Atuagagdliutit - 03.06.1993, Blaðsíða 11
NR. 61 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
11
KATTUFFIIT
o«OA,»m**r»o*»c»NK'
Jess G. Berthelse, SIK-mi siulittaasoq: - Isumaqarpunga Jess G. Berthelsen, formand for SIK: - Jeg mener, der skal
Kalaallit Nunaannikattuffinnik angisuunik ikittunnguanik være få store fagorganisationer i Grønland, og ikke mange
peqartariaqartoq, mikisunik peqartarianngilaq, taamaat- små, for så bliver man for svage. (Ass./Foto: Knud Josefsen)
tummi sanngiissutigisarpaat.
Atorfik akisooq
Jess G. Berthelsen isumaqarpoq SIK nukittunerulerseqqissinnaallugu,
taamaammallu oktoberimi siulittaasussarsiomissamut qinigassanngortippoq
NUUK(LRH) - Jess Gustav
Berthelsen-ip angumminit
aatani amaminillu aatani
aterai. Sisimiuni majip talli-
maani 1958-imi inunngor-
poq qatanngutigiinnilu qu-
liusuni akuUersaalluni.
Jess-ip ataataa, Hanne, ar-
naata inuusukkallarami ni-
viarsiaraq paarisartakkani
nuannariUuakkani atsiullu-
gu atsersimasaa pisiniartit-
sisuusimavoq, arnaalu Ta-
bitha ilaann ikkooriarluni
eqqiaasuusarsimalluni. Su-
quliusut paaqqutarisarsi-
mavai. Aammalu Berthel-
sen-ikkut angerlarsimafTi-
anni aningaasaqarniarneq
ajornaatsuinnaasarsimann-
gilaq.
Jess G. Berthelsen Århus
Tekniske skolemi maskinar-
bejderi tut ilinniareerluni
Nuummi Skimiunilu assi-
giinngitsunik atorfeqartar-
simavoq. Tamatuma nalaa-
ni panissaarsimavoq Naa-
sunnguaq-mik atsersimasa-
minnik, taannalu massak-
ku t aqqaneq marlunnik
ukioqarpoq, Jess-illu taanna
allam ik taaneq qjorpaa »Uu-
masuaraatiga«.
Jess-ip panni marlunnik
ukiulik kisimeeqatigilera-
miuk Skimiunut nuupput,
tassanilu Meeqqat Inuusut-
tullu Sukisaarsaartarfianni
atorfinilluni. Tassani allami
sulinerminit akissarsiaqar-
neruvoq, kisiannili isuma-
qatigiksutit naapertorlugit
nkisRnrsinqnnnginnnmi ar-
laatigulluunniit sillimafTis-
saqanngilaq.
- Tamatumunnga atatil-
lugu Meeqqat Inuusuttullu
Sukisaarsaartarfianni suli-
sut isummaqatigiissusiorfi-
gineqarnissaat soqutigiler-
simavara. Taassumalu aam-
ma piviusonngortinneqar-
nissaanut suleqataasimal-
lunga. Tamatumunnga ata-
tillugu 1983-imi Nuummut
nuuppunga, tassanilu isu-
maqatigiksut ilusilersorne-
qarpoq.
Tillidsrepræsentant!
Skimiuni sulkartut peqati-
giiffiata pilersinneq arnera
peqatigalugu tillidsrepræ-
sentantinngorpunga. Aam-
mattaarlu siulersukunut
ilaasortanngorpunga, kin-
gusinnerusukkullu siulit-
taasunngorlugattaaq.
- Isumaqartuaannarsima-
vunga illoqarfimmi nunalu
tamakkerlugu SIK-mut
ilaasortaanksaq pisariaqar-
toq. Danmarkimi peqatigiif-
fimmut arlaannulluunniit
ilaasortaanksaq pinngitso-
orneqarsinnaanngLlaq, naak
tamanna inatskitigut peq-
qussutaanngikkaluartoq.
- Qatanngutigiinni quliu-
suni akullersaavunga. Me-
eqqallu taama amerlatigitil-
lugit naammattunik neri-
sassaqartitsiuaannameq
qjornartarpoq. Taamaam-
mallu sulkartut pitsaasunik
atugaqarnksaat soqutigiu-
aannarsimavara.
- Aammalu inunnik assi-
giinngisitsisarneq nuanna-
rinngkaannarsimavara.
Ilaatigummi aamma taku-
neq ajornartanngilaq ilinni-
artitskut sulkartut mee-
raannik atugarissaartunik
atugarksaanngitsunillu im-
mikkoortitskamerat. Ta-
manna akerlerilluinnartuu-
gakku sulkartut pitsaasu-
nik atugaqalernksaannut
sorsuutiginninninni tunuli-
aqutarilluinnarpara.
- Eqqarsaatit taakku mee-
raaninnilli pigiuaannarsi-
mavakka. Sulimi meeraal-
lunga takusinnaalersimava-
ra meeqqat assigiinngitsu-
nik atugallit immikkoortin-
neqartarnerat.
- Pksutsit taamaattut an-
gerlarsimaffitsinni oqaluu-
serkarpagut, naallu mee-
rarpassuugaluarluta pitsaa-
sumik peroriartortinneqar-
pugut, uagullu ilaqutariiu-
sugut unnukkut tiituulluta
kaffisuullutaluunniit ataat-
simoornksarput pingaartit-
tartorujussuusarsimavar-
put. Taamatut unnussiua-
laarnitsinni pksutsit taa-
maattut oqallkigissallugit
tikinngitsuugassaaneq ajor-
put.
Akersuunnera siulleq
Jess suli utoqqaavallaaran-
ni eqqunngitsunut aker-
suunnera siulleq pilerpoq.
Pkullu taassuma pineranit
ukiut tallimat sinnerlugit
ingerlareersimammata oqa-
luttuarkinnaasutut mkigi-
simavoq.
- 13-14-inik ukioqarlunga
ikinngutigalu eqqunngitsu-
nut akersuuttuaraimgorsi-
mavugut.
- Skimiuni aqqusiner-
taarpugut »Aqqusinersu-
aq«-mik atilimmik. Naam-
massimmat assiaqutserne-
qarpoq, taamaalillunilu aq-
qusinniorsimasut kkimik
atorsinaalersimavaat.
- Tamanna ikinngutigalu
ajuallassimaarutigkima-
qaarput. Taamaattariaqar-
sorinngilarpummi. Taama-
nikkullumi aamma tusar-
takkagut malillugit aqqusi-
neq biilinik ingerlaviginiar-
lugu assiaquttamut matuer-
saammik atortoqarsinnaa-
voq akileeqqaarluni.
- Taamanikkullumi aam-
ma inuusuttut qaartartu-
liortarneq nassaarisimavaat
a torto rujussuullugulu.
- Ikinngutigalu ikitskit
puuat anneq paassanik im-
meriarlugu assiaqutaq qaar-
teriaraluarparput. Iluatsit-
sinngitsoorlutali. Kisiannili
nakkaannanngilagut. Paas-
sanik qaartksinnaanngik-
kutigu ujaqqanik mkiliisa-
riaqarpugut. Naggataatigul-
lumi qaartillugu iluatsip-
parput. Svejserlugu nipiteq-
qinneqarpoq, uagullu ase-
roqqipparput, kisiannili
aamma svejserlugu nipiteq-
qinneqarluni, naggataagul-
lu assiaqutaq avaqqullugu
ujaqqanik sioqqaniUu ator-
tulerluta aqqusinnioriaralu-
arpugut, kisiannili unitsiin-
nartariaqar simallugu.
- Nalunngkara malillugu
ikinngutigalugu uagut taa-
maaliortuusimalluta paasi-
neqanngilagut. Aatsaat
ukiualunnguit qaangium-
mata aqqusineq tamannut
ammaanneqarpoq.
Aallartinneq
pikkunartoq
Jess 1989-imi SIK-p siuler-
sukuinut qinigaavoq, 1990-
imilu siulittaasunngorluni.
- 1990-imi siulittaasunn-
gorama pikkunavissumik
aallartippunga. Piflksami
tamatumani SIK kornar-
torsiorneqartaqaaq, illoqar-
finnilu immikkoortortaqar-
finni eqqissiviilliortoqaqalu-
ni. Taamaammat suliassa-
qartaqaagut.
- Isumaga malillugu kin-
gusinnerusukkut SIK-mi
eqqkskimanerusumik in-
gerlatsisoqalerpoq. Uangalu
isumaga malillugu tamatu-
munnga pksutaasut ilagaat
suliassaqarfiit ataasiakkaat
kumaqatigiksutinut sior-
natigut sunneeqataaneru-
lernerat. Siunniussarpullu
tassaavoq suliassaqarfiit
namminneerlutik illoqarfm-
ni peqatigiiffika amerlane-
rulernksaat. Taamaatto-
qarsinnaappallu naatsor-
suutigisinnaalissavarput
SIK-mi amerlanerusunik
ilaasortaqalernissarput.
- T aam aakkaluar torli ku-
maqanngilanga Danmarki-
mi kattufliit assigilersin-
naallutigit. Nunarujussuar-
mi inuit ikittunnguuvugut.
Sinerissami kattuffiaraaq-
qanik immikkut ittunik, ki-
siannili allafleqanngitsunik
angalaqattaarnikkut aat-
saat tikinneqarsinnaasunik
peqassagutta ingerlasinnaa-
navianngillat. Assersuuti-
tut taasinnaavarput PIP,
taakku 325-nnarnik ilaasor-
taqarlutik oqarput, kisian-
nili ilaasortat affaasa mis-
saat Nuummi najugaqarput
sinnerilu sinerissamiillutik,
sinerissamiittullu immikko-
ortortaqanngillat. Uanga
isumaqarpunga ataatsimo-
orluni nukittunarnerusoq,
aammalu avissaartuussima-
vallaaraanni sunnikinnaa-
neq annikinnerulersartoq.
Peqatigiiffiit
- Kisiannili isumaqarpunga
suliassaqarfiit ataasiakkaat
immikkut peqatigiifliliorlu-
tik kattuffimmut ataatsi-
mut katersuussinnaagu nik
ajoqutissaqanngitsoq. Isu-
maqarpungalu suliassaqar-
fiit tamarmik kattussinnaa-
sut, annertuumik ilinniaga-
qartut ilinniarsimanngit-
sullu ataatsimoortikkalua-
raanniluunniit. Immaqalu
tamanna anguneqarsin-
naanngilaq, ajunngilarmi
annertuumik ibnniarsima-
sut namminneq kattuffe-
qamiarlik.
- Aalisartut piniartullu
aamma namminneq kattuf-
feqarsinnaapput. Uangalu
kattuflimmi tassani pissut-
sinut akuleruttariaqanngik-
kaluarlunga isumaqarpun-
ga KAIK aamma KNAPK
ataatsimuulertariaqartut,
aammattaaq isumaqarpun-
ga annertuumik ilinniaga-
qartut taamaaliortariaqara-
luartut. Sulisitsisut peqati-
giiffmnik minnemik anne-
rusuniit avaqqutaariniarne-
rusarput.
- Ilimagilluinnarpara kat-
tummi ataatsimi suliassa-
qarfiit arlariksinnaassasut.
Uloqarfinni immikkoortor-
tat/peqatigiiffiit immikkut
sammkallit ar lal lit ilaasin-
naagunik ingerlasinnaas-
saaq. Tamannalu peqatigiif-
feeqannguanik siammarsi-
masunit peqamermit
ajunnginneruvoq.
Pania
Jess-ip ulluinnarni inuune-
rani pania pingaarnerpaa-
voq.
• Marlunnillu ukioqaral-
larmat kkimeeqatigilerpa-
ra. Inuunerpullu tamati-
guinnaq naam magis im aar-
neq ajorpaa. Pingaartumik
aallaqqaammut angalania-
leraangama nuannaarun-
naartarpoq, akuttunngitsu-
nillu aperisarpaanga qaqu-
gu SIK-mit tunuassaner-
sunga.
- Qanormi akisarpiuk?
- Suliara naammassiguk-
ku tunuarumaarlunga
- Kisiannili inuunerput
sungiutilerpaa - oqarsinnaa-
vunga ajoraluartumik. Kki-
annili inuunitsinni atukka-
gut taamaapput, aammami
naammagittartorujussuu-
voq.
Qimassimagaangakku
eqqarsaatinniittuaannar-
tarpoq. Ilaquttannummi qi-
maannalugu aallartarnera
nuanniinnarneq ajortarpoq.
Angalavallaaleraangama
ilaanneeriarlunga ilagisar-
para.
- Aammami unnukkut su-
lisarputit, ilaa? - Aap, ta-
manna ajoraluartumik ilu-
moorpoq. Kisiannili sapaa-
tip akunnerata naanerani
aammalu ulapippallaarun-
naaraangama piffissaqarfi-
gilluarniartarpara.
Sunngiffeqarpiartan-
ngllaq
Jess sulinngiffeqarpiarneq
ajorpoq. Unnukkut fjemsy-
nimik isiginnaamerusar-
poq, taamaalioraangamilu
qasuersaarluartarpoq. Qa-
qutiguinnaq allanut piffis-
saqartarpoq. Siornatigut ti-
mersornermik sammisaqar-
torujussuusimavoq, ullu-
mikkulli tamakkununnga
piffissaqanngilluinnarpoq.
- Ukiuni kingullerni mar-
lunni sulinngifTeqarsinnaa-
simanngilanga.
- Taamaattumik atorfe-
qarluni imminut akilersin-
naava?
Akissutaalu tupaallan-
narpoq.
- Naamerluinnaq.
- Oktoberimi ukiumoor-
tumik ataatsimeersualerut-
ta uanga siulersuisullu suli-
agut nalilersorneqartus-
saapput, taamanikkussa-
mullu aamma siulittaasus-
satut qinigassanngortip-
punga. Suliagut naamma-
ginngikkunikkit allam ik
taar serumaar paatigu t.
- Taamaattumik suliffe-
qarluni imminut akilersin-
naanngilluinnartoq oqara-
vit nalorniallanngilatilluun-
niit. Soormi qinigassann-
gorteqqinniarpit?
- Uannuinnaq eqqarsaati-
gisinnaanngilanga. SIK-p
toqqissisimasumik ingerla-
nissaa pingaartinneruara,
isumaqarpungalu SIK kat-
tufTittut ingerlanissaata na-
kussatsinneqarnissaa sulis-
sutigisinnaallugu, taamaa-
lillunimi SIK avaqqutiin-
narlugu aalajangiisoqas-
saartussaavoq.
Taamaaliussaguimmi
ilinnut pilliutigisussaavu-
tit?
- Aap. Uangakisimiippun-
ga ilaasortagullu 8.700-uup-
put.
- Kisiannili paneqarputit.
Anersaaruluppoq.
- Aap.. Taanna pilliutigaa-
ra.
- Arnaatissannik ujaarlis-
sallutit piffissaqannginna-
vit? - Naluara, Jess ittuuku-
luttumik illariarluni oqar-
poq.
- Taamaalluarsmnaavoq.
Jess nipaallisimaalaariar-
luni panni pillugu aperine-
qarnini uterfigeqqippaa.
- Aap, angajoqqaannit pis-
sarsiar isara qitornannut in-
gerlateqqissinnaanngilara.
Toqqissisimallunga perori-
artorpunga Uangalu nam-
mineq isumaga naapertor-
lugu meeraq inersimasunn-
goruni nakuusuussaguni
toqqissisimalluni pinngori-
ar tortar iaqarpoq. Kisianni
atorfimmik matuminnga
toqqaaninni tamanna pilliu-
tigisariaqarsimavara.