Atuagagdliutit - 29.08.1990, Síða 10

10 ______________________________________ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN_____________________________________ NR. 99 1990
Tasiilami oqaluffitoqaq maannakkut Tasiilap kommuneani katersugaasivinngorpoq. Den gamle kirke i Tasiilaq er nu blevet et museum i Tasiilaq kommune.
(Ass./Foto: Kaj Mølgaard).
Qillikkanik
toqqorshrik
GGUp qillerlugit piiakkat 60 km-
inik takissusillit Københavnimi
toqqorsivittaamiitippai
NUUK(RS) - Kalaallit
Nun aanni ujarassioo-
qarfik, GGU, qilleri-
nikkut piiakkanut
toqqorsiviliorsima-
voq Københavnimi.
Toqqorsivimmiitin-
neqarput Kalaallit
Nun aanni aatsitassa-
qarfinni qillerilluni
piiakkat pitsaaner-
saat 60 km-it sinner-
lugit katissusillit. Qil-
lerilluni piiakkat inis-
sinneqarsimapput
aatsassanik ilisima-
tuunit misissulertor-
neqarsinnaasunngor-
lugit, taamalu aatsi-
tassaqarfiit siunissa-
mi misissuiffigeqqin-
neqassappata paasis-
sutissanik naleqarlu-
artunik pissarsivigi-
lertorneqarsinnaa-
sunngorlugit.
Qillerinikkut piiakkat
toqqorsivimmiittut aat-
sitassaqarsoralugit mis-
issuilluni qillerifllgine-
qarsimasuneersuupput.
Toqqorsivimmiittuutit
pingaarnersaraat ator-
tussat Kryolilselskabet
Øresund A/S-imit, Gree-
nex A/S-imit Nordisk Mi-
neselskab A/S-imillu
tunniunneqarsimasut.
Taakkulu ilaat 13 km-it
missiliorlugit takissuse-
qartut tassaapput Inngili
Qernertumi Maarmoril-
lillu eqqaani aqerloqar-
fiullutillu zinkeqarfiusu-
ni qillerinikkut piiarne-
qarsimasut ilaallu 20
km-it tassaallutik Ivit-
tuuni Kujataanilu orsu-
giaqarfinni allani qilleri-
nikkut piiameqarsima-
sut. Taakkulu saniatigut
toqqortarineqartut ila-
gaattaq Tunumi molyp-
dæn-eqarfimmi Malm-
bjergimi qillerlugit piiak-
kat 15 km-inik takissuse-
qartut Kitaanilu aatsi-
tassaqarfinni allani 30-ni
qillerlugit piiakkat 18
km-inik takissuseqartut.
Siulitta pii sernigalugit
Tasiilap katersugaasiviata aallarunneqarsimasut katersorniarpai
TASIILAQ - Talliman-
ngorneq augustip 31-at
Ammassallup/Tasiilap
oqaluttuarisaanerani
puigunaatsuussaaq. Am-
massalik Museum/Tasii-
lap Katersugaasivia pi-
sortatigoortumik am-
marneqassaaq, tikeraar-
passuaqarluni.
Ulluinnarnilu aqutsisus-
satut atorfinitsinneqar-
simavoq Jan Vejle.
Tasiilap oqaluffitoqan-
ngua 1908-mi sananeqarsi-
masoq kingu llerpaam ik
naalagiarfigineqarpoq 1985-
imi septemberip 22-ani.
Ukiorpaaluillu katersugaa-
sivissatut piareersarneqare-
erluni maannakkut atoq-
qaartinneqalerpoq saqqum-
mersitsinermik aammaaso-
qassalluni.
Imaannginnerpa tamatta
Tunuminngaanniit oqalut-
tuat tamatta nalunngikki-
vut? Otto Sandgreen-ip atu-
akkiaani »Angakkortalis-
suit«-ni oqaluttuarpassuit
eqqaaginnartigit. Ilisima-
sassarsiortoq Knud Ras-
mussen, umiarsuuup naala-
gaa Ejnar Mikkelsen, ilisi-
masassarsiortoq Eigil
Knuth, palasi Gustav Holm
alLarpassuillu taagomeqar-
sinnaagaluarput, minne-
runngitsumillu Tasiilar-
miorpassuit oqaluffitoqan-
nguaq taanna nuannersu-
nik nuanninngitsunillu mis-
igisaqarfigisarsimavaat.
Ulloq 31. august Ammas-
salimmi Tunumi katersu-
gaasiviit siullersaat atoq-
qaartinneqassaaq oqalufllu-
simasumi. Ammas sallup eq-
qaa pinngortitap immik-
kuullarissuunerata saniati-
gut, oqaluttuassartaqarpoq
inunnut taavani inuusima-
sunut tunngasunik, ukior-
passuit ingerlaneranni sine-
riammi Tunumi merserna-
qisumi inuusimasunut.
Innuttaasut Inuit Am-
massallup eqqaaniittut oqa-
luttuassartai ilaatigut asse-
qanngitsuupput, tassami in-
nuttaasut 1880 tungaanut
allanik attaveqaratik inuu-
simagamik, Kalaallit Nu-
naata kitaaniit kiisalu Dan-
markiminngaanniit.
Ammassalimmi katersu-
gaasiviup suliassaraa, allaa-
tiginnissalluni, nalunaar-
suissalluni kiisalu akunner-
miliuttuussalluni Tasiilap
eqqaamiuisa oqaluttuassar-
taanut tunngatillugu. Mas-
sakkumut suli inuusoqar-
poq Tasiilarmiut siuliinik
eqqaamasaqarluartunik.
Aallarunneqarsimasut
Katersugaasiviup pisor-
taata Jan Vejle-p oqaatigaa,
ukiuni makkunani inuit
amerlanersaasa siunissaq
eqqarsaatiginerusaraat.
- Pingaaruteqarpoq siuaa-
sat puigunnginnissaat. Taa-
maattumik aalajangerae-
qarsimavoq Ammassalimmi
katersugaasiviup pilersin-
neqarnissaa.
Ammassallup Danmarki-
mi illoqarfittut ikinngutigi-
saa Gentofte, ukiut arlallit
ingerlaneranni atortunik
katersuisimavoq, Tasiilap
eqqaamiuisa oqaluttuarsar-
taannut tunngassuteqartu-
nik. Katersukkat taakku
kiisalu atuakkiat arlaqaa-
luttut massakkut katersu-
gaasivimmut tunniunneqa-
reersimapput. Ilisimasas-
sarsiortoq Eigil Knuth aarn-
ma katersugaasivissamut
kusanarluinnartunik tun-
niussaqarsimavoq. Kater-
sukkat tamakkua Ammas-
sallup katersugaasiviata
nammineq katersugai ilan-
ngullugit nagguviupput.
Katersugaasiviup pisor-
tartaavata Jan Vejle-p oqaa-
tigaa, ilisimatuut, ilisima-
sassarsiortartut inuinnaal-
lu ukiut ingerlaneranni Am-
massallup eqqaaniit kater-
sukkanik annissuisarsima-
sut.
Naluneqanngilaq
maanngaanniit annertuu-
mik neriuutigineqarmat ka-
tersukkat amerlasuut
maanga kingumut utertin-
neqarnissaat. Taamaattu-
mik katersugaasiviup suli-
assaata siulliit ilagisussaa-
vaat periarfissat misissus-
sallugit silarsuarmi tamar-
mi katersukkat katersugaa-
sivinniittut Ammassallup
katersugaasivianut nuun-
neqarnissaat. Kiisalu aam-
ma Ammassallup pigisaani
katersuisoqassaaq.
Ammassallup eqqaa oqa-
luttuassartalerujussuuvoq.
Ammassallup eqqaa kitaa-
nit allaassuteqarpoq. Siu-
nissap suut nassatarissavai?
Pisuussutinik uumaatsunik
Kangerlussuup avannaata
tungaaniittumi piiaasoqa-
lissagaluarpat imaassan-
nginnerpa piniartuuneq
kinguariassasoq?
Piniartuuneq eqqaamiut-
sinnut suli pingaaruteqar-
poq - kulturitsinnut allaat.
Ullumikkut Ammassallup
siuarsarneqarnera kitaani-
sulli ingerlanneqaraluar-
poq. Patsisissaqarluarto-
qarporli Tunumiut siuliisa
kulturiatalu serniginissaat,
taakkumi Ammassallup eq-
qaamiuinut ukiorparujus-
suami ilisarnaataasimap-
put.