Atuagagdliutit - 03.06.1993, Side 15

NR. 61 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
15
Norgemiut akersuunnerat
Norge-p aserorteriffigineqarluni akomusersomeqaraluarluni, nunarsuup ilaanit akerliuffigineqaraluarluni
aammalu arfanniamermut ataatsimiititaliarsuarmi amerlanerussuteqartunit misigissutsit sakkugalugit
akerlerineqaraluarluni arfanniartarneq ingerlatiinnarusuppaa
Kyoto-mi Japanimiittumi ataatsimiittarfissuup nunarsuarmi arfanniat ataatsimiifligisaata
isaariaani japanimiorpassuit arfanniamermik illersuisut amerlaqaat.
Op til kongressalen, hvor den internationale hvalfangst holdt sit møde i Kyoto i Japan, var
der masser af japanske aktivister for hvalfangst.
Philip Lauritzen-imit
KYOTO(JAPAN) - Issatsi-
aannaq Greenpeace-meer-
sut arfinillit norgemiut ar-
fanniutaannut kalunnernik
imminnut pituttuupput,
Radioaviisimilu oqaatigine-
qartutut umiarsuup naala-
gaata taamatut ilaatiinnar-
nissai toqqarsimavaa.
Umiarsuup naalagaata
aalajangernera Norge-mi
nunanilu ikittunnguani ar-
ferit niuerniutigalugit, kisi-
annili nakkutigineqartumik
piniarneqarnissaannut isu-
maqataasuni nuannarine-
qarunartorujussuugunar-
poq.
Norge-p niuerniutigalugu
arfanniamerup aallarteq-
qinneqarnissaanik aalajan-
gernermigut arfannianut
akerliusimut sakkortuumik
akerliliivoq aammalu nunat
arlallit - minnerunngitsu-
mik USA - ilaatigut norskit
tunisassiaannik pillaatitut
unitsitsiniarlutik qunusaa-
risimapput.
QANITTUKKUT arfanni-
arnermut ataatsimiititaliar-
suup Kyoto-mi Japan-imiit-
tumi ataatsimiinnerani
aammataaq Norge oqaase-
qarusulluni piareersarluar-
simavoq.
Aj omaatsuinnaanngilar-
li. Arfanniarnermut ataatsi-
miititaliarsuaq pilersinne-
qarsimagaluarpoq nunarsu-
armi ar fe rit angisuut pinia-
pilunneqannginnissaat an-
guniarlugu. Taassumalu su-
liassaraa arferit assigiinn-
gitsut tamarmik nunguti-
taannginnissaasa qulakke-
ernissaa. Ataatsimiititaliar-
suarmi nunat isumaqati-
giissutigisimavaat ilisima-
tuut p aas is aat malillugit ar-
ferit nungussutigisinnaann-
gisaannik piniartoqartar-
nissaa. Taamaalillunilu
ataatsimiititaliarsuaq ar-
fanniarnermut akerliunngi-
laq. Taamaallaalliuna nu-
narsuarmi arferit nunguti-
taannginnissaannik qulak-
keeriniartussaasut.
NIUERNIUTIGALUGU ar-
fanniarnerup ilisimatuut pi-
sareqqusaasa qaangerne-
qannginnissaat qulakkeer-
niarlugu nunat arfanniar-
nermut ataatsimiititaliarsu-
armut ilaasortaasut isuma-
qatigiipput killiliissutaasu-
mik atulersitsiniarlutik.
Taannalu tassaavoq niuer-
niutigalugu arfanniamerup
unitsikkallarneqarnissaa.
Taanna 1986-imi atulersin-
neqarpoq, pilersaarutaasul-
lu malillugit 1990-imi taku-
neqarsinnaalersimasussaa-
voq arferit angisuut qanoq
amerlatigilersimanersut,
qanorlu annertutigisumik
piniarneqarsmnaalersimas-
sanersut.
ARFERIT niuerniutigalugit
nungutinneqaratik atorne-
qarnissaasa qulakkeerne-
qamissaanut apeqqut aal-
larniutaasimagaluartoq nu-
nani arlalinni akerliusut -
avatangiisinut uumasunUlu
illersuiniaqatigiinnit aallar-
tinneqartut - pinngorput,
taakkulu isumaat misigis-
sutsinut tunngaqisoq tas-
saavoq arferit aallaallugit
toqunneqartarneri pissusis-
samisuunngilluinnartoq.
Arferit nersussuartut Uler-
nartitatut isigineeqaralut-
tuinnarput, misigissutsillu
arfanniarnermut ataatsi-
miititaliarsuup aalajangi-
gaannut akornusiiartuinna-
lerlutik.
OQALUTTUAQ taanna ta-
matta nalunngilarput.
Imaassinnaavoq akerleri-
gipput. Paasisinnaanngilar-
puflu sooq misigissutsit taa-
ma sakkortutigisut arfanni-
arnerpiamut tutsinneqar-
nersut. Kisiannili aamma
amilaarnaannartumik poli-
tikkimut tunncassuteaar-
toq ukiormannattaaq ataat-
simiititaliarsuup ataatsi-
miinnerani saqqummerpoq.
Ataatsimiititaliarsup ilisi-
matusarnikkut suliassaasa
amerlanersaat naammassi-
simapput. Ilisimatuut, poli-
tikerit Greenpeace-meersul-
lu kisitsisinik misissuinerup
inernerinik qaapiaannarlu-
git takusaqarsimasut ar-
laannaataluunniit miserra-
tigisinnaanngilaa arferit
ilaat imatut amerlatigim-
mata allaat killilersukkamik
piniarneqaraluarunilluun-
niit nungutitaanissaminnut
ulorianartorsiunngitsut.
Misissueqqissaarnerup »Re-
vised Management Proædu-
re«-mik taaneqartup ersa-
rilluinnartumik takutippaa
arferit ilaat, tassani tikaa-
gulliit ilanngullugit killiliif-
figineqarneri unitsinneqar-
luarsinnaasut.
TAAMAAMMALLU Norge
tunngavissaqarluarpoq oqa-
rami niuerniutigalugu ar-
faanniarnerup aallartinne-
qarnissaanut piffissanngor-
toq. Tamatumunngattaaq
aamma sunniuteqarpoq
norskit naalakkersuisui
Norge-mi arfannianit sak-
kortuumik piumaffigine-
qarmata aammalu arfanni-
arneq Norge-mi aallunne-
qartorujussuusaraluarmat.
Aammattaaq tamatumunn-
ga pisooqataagunarpoq naa-
lakkersuisut norslunik sa-
pinngisamik amerlanerpaa-
nik naammagisimaarinnit-
sitsiniarmata EF-imut ilaa-
sortanngornissamut amer-
lanerussuteqartunik taasi-
soqarnissaa anguniarlugu.
Kisiannili norskit niuer-
niutigalugu arfanniamerup
aallarteqqinneqarnissaanut
aalajangernerat pillugu nu-
nap iluani politikki qanor-
luunniit ikkaluarpat ilumo-
orpoq ilisimatuut ersarissu-
mik oqaatigimmassuk ar-
fanniartoqarsinnaasoq.
UKIORMANNATTAAQ
akerliusut arfanniarnermut
ataatsimiititaliarsuup aala-
jangiussaanut sunniuteqar-
put. uumasunik illersuinia-
qatigiit toqutseriaatsit pillu-
git oqalupput, piniarnerlu
tam aat »inunnut tuunngas-
sutilerujussuartut« taallu-
gu.
Tamannalu soomnami
nunanut arfanniamermik
ingerlatsiviusunut, soorlu
Japan-imut, Norge-mut Ka-
laallillu Nunaannut nakeri-
allannartorujussuuvoq. Qa-
normi ilillutik nunat aker-
liusut - pingaartumik sulif-
flssuaqarfiusut - paasitinni-
arneqarsinnaappat?
Nuna ataatsimiifllusoq -
Japan - arlalitsigut misilii-
voq, ullullu tamaasa Kyoto-
mi ataatsimiittarfissuup
saani arfanniamermik iller-
suisunit takutitsifTiusar-
poq. Naqitarpassuit tonsi-
nik arlalinnik oqimaassusil-
lit japanimiut arfanniariaa-
siinik oqaluttuartuupput.
AAMMATTAAQ Norge
ataatsimiinnerup nalaani
tusagassiutitigut saqqum-
merniarsarivoq. Saqqum-
merniarnerminni pissusi-
lersuutigisaasa ilagaat nor-
gemiumik arfanniamik oqa-
luttuartitsisoqarmat, taas-
sumalu oqaluttuaraa arfa-
niutini Norge-p avannaani
nunaqarfeerannguami juul-
liaqqami akerliusunit nuna-
nit allanneersunit aseror-
terneqarsimasoq. Juullip ul-
luani ullaakkut arfanniutini
immap naqqaniittoq nas-
saarisimavaa, nunarsuar-
milu ilisimaneqarluartoq
uumasunik illersuiniaqati-
giinni Sea Shepherd-imeer-
soq Paul Watson, Vancou-
cer-imi najugaqartoq Nor-
ge-mit qimagunnermi kin-
gunitsianngua pisuunerar-
luni saqqummersimavoq.
Iliusserisanilu »nunarsuup
meeraanut tunissutitut«
taasimavaa.
ARF AN NI AP norgemiup
utoqqasaap misilittagaqar-
luartup oqaluttuaa sakkor-
toorujussuuvoq. Tusagas-
siortut misigissutsinik pi-
viusuninngarnit tunisillu-
arsinnaanerusut silarsu-
aanni tikilluaqqusaalluatoq.
Tusagassiutit ilaasa
imaassinnaavoq taanna ar-
fan niaqataalu allat Green-
peace-meersunut taakku-
nunnga arfiniliusunut umi-
arsuarmik kalunnernik im-
minnut pitullutik ingasaas-
sillutik piviusunillu takun-
nikkusunnatik pilliutigisu-
nut sanilliussimassagaat.
Imaassinnaavoq ilaasa Paul
Watson Greenpeace-meer-
sullu allat sapiitsuliortorsu-
artut arfernik »pisuussute-
qanngitsunik« illersuisutut
saqqummiukkaat.
NORGE-LLI niuerniutiga-
lugu arfanniarnermut pisin-
naatitaaffini nangeqqiin-
narpaa. Arfanniarneq aal-
larteqqippaat, Norge-lu ar-
fanniarnermut ataatsimiiti-
taliarsuarmut ilaqjunnaar-
simanngilaq. Taamaalillu-
nilu Norge ataatsimiititali-
arsuarmi nunanullu tassun-
ga ilaasortaasuni aalajangii-
suulluinnartumik kajumis-
saaruteqarpoq. Norge-p aal-
lartitat tusagassiutillu kisii-
sa aqqutiginiamnnaarpai.
Tassanilu taamaallaat apeq-
qutaalerpoq piumasaqaatit
Norge-p aningaasatigut
nammassinnaanerai - ima-
luunnniit misigissutsit naa-
lagaaffiit allafllini arlaqari-
artuinnartuni paasineqar-
sinnaassanersut, taakkumi
paasisinnaassavaat Norge-p
isumai piviusunut tunngas-
suteqarluinnnartut.
Tassani arferit kisimik pi-
neqanngikkaluarput. Misi-
gissutsit sakkortusarneqar-
nerisa nassatarisaanik niu-
ernermi politikkikkut apeq-
qutaasut pingaarnerit eq-
qorneqartussaapput, eqqor-
neqartullu ilaat tassaasin-
naapput Norge-p aalisakka-
nik avammut tunisaqartar-
nera, Kalaallit Nunaata aa-
lisakkanik avammut tunisa-
qartarnera aammalu Ja-
pan-ip biilinik qarasaasia-
nillu avammut tunisaqar-
tarnera.
PisinnaatitaafTimmik aki-
liutissat qanoq annertuti-
gissagamik?
Norgemi niuerniutigalugu arfanniamerup aallarteqqinnis-
saa tapersersorneqaqaqaaq. Aviisersuup Dagbladet-ip ar-
fanniarnermut ataatsimiititaliarsuup ataatsimiinnera
naammassimmat aqagukkut oqaluttuaraa 1) statsminister
Gro Harlem Brundtland-ip arfanniarneq taamaatikku-
manngikkaa, Berlinimi atortittarfiup Greenpeace katersui-
niarneraniikioraa, aamma 3) svenskit kunngiata norgemiut
arfanniamerat »mianersortumik« tapersersoraa.
I Norge er der stor opbakning bag genoptagelsen af kom-
mercielhvalfangst. Den store avis Dagbladet kan her dagen
eller, at mødet var slut i den internationale hvalfangstkom-
mission fortælle , 1) at statsminister Gro Harlem Brundt-
land ikke vil opgive hvalfangsten, 2) at et bordel i Berlin
samler ind til Greenpeace og 3) at den svenske konge giver
en »forsigtig« støtte til den norske hvalfangst.
Taamaakkaluartorli aamma Norgemi isumanerluutigine-
qarpoq arfanniarneq Norgemiinuiannut inuutissarsiorner-
mullu qanoq akeqassanersoq. Norgemi inuutissarsiortut
aviisiata Dagens Næringsliv-ip saqqaatigut norskit aallarti-
taat Ole Ålgård mianersoqqunneqarpoq.
Der er dog også betænkelighed i Norge over, hvor meget
hvalfangsten vil koste det norske samfund og erhvervslivet.
På forsiden af Norges erhvervsavis Dagens Næringsliv ad-
varer en af veteranerne i norsk diplomati, Ole Ålgård.