Atuagagdliutit - 20.07.1993, Blaðsíða 7

Royal Greenlandip Ilulissani aalisakkamk sulifTissuata aappaata eqqaa aalisakkat perluko-
qaqaaq (tunuani kranersuup eqqaa).
Ilulissat eqqaani
mingutsitsineq
All.: Peter Magnussen, Ilulissat
Qimmeq pikkivalik
(Qilertilik)
Jakob Maqe, Ammassalik
maanna?« Sunini eqqaallu-
Uulissat illoqarfia ukiuni
kingullerni tusaamanerlun-
neqalersimagaluarput illo-
qarfiup eqqagassarpassuar-
nik maangaannaq igitanik
isigiuminaaqisullu takus-
saalersimagaluarmata, ilaa-
tigut takornariartitsiner-
mut takornarinuUu tike-
raartunut aammalu tikerar-
tussanut akornusiileraluar-
lutik, tassami nalunnginna-
tigu takornarissat amerla-
nerit nuna silaannarlu min-
guitsoq siunnerfigalugu an-
galasarmata.
Tamannali ajornartorsiut
Iluliarmiut namminneq piu-
massutsiminnik iluarsiniar-
simavaat, aammalumi iluar-
sisimallugu tamanut naam-
maginartumik - kisiannili
maannakkut kiserngoruti-
ginarpoq Ilulissani kommu-
nep illoqarfimmi ilitsivigi-
tittagai umiatsianik alian il-
lu aammalu suliffeqarfiit
suliffeqarfiusimasullu eq-
qai. Tamanna illoqarflup eq-
qiluitsuunissaa innuttaasut
kommune suleqatigalugu
isumagisinnaavaat.
Kisiannili aajuna ajornar-
torsiut tulleq aammalu ajor-
nartorsiuterujussuanngor-
tussaasoq siunissami, tassa
Ilulissani sulifflssuup aap-
paa KTU-2 qaleralinnik tu-
nis assiorfiusoq.
Ukiut arlaliunngitsut im-
maqa ukiut sisamat qaan-
giupput KTU-2 qaleralinnik
tisasarfittuinnaq atulersi-
mammat. Tisasarfittut atu-
lernerata kingorna qaleral-
lit perlukut puunut immiul-
lugit inunnut qimmilinnut
tunineqartarput kr. 20,-mik
akilerlugit ukioq kaajallallu-
gu, tamakkulu perlukut
ukiuunerani pisiarineqarlu-
artarput, kisiannili aasaane-
rani pisiarineqartarneri
akuttortarlutik. Soorlu im-
maqa naluneqanngilaq Ilu-
lissat eqqaani qaleralinnik
tunisineq annertusisartoq
tassami ukiumut qalerallit
5-6.000 tons tunineqartar-
mata, aammalu oqartoqar-
tarluni qalerallit sisama-
raarterutaat iginneqartar-
toq tassa 1.500 tonsip mis-
saa - kisiannili taakkunani
1.500 tonsip iluani tonsit
amerlanerit qimmit nerisas-
saatut atorneqartarlutik an-
nermik ukiuunerani uper-
narneranilu qalerallip per-
lukui sequtserlugit avam-
mut immamut eqqarneqar-
tarlutik, siullermik qaleral-
lip perlukui tamakkerlugit
sequtsernagit iginneqartar-
put taakkulu timmissanik
naajanik/malamunnillu ne-
rineqartarput immami.
Aasaanerani qalerallit
perlukuinik immamut eq-
qaanerup kingunerisimavaa
Ilulissat eqqaata alianaaqi-
sup mingutsinneqalernera
Ulumiuninngaannit avan-
namut Nuuarssuk tikillugu.
Tassami perlukut qajuu-
sanngorlugit avammut sis-
samut iginneqartalersi-
mammata, tamakkulu qa-
juusat tininneq ulittarnerlu
najoqqutaralugu qaarsup
qaanut nipputtarluni sissar-
lu orsupaluttunngortittar-
lugu quasallitillugu. Maan-
nakkummi sissakkut umiat-
siamik niusiniarneq ajor-
narsingajalerpoq, imaluun-
niit maajunnarsisimavoq ili-
siffigissalluguluunniit kaju-
minnarunnaarluni, ilami
sissaq najussallugu tipeqa-
lersimalluni.
Tamannalu ajornartor-
siut aaqqinneqanngippat
Ilulissat eqqaanut Kanger-
luarsummut siaruartus-
saalluni, tamatumuunalu
Ilulissat eqqaani ammas-
sanniarneq pinngitsoornani
eqqorneqassalluni, immaqa-
mi eqqomeqareerpoq, tassa-
mi imartaa aamma qajuusa-
mik isortittarami. Tamanna
kissaatigerusunnannge-
qaaq.
Ajornartorsiut kisimi ava-
tangiisinut ajornartorsiu-
taanngilaq aammali alian ar -
tumik pisoqarpoq, tassa
marlunngornermi 13 juli
1993 niviarsiarannguaq 7-
8-nik ukiulik sissami ipillu-
ni ajunaarmat tamannalu
pisimavoq aalisakkeriviup
eqqaanni. Immaqa tamanna
pinngitsoortinneqarsinnaa-
galuarpoq sissap orsupalip-
pallaarsimanngikkaluarpat
(tamanna naluara). Tassa-
mi taassumap niviarsia-
rannguup orsupalunneq na-
lullugu tummartoorlugu si-
soorsimasinnaavoq. (Nalua-
ra). Aammalu tamatuma or-
supalunnerup takutippaa,
niviarsiarannguup timaata
qaqinniarnerani sissaq qa-
noq suliffigiuminaatsigisoq
quasappallaarnera peqqu-
taalluni.
Ilulissani kommunemut
qineqqusaarnermi sammi-
neqartut annerpaat ilagaat
Ilulissat illoqarflata eqqaa-
talu eqqiluitsuutinnissaa,
nalunngilaralu qineqqu-
saartut tamarmik tamanna
sulissutigerusullugu taak-
kartuisut, taamaattumik
neriuppunga akisussaafilm-
mik tigusisut tamanna ajor-
nartorsiut aggersoq eqqar-
saatigiumaaraat aammalu
qanoq iliuuseqarfigiumaa-
raat/nalilerumaaraat aam-
malu mingutsissisoqarsima-
soq paasineqarpat, mingut-
sitsisut akisussanngortik-
kumaaraat. »Mingutsitsi-
nersuaq aaqqinniarsiuk«
kinguaassatsinnut nuna ali-
an aatsoq tunniukkusullu-
gu-
Niviarsiatsiarooq illup tu-
nuanut anariatorpoq.
Aqunnganiarluni tunumini
qingarissaarpaloriarmat qi-
viariallaraa taavaana qim-
mikasik pikkivalik tikereer-
soq. Taamaattukasimmik
takuneq ajorami ersiginer-
mit illumut qimaariaraluar-
poq, taavaana ungoreeraa.
Ungusaqattaaginnarma-
nilu illortik ungasilliartuin-
narpaa. Taava paasivaa nu-
nap timaanut inoqanngitsu-
mut ingerlakkaani. Allatut
ajornaqimmat qimaaqattaa-
ginarluni kiisa nunap ti-
maannarsuaniilerpoq.
Anariartuinnarluni ani-
soq muluvallaaleqimmat
kiisa isumaalugilerlugu tak-
uniaraluarpaat, ujaraluara-
mikku tammavilluni tam-
marpoq. Nunap timaannar-
suaniilerluni qimaariarfis-
saminik qinemermit, nuan-
naatsaqaaq illunnguaq tak-
uleramiuk. Tassunga qi-
maariartoq ungunngimma-
ni kiisamiuna isillartoq. Ise-
riallartoq inoqanngitsoq,
qimmikasillu kingulliulluni
iserportaaq, sunaaffaana
taassuma illua. Allatullu
ajornaqimmat tassani
uniinnarpoq, paasigamiuk
qimaariaqqissagaluaruni
ungoqqiinnassagaani.
Qimmikasik iserami ka-
taap qaanut nallarpoq ane-
riarfissaarullugu, taava paa-
sivaa qanoq ilioriarsinnaa-
junnaarluni. Qimmeq pikki-
valik ileqqoqarpoq ullut ta-
maasa kumaartittarluni.
Niviarsiannguup kumaarni-
arlugu sinUersorigaanga-
miuk nipaarsaarluni aniar-
tulersaraluarpoq, tamati-
gulli makipallariarluni un-
goqqereeraraa. Uaanni Qim-
mikasik anilluni mulule-
raangat ungasissumukarso-
ralugu qimaassalluni anisa-
raluarpoq, tamatigulli sila-
taani utaqqereeraraaq. Kii-
sa ilikkaramiuk qimaaniar-
nissaniluunniit eqqaassaar-
paa.
Qimmeq Pikkivaliup na-
lujunnaaramiuk qimaania-
runnaarsoq inoqartumu-
karqippoq. Ammaasiit na-
laatsorluni niviarsiatsiaq al-
la illup tunuani aqunngasoq
naammattoorlugu, ungoq-
qikkamiuk illuminut tikiu-
teqqippaa. Taannalu isera-
mik tupigutsaqaaq qangali
qammartoq tassaniittoq
naammattooramiuk.
Iserfigisaa tupaallaqaluni
aperivoq qanoq ililluni ta-
maanga pinersoq, akivoq
qimmikasiup ungoormani
qimaalluni maanga pilluni.
Taava aappaata oqarfiga
namminertaaq taamatorpi-
aq pineqarluni. Niviarsiatsi-
annguaq taanna kingulleq
muluinnalermat ilaasaasiit
ujariaraluarpaat, aasiit
tammavippoq.
Niviarsiannguaq taanna
siulleq nuannaarnerulerpoq
annertoqqutissaminik ila-
qalerami. Oqaloqatigiittar-
pullu qanoq ilillutik qimaa-
niarnissaminnik. Kisianni
tamatigut iluatsitsineq ajor-
put, arajussiveqqarani paa-
rimmatik.
Taamaallutik ullut ilaan-
ni aappaata aappi aperaa:
»Sinniseranngiijunngaat? «
(Tassa sinilernartumik ser-
rateqarnersoq aperaa) So-
qarnani oqariarmat apera-
lunilu: »Ulunmi peqanngila-
tit?« Aappaa akimmat pe-
qarluni isumaqatigiipput
misilillugu sinnassarumal-
lugu.
Tusareerparput Qimmeq
Pikkivalik ullut tamaasa ku-
maartittartoq. Ilaanniaasiit
kumaarlugu sinngusaleriar-
mat misilillugu serralerpaa,
sinnassarlugu. Sivitsori-
anngitsorlu malunnarsivoq
sinnarissiartortoq. Kiisalu
sinnarissilluni qannguiin-
naleqimmat iterteriartarlu-
gu misilittalerpaat, ajorna-
qaarli sinnarissigaluttuin-
narpoq. Annerluni itissam-
mat siutaagut kiigaluar-
paat, illalaaramiliuna. An-
nernartunik misilittaralu-
arlugu illalaartaannarmat
paasivaat imaannaq iterti-
tassaajunnaartoq, taava an-
ipput qimaassaUutik.
Allamut qimaassanngin-
namik nunaqarfimmik tun-
gaanut tamaviannguat aal-
larterput. Nunaqarfitsit nu-
eriallaraat anisersimallutik
atiminni tupeqalersimasut,
tassami qim akkam ikkik suli
illumiikkaluarput. Taava
tamaviannguat suaartaler-
put: »Qimmakajiip Pikkiva-
liip malippaalingit addarni-
aatsi!« (Assarniaritsi - Aal-
lassallutik aqqussuisut as-
sartunik taaneqartarput.)
Taava nukingiinnaq piki-
lerput, tuavioqigamillu pia-
reerput utaqqiinnalerlutil-
lu. Kingornanni Qimmeq
Pikkivalik itileriallartoq
sinnattorsoraluniluunniit
silattuaqilerluni eqqani qi-
neraluarpaa taamak peqara-
luanngillat, qimaasimap-
put.
Taava silaarutaasarluni
makippoq anillunilu. Qine-
raluarpoq takusaqamanili,
tamaviannguallu ammut
aallarterpoq. Kisianni sinini
itengaarsimammat sulilu
iluamik itersimannginnami
aallaraluaannaq sinileqqis-
simalluni niuni ulummata
qangali tammikattareerpoq.
Silattuaqilerluni; »susunga-
gulu aallarteqqittaraaq.
Taamaaliortuarlunilu kiisa
malitani siusippallaalerma-
ta angusinnaajunnaarpai.
Taakku qimaasut tikiler-
sullu angajoqqaavi assar-
nerminnik naammassereer-
lutik utaqqiinnalersut utaq-
qiinnalersut kiisamiuna ti-
kittut umiamullu ikillutik.
Maliinnarlugillu Qimmeq
Pikkivalik tiki aamma tiki-
lerpoq. Nuna toorlugu umi-
aq avalatsikkaallu avammut
pisseqaaq, kingusinaalaar-
lunili. Uuatsitsingajakkalu-
arpoq, tassami umiap kan-
naa kiigamiuk iperarnave-
erlugu. Taamaaleriarmat
aquttuata aquumminik peq-
qaannagu anaammagu aat-
saat nakkarpoq immamullu
morsulluni, taamaallaammi
pullartarsuaq immamit an-
illattoq maarujussuarami.
Qimmeq Pikkivalik allatut
sapilerami timmut saagin-
narpoq, nalunnerlu naluga-
mi kiviartulerluni, piklu-
vaannai suisalersut sissaq
anguvaa.
Nunamut qaqigami
avammut qiviariallartoq
taavaaku umiat avasUlere-
ersut. Allatullu ajornaqim-
mat tupersuakui orniinnar-
pai, sumik arlaannik qima-
taqarumaarsoralugit ajarle-
riartorluni. Atisakunik nas-
saraangami atisaramigit kii-
sa imminut naalluni atisa-
lersorpoq, aamma qilersiuti-
kunnguaq nassaarigamiuk
taannattaaq qilertikasim-
minut nermukkallarujaa.
Naammassigami immi-
nut umerualaarluni pinna-
rikutsuullarsinnarluni qaq-
qajunnannguamut qaqilluni
umiat qiviaramigit taavaa-
ku ungasillereeqisut. Isigi-
galuariarlugit qissasiin-
nannguakasippoq.
Umiallu ungasilliartor-
nerminni qimmip nipaa
aanngariartorpaat. Kingor-
nagooq nunaqarfimminnut
uteqqinngillat Qimmikasik
Pikkivalik ersigileramikku.
Meeqqanut ilinniutissatut
piukkunnartut ilagaat siu-
litsinnit oqaluttuat una oqa-
luttuannguaq assersuutitut
AG-mut ilannguppara.
Ved dekret af 14. juli 1993 er
Eskimo Pels ApS
Reg. nr. 52.221,
taget under konkursbehandling eller en begæ-
ring modtaget den 12. juli 1993.
Selskabet har hjemsted i Narsaq Kommune, og
selskabets adresse er
Postbox 31, 3921 Narsaq
Selskabet har tidligere drevet virksomhed fra
Mestervej B 755, 3921 Narsaq
Som midlertidig bestyrer af boet er antaget
Advokat Ole Horsfeldt
Postbox 59, 3900 Nuuk.
Der indkaldes til skiftesamling til valg af bostyre
onsdag den 11. august 1993 kl. 10.00
Skiftesamling afholdes i Grønlands Landsret,
retssal 3, Tjalfesvej 1, 3900 Nuuk.
Grønlands Landsret
den 14. juli 1993.