimmi pin-
ngitsooratik atugarissaaneruleru-
masarput toqqissisimaneruleruma-
sarlutillu. Nunat killiit ilorraap
tungaanut ineriartorfiusutut isigi-
neqartarput. Teknikikkut siuarsi-
manerujussuarsi kisiat iluaqutiga-
lugu nunatsinni nunalerinikkut a-
jornartorsiuterpassuavut qaanger-
niarsinnaavagut. Afrikap kangiata
tungaa tamaat inuussutissanik pi-
lersorsinnaasariaqaraluarparput.
Qanorli pivugut? Inuussutissanik
nunanit allaniit pisiortortarpugut!
Aabalaap qularutiginngilluin-
narpaa ilumut ineriartortitsisoqar-
tariaqartoq. Taamatullu aamma i-
sumaginninnermik suliaqartoq u-
toqqasaaq Kapinga, DANIDA-p
Soenga-mi imeqarfiliaani suleqa-
taasoq qulanngitsigisimasoq na-
lunngilara.
Imminut ikiorsinnaalerneq
Eqqaamasinnaavarami taanna o-
qaloqatigisimallugu aqqusinilut-
tukkut nalunaaquttap akunneranut
20 km-inik sukkassuseqarluta in-
gerlaartilluta. Motori nipitungaar-
mat oqaluusinnaajumalluta suaar-
taatiinnaq oqaluuppugut.
— Nunap immikkoortui maani
kujasinnerusumiittut siuarsarne-
qartariaqarput. Aallariarfissallu si-
ullersarissavaat asfaltilersorsima-
sumik maani aqqusinniornissaq.
Nunani naggorissumi maani pitsaa-
sunik aqqusineqalerpat piorsaaneq
aallartinneqarsinnaalissaaq, taa-
malu illoqarfiit, nunaqarfiit umiar-
sualiveqarfiillu akornanni assartui-
soqarsinnaalissalluni.
Nunaqarfinnguit alimasissumiit-
tut tungaannut aqqusineq amiliga-
luttuinnarpoq, kiisa iikkatut qor-
sorpaluttuinnarsuartut ittup naq-
qani assakaasut illinnersimaneri ki-
serngorupput. Bananit naasortar-
passui, napisuitsoqarfissuit, karrit
majsillu. Ilaanneeriarluta naapit-
tarpagut arnat niaqqumik qaavan-
nut ilillugit nammagaqartorujussu-
it, anaanalluunniit qitornanngua-
minnik amaagaqarlutik narsaatini
sulisut. — Kangpingalu oqaloqqi-
lerpoq:
— Ineriartortitsinermi kigaatsu-
mik ingerlanneqartariaqarpoq. Us-
simmilluunniit uniartilimmik assal-
latseruteqaleraluarutta iluaallatsit-
singaassagaluarpugut. Tassa juutit
bibelip nalaani nallersimasaat nal-
lerlugu.
— Traktorinik tuneqinata.
Taakku uatsiuniarallarlit. Tamak-
koqassagaanni aamma mekanike-
rit, kingoraartissat orsussallu pisa-
riaqarput. Tamakkulu uagut akis-
saqartinngilagut.
— Aqqutissaq tassa maani pine-
qarsinnaasut tunngavigalugit ineri-
artortitsineq, immitsinnut ikiorsin-
naalersinniarluta ikiorsiineq. Eq-
qarsarluarnikkut. Taamaaliun-
ngikkaanni ikiorsiineq ajorluinnar-
tumik kinguneqaannassaaq: Or-
pippassuarnik piiaalertornerup
kingunerisarpaa nunap nungukki-
artulernera inoqajuitsunngornera-
nik kinguneqartartoq. Qanortorlu
uagut europamiut ajortorsiaat
pinngitsoorniarlavut, sulif fissuit
mingutsitsinerat, sialuk toqunartu-
lik, orpippassuit nungujartornerat
puatsigut kræfteqalerneq.
SABA VR 6009 VPS
Frontladet video-recorder med
motor-indføring og tyske på-
skrifter. Ergonomisk udforte,
runde taster.
Uhyre enkel Timer-indstilling i
kraft af DLP - Direkte Logisk
Programmering. Trådløs kom-
bi-fjernbetjening af både
video-recorderen og SABA
farve-TV med TELECOM-
MANDER TC 358 eller
TC 365.
4 automatiske indspilninger
kan programmeres et helt år
frem med sikring mod strøm-
afbrydelse. OTR tast for
direkte skift til indspilning og
lynindstilling af Timer’en.
Kabel-TV tuner med elektro-
nisk hukommelse og 32 faste
programmer. Automatisk ka-
nalsøgning og indstilling med
kvarts-præcision. Indbygget
farve-dekoder for SECAM Øst
(DDR).
Trinløs skarphedsregulering.
Elektronisk redigering. Billed-
gengivelse under spoling. Still-
billed gengivelse og billedskift.
Båndtæller med Memory funk-
tion for hurtig lokalisering af
optagelser. Store indikatorer
for alle båndløbsfunktioner.
Europanorm (SCART) tilslut-
ning for lyd- og video-
signaler. Mål (BxHxD):
440x95x370 mm.
Udførelse: Brun-metallic.
Se den hos din sædvanlige radioleverandør.
Engros for Grønland: RADIOGROS A/S, 9270 Klarup.
SABA ULTRACOLOR
T 70U83 Stereo
28” Full Square billedror med
Black Matrix. Trådløs fjernbe-
tjening af samtlige funktioner
med SABA TELECOMMAN-
DER TC 365. Også tekst-TV og
Videotex (teledata).
Multi-standard modtagelse:
PAL, SECAM Øst (DDR),
BFBS (engelsk lydsystem). Klar
til modtagelse af kabel-TV og
satellit-TV. Elektronisk kanal-
søgning. 39 faste programmer.
40 watt (musik) udgangseffekt.
Stereo og to-kanals lyd.
Dialog-Display med tyske eller
engelske betegnelser. Elektro-
nisk tyverisikring. Intelligent
børnesikring. Digital-stopur
med omskiftning for nedtæl-
ling.
Minimalt effektforbrug. Auto-
matisk afbrydelse, når en sta-
tion holder op med at sende.
Antennetilslutning og Europa-
norm (SCHART) bøsning til
alle nye muligheder.
Udbygningsmuligheder: Tekst-
TV, SECAM Vest (Frankrig),
NTSC (USA), NTSC video,
O IRT (østeuropæisk lyd-
system). Mål (BxHxD):
795x535x480 mm.
Udførelse: Brun-metallic.
Se den hos din sædvanlige radioleverandør.
Engros for Grønland: RADIOGROS A/S, 9270 Klarup.