Atuagagdliutit - 17.02.1993, Blaðsíða 7

NR. 20 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
7
Taamanikkut IAmi tamarmik ikinngutigiipput. Saamerler-
niit Jens Geisler, Aqqaluk Lynge, Josef »Tuusi« Motzfeldt
aamma Henriette Rasmussen.
Dengang alle i LA var gode venner. Fra venstre Jens Geisler,
Aqqaluk Lynge, Josef »Tuusi« Motzfeldt og Henriette Ras-
mussen. (Foto: Louise-Inger Lyberth)
Maj 1982imi partii ataatsimiimmat: Politikkikkut sunniute-
qarneq IAp qineqqusarutigaa.
Partimøde i maj 1982: IA er i valgkamp om politisk indflydel-
se. (Foto: Louise-Inger Lyberth)
Marts 1991: Aqqaluk Lyngep iluatsissimavaa IA naalakker-
suisunik, Siumukkut naalakkersuisunut siulittaasortaa-
vannik, Lars Emil Johansenimik, suleqateqalersillugu.
Marts 1991: Det lykkedes Aqqaluk Lynge at få IA ind i et
landsstyresamarbejde med Siumuts nye landsstyrefor-
mand, Lars Emil Johansen. (Foto: Knud Josefsen)
Inuusuttunnguaq Aqqaluk Lynge oqaluttarnmmiittoq.
Den helt unge Aqqaluk Lynge på talerstolen.
AQQALUUP AKERLERINEQARNERA
KALAALLIT politikeriisa »nuimanerit« ilaat
partiimit IAmit pilersitseqataaffigisaminit
Kangerlussuarmi siulittaasutut uppisinne-
qamermini mamiatsaqaluni isiginnaaginnar-
tariaqarsimavoq. Aqqaluk Lynge radioaviisi-
mi apersorneqarnermini mamiatsassimanini
isertuussinnaasimanngilaa. Siullermik IAmi
siulittaasutut inissisimanerminit 70ikkullu
naalermata inissisimaffigisimasaminit uppi-
sinneqarnini mamiatsaatigisimaqaa. Aappas-
saanillu naalakkersuisunut ilaasortap Kuupik
Kleistip siulittaasussatut qinemeqarnissaa-
nut isummernini partiimi akerliusut malissi-
manngimmassuk mamiatsaatigisimaqalugu.
Taamaattoqariarmat Aqqaluk Lyngep ukior-
passuanngortuni politikkimik sammisaqar-
nermini nunusinnaaneq sungiusarsimasani
sussakkeerpaa, partiillu aqutsisuini sutul-
luunniit qineqqusaarusukkunnaarluni.
AQQALUK Lyngep partiimi akerlerineqar-
neqarnera inuttaanut pakasaataasimanavi-
anngilaq. Tamannami piffissami sivitsortumi
inuttaata nammineerluni allallu nalunngere-
erpaat. Kisiannili siornatigut pisarnermisut
oqaaseqarsinnnaasimanngilaq, qularunnaar-
sitsisinnaasimanani imaluunniit pisariaqaler-
fiatigut inunnik akerlerisaminik inissiisin-
naasimanani, tamaanneratalu pakasarsimas-
sagunarpaa. Taamaaliortuartarsimagaluar-
pormi, kisiannili massakkut iluatsinnginne-
ranut peqqutaagunarpoq ileqqorisani taan-
narpiaq pingaartippallaarsimagamiuk.
AQQALUK LYNGE pinngitsoorani ullumik-
kuinnaanngitsoq Kalaallit Nunaanni politi-
kkikkut unammillemeqarsinnaasimanngit-
sumik pikkorissuseqartut ilagaat. 70ikkunni
inuusukkallarami amerlasuunik anguniaga-
qarpoq, oqalullaqqissutsinilu anersaaqarluar-
nermik akusarpaa. Aqqaluk inuuvoq inunnit
tusamaarneqartartoq. Qalliuniartutut, »an-
neruniartutut« qujanamiartutullu pissusiler-
sortarpoq, kisiannili inuit kissaatigisaat an-
nertunerusut annikinnerusulluunniit inger-
lateqqinniartarpai, isummatullu kusanartutut
silassorissutullu anittarlugit - taamaaliomer-
mini pingaartumik Jens Geislerimit taperser-
someqarluartarpoq.
70ikkut qiteqqunneranni taalliortunngus-
sanerluni atuakkiortunngussanerluniluunniit
isumaliutigisarsimagunarpaa. Kisiannili Aq-
qaluk ineriartomermut isiginnaartuuginna-
rusussimanngilaq tusamaartuuginnassaru-
sussimananilu. Ineriartomerup allanngortit-
sinneqarnissaanik anguniagaqarpoq, Køben-
havnimilu silassorissumik inuusut tamarmik,
inuiaqatigiinni aningaasaatilissuit aqutsine-
rannut, nunasiaateqamermut pissaamerlu
atortulu nunasiassarsiomermut akerliuner-
mik sunnerneqarsimaqisut akornanni aali-
sakkatut imaaniittutut misigisimalluni. Tas-
saniinnermini kalaallisut eqqarsartaatsini
pissarsiaraa, pilertoqisumillu nuannarineqa-
lerluni.
TAAMANIKKUT naalagaaniartutut oqarfi-
gissallugu mianersorfigisariaqartarpoq. Isu-
massarsiortuusimavoq, isumassarsiornermi-
nilu 1976imi siullermeerluni Aasiveqamerani
partiimit ullumikkut Siumumik taaguuteqar-
tumit avissaamiamini aallartippaa, nutaamil-
lu partiiliornissamut tunngaviliilluni. Nuna-
mik piginnittussaaneq pillugu apeqqut aallar-
niutigaa.
Ullumikkut oqartoqarsinnaavoq Aqqaluk
Lynge isumassarsiortuusinnarluni naalagar-
suanngorsimasoq pereersunik misigisartak-
kanillu tunngaveqartoq. Isumassarsiortuu-
nera politikkikkut sunniisinnaanermik taa-
maalillunilu ulluinnarni ineriartomermi ingi-
aqataaginnarnermik taarsemeqarsimavoq,
tamakkorpiaallu ilaatigut peqqutaallutik IAmi
avissaartuuttoqalerpoq.
IAmi ilaasortat amerlasuut, Aqqaluk Lyng-
ep isumassarsianik piviusunngortitsiniarne-
ranut peqataasimasut paasisinnaanngilluin-
narpaat anguniagarpassuit pitsaasut kusanar-
tullu sumut pisimanersut. Ulluinnarni politi-
kkimi paasiuminaatsumi nassaariuminaatsin-
neqarput, tamannalumi aamma »talerpimmut
sangoriamertut« taaneqarsimavoq.
KIISALU aamma Aqqaluk Lynge sunniisin-
naanerup annertusiartorneranik sunnerne-
qanngitsoorsimanngilaq. Aammalumi nuima-
niamersua, politikkikkullu pilliutigineqartu-
nik tigooqqaaginnarnersua kiisalu siunerta-
qarnermut oqaloqatigiissinnaanermullu taar-
siullugu naalagaaniarnermik qujanamiamer-
millu aallussivallaarnersua pillugu AGmi al-
laaserisatsigut arlaleriarluta isornartorsior-
tarsimavarput.
Aqqaluk Lyngep taamatut isornartorsior-
neqartarnini mamiatsaatigisaqaa. Aviisitigut
partiiminilu isornartorsiorneqamissani nu-
annarinngilluinnartarpaa. Isumaqartarpormi
nammineq ilumoorluni, taamaammallu ki-
mulluunniit naalattussiaannartut pineqaru-
sugani. Aammami kukkunini nassuerutigiu-
maneq ajorpai, taamaammallu ileqqussami-
suuginnarpoq IAmi siulittaasussarsiomissaq
sioqqullugu oqallinninnermi qunusaarisutut
ililluni akissuteqarami naalakkersuisunik su-
leqateqamissaq sipitattoorsinnaasoq, taa-
maalillunilu IAp Kalaallit Nunaanni politi-
kkikkut aqutsisuni inissisimanera ilunger-
sorluni anguneqarsimasoq ulorianartorsior-
tinneqarsinnaasoq.
AQQALUK LYNGEp nammineerluni pisuus-
sutaanik immaqalu ilaatigut IAp namminerlu
sunniisinnaaneranik sorsuutiginninnerup pi-
lersitaanik nalornisuulemeq nuanniitsorta-
qarpoq. Naak »isumassarsiortut« arlalinnik
isornartoqaraluartut aammalu Aqqaluk
Lynge nammineq pisuussutigisaminik ulori-
anartorsiuleraluartoq qularisassaanngilaq ka-
laallit politikeriini inuit Aqqaluup politikki-
mik pikkorissuseqarneratut pikkorissusillit
ikittuinnaasut. Ulluinnarni immaqa takujumi-
naassinnaagaluartoq ajomartorsiutit pingaa-
ruteqartut aaqqinniarnerini aammalu inuia-
qatigiit siunissaami atugassaannik pilersaa-
rusiornermi Aqqaluk arlalitsigut qitiulluin-
nartutut inissisimasartoq qularutissaanngi-
laq.
MASSAKKULLU »isumassarsiortunit« na-
veerneqamini eqqarsaatigilluartariaqarpaa,
ullullu arlaanni paasiumaarpaa ajorineqarnini
ajorpallaarsimanngitsoq. Aatsaalli ajorsiu-
maartoq qitiulluinnartumik inissisimanera-
nit, soorlu aningaasaqamermut ataatsimiiti-
taliamut ilaasortaaneranit IAmit peersinne-
qaruni. IAmit peersinneqassaguni Siumumut
pinngitsaalillugu nuutsinneqartutut inissis-
sagunarpoq, taamaattoqassappallu IA politi-
kkikkut sunniisinnaalluartumik annaasaqar-
tussaavoq.
Taamaattoqassagunanngilarli. Aqqaluk
Lyngep siulittaasuunini annaavaa, kisiannili
siulersuisuunerni nutaani amerlanerussute-
qartunit illersomeqarpoq. Aqqaluk Lynge
mamiatsannermini unittuussanngikkuni
ukiualunnguit qaangiuppata IAmut siulittaa-
sunngoqqissinnaavoq.
Kisiannili imaassinnaavoq paasigaa ilun-
gersuutigeqqinngikkaluaraanni ajunnginne-
rusoq.