Atuagagdliutit - 07.09.1993, Síða 7

NR. 87 1993
ATUAGAGDLIUTIT/GRØNLANDSPOSTEN
7
Misileraaneq piviusunut
attuumassuteqanngitsoq
Nuummi ilinniartitsisut kalaalliaqqat qallunaajaqqallu klassinut ataatsimut
kattutsinneqarnerisigut suleruluulissasut atuarfimmi pisortaq isumaqarpoq
JMt*
Misiligutitut aaqqissuussineq siunissami Nuummi atuar-
finni piviusussanut attuummassuteqanngitsut atuarfmni
sulisut arlallit isumaqarput.
Forsøgsklasserne har intet med den kommende virkelighed
for skolerne i Nuuk at gøre, slår flere skolefolk fast. (Ass./
Foto: Knud Josefsen).
NUUK(KB) - Ivalo-p sam-
misaqartilluni aallussilluar-
sinnaanissani ajornartor-
siutigilaartarpaa. ASK-imi
2. klassimi atuaqatai atuak-
kaminni ilinniutini titartak-
kanik qalipaaleruttornerisa
nalaanni aasaanerani atu-
anngiffimmini sulerisima-
nerluni, anaanani ataatani-
lu minnerunngitsumillu
nukkani kigutitaalersoq
oqaluttuarisaqattaartarpai.
Taamatuinnarli pissusi-
lersorneq ajortoq ilinniartit-
sisua oqarpoq, Ivalo-mi paa-
sisarpoq.
- Amerlanerit paasisin-
naasarpakka. Kisiannili suli
kalaallisut oqalussinnaann-
gilanga. Aammami Kim Ku-
lullu taamaapput. Taakku
aamma kalaallisut ilinniar-
niarlutik tamaaniipput, Iva-
lo oqaluttuarpoq. Taa-
maammallu taamaannini
aliasuutissatut isiginngUaa.
2. klassi Nuummi atuar-
finni klassit misiligutitut
kattutat pingasusut ilagaat.
Ukiup tulliani meeqqat atu-
arfiini qallunaajaqqat klas-
sii atorunnaarsinneqartus-
saapput, siunissamilu ilin-
niartitsinerup kalaallisut.
ingerlanneqartarnissaa an-
guniarneqarpoq, tassanili
nunani allamiut oqaasiinik
ilinniartitsinerit pineqann-
gillat.
Nikoline Heilmann-ip
ASK-imi 2. klassit taakku
atuartileqqammerpai. Sa-
paatip akunnerinngisaani-
luunniit klassimi tassani
atuartitsisuusimagami mis-
iliineq pillugu qularuteqar-
pasinngitsumik oqaaseqa-
rusunngikkallarpoq.
- Klassi taanna klassinit
allanit allaanerusutut mis-
innanngilaq - meeqqammi
taamatut ukiulinnit allanit
allaanerunngillat. Kisianni-
li meeqqat kalaallisut paasi-
sinnaanerat eqqarsaatigis-
sagaanni assigiinngitsoru-
jussuupput. Taamaammal-
lu atuartut tamarmik ma-
linnaanersut eqqumafiigini-
arlugu isiginiarnerusaria-
qartarpunga tusaaniarneru-
sariaqar tar lu ngalu. Atuar-
titsissutigisama amerlaner-
saat nutserniartarpakka,
taamaalillunga qulakkeer-
niassagakku tamarmik paa-
sitinneqarsim anersut, Ni-
koline Heilmann oqarpoq.
Pivlusoq alla
Suleqataata Merete Ham-
meken-ip qallunaajaqqat
qallunaatut oqaasiinik ilin-
niartittarsimavai. Kalaalli-
aqqat qallunaajaqqallu kat-
tunneqamissaat pitsaasu-
tut isigaa, isumaqarlunilu
qallunaajaqqat pissusiler-
somerminnit annertuneru-
sumik kalaallisut pisinnaa-
nerugaluartut. Kalaallisut
oqaatsit atulinnginnerini
piffissaqartinneqartariaqar-
put. Misiliinerlu pillugu
imatut oqarpoq:
- Aaqqissuussinerup nu-
taap qanoq ingerlanissaa su-
li iluamik paasisimanngilar-
put. Atuartut pingasut klas-
sitsinniittut qallunaatuin-
naq oqalupput, Kalaallit
Nunaanni peroriartorsimal-
lutik aammalu kalaallisut
oqaluttunik ilaqutaqarlutik.
Taakku angajoqqaavisa
nammineerlutik kissaatigi-
simavaat klassimi kalaalli-
suinnaq oqaluffiusumi atu-
alernissaat. Taamatut
amerlanerusunik eqqarsar-
toqartarnissaa siunissami
naatsorsuutigisinnaanngi-
larput.
Ivalo isumaqarpoq siorna
klassimi siullermi atualera-
mili annertuumik siuariaa-
teqarsimalluni.
- Aallaqqaammut atuar-
nissara nuannarivallaann-
gikkaluarpara, kalaallisum-
mi paasisinnaannginnama.
Ittuutoqigama oqarnissara
sapertarpara, Ivalo oqalut-
tuarpoq.
Naak kalaalisut oqalus-
sinnaanani oqaraluarluni
atuartut upperisarsiorner-
tik aallamerlugu »Qaaler-
mat qungujupput narsann-
guup naasui« tussiarlugu
aallartimmata ajornartor-
siuteqanngivilluni tussiaqa-
taalerpoq. Ivalo nippaareqa-
luni tussiaqataavoq.
Atuakkat
amlgaataapput
Aammattaaq Qorsussuarmi
kalaaliaqqat qallunaajaq-
qallu kattullugit misilimeq
ingerlanneqarpoq. Annalise
Møller-ip klassi taanna
ukiumi siullermi atuartitsif-
figisimavaa, ukiullu tulliani
ingerlaqqittussaalluni. Su-
leqatini allat assigalugit eq-
qoriaruminaatsippaa aaq-
qissuussineq taanna siunis-
sami ungasinnerusumi qa-
noq ingerlajumaarnersoq.
Eqqoriaruminaatsitsinera-
nut peqqutaasut ilagaat al-
lamiutut oqaasilinnut atu-
akkanik kalaallisut ilinniu-
tinik pitsaasunik amigaate-
qarnertik. Kisiannili ukiumi
atuarfiusumi siullermi oqa-
riaatsit, naqinnerit oqaatsil-
lu siulliit ilinniarneqartar-
put. Taamaammallu misi-
liilluni ataatsimoortitsiner-
mi pilertortumik qaangemi-
artariakaminnik ajornartor-
siuteqanngillat. Annalise
Møller oqarpoq:
- Uanga isumaga malillu-
gu atuartuutigut qallunaa-
tuinnaq oqaasillit sisamaan-
naagamik ingerlanerat pis-
sanganarlunilu pitsaasuusi-
masoq. Klassimi ataatsimi
qaUunaatuinnaq oqaasillit
amerlavallaarsimagaluaru-
nik kalaallisuinnaq oqaasil-
lit naqisimaneqalissagaluar-
put. Kalaallisut oqalunnias-
sanngikkaluarput, taamaa-
lillutUlu marluinnik oqaasil-
lit amerlanerutusut nutsut-
tutullusooq malinnaatissa-
galuarlugit. Kisiannili klas-
simi tassani qallunaatuin-
naq oqaasillit ikittunn-
guummata ilinniartitsineq
kalaallisuinnaq pilertortu-
mik ingerlatilersinnaasima-
varput, Annelise oqaluttu-
arpoq.
Taamatut misiliinermi
klassit ilinniartitsisuisa an-
nertuumik suleqatigiinnis-
saat pisariaqarpoq, massak-
kumullu ataatsimoorlutik
sapaatip akunneranut ataa-
siarlutik ataatsimeeqatigiit-
tarnerat pilersaarusiortar-
nerallu iluamik ingerlasi-
mavoq.
- Atuartoq ataasiinnaq
annilaangassutigilaarsima-
varput, taannami kalaalli-
sut annikitsuaraannanngu-
armik paasisartuummat.
Kisiannili ilinniartitsisut al-
lat angajoqqaavilu qanoq in-
gerlanera pillugu isumaat
paasiniarlugit oqaloqatige-
reeratsigit ernumagiun-
naarparput, Annalise Møl-
ler oqarpoq.
Atuakkat
amlgaataapput
Qorsussuarmi pisortaq, Lise
Lennart, AG-p inuit atuar-
finni sulisut oqaloqatigisa-
qattaarsimasaasa ilagaat,
taassumalu siunissami atu-
arfiit pillugit aaqqissuussi-
nerup nutaap atuutilernis-
saanut qularuteqarluni er-
sarinnerusumik oqaaseqar-
tuuvoq. Taannami isuma-
qarpoq Nuummi atuarfmni
politikerit anguniagaannik
i
Allamiutut oqaasilinnut atuakkat atorlugit kalaallisut ilin-
niutit amigaataapput - tamatuma nassatarisaanik kalaali-
aqqanik qallunaajaqqanillu ataatsimoortitsinerup siunissaa
ilinniartitsisut qularilersimavaat.
Der mangler et lærerbogssystem i grønlandsk for fremmed-
sprogede - det er årsag til usikkerhed blandt lærerne om
fremtiden med de integrerede klasser. (Ass./Foto: Knud Jo-
sefsen).

mmmmmmmmms/tM
w~;

(em
kusanartunik pilersitsinis-
saminnut nukissaqanngit-
sut:
- Misiliilluni aaqqissuus-
sineq taanna siunissami pi-
viusunngortussanut attuu-
massuteqanngillat. Atuar-
tut tamarmiusut 30 procen-
tiinnaasa qaUunaatuinnaq
oqaaseqartusutut missiUor-
neqarsimanerat upperinngi-
lara. Siunissami suU ukior-
passuarni suUsunik tikisit-
sisameq pisariaqartinne-
qartussaavoq, pingaartu-
miUu Nuummi atuarfiit
ajornartorsiutinik eqqorne-
qartartussaapput. Uanga
isumaarpunga atuartut qal-
lunaatuinnaq oqaasillit atu-
artut tamarmiusut 50 pro-
centerinerugaat, oqarpoq
nangiUunilu:
- Aammalu isertuunne-
qarsinnaanngilaq atuartut
qaUunaatuinnaq oqaasiUit
malunnaateqarnerummata.
Atuaqatiminnut kalaaUi-
suinnaq oqaasilinnut naleq-
qiuUugu oqalUssinnaanerat
oqalussinnaanerallu allaa-
neruvoq, tamatuinunngalu
peqqutaavoq assigiinngitsu-
mik perorsarneqarsimane-
rat.
TaamaammaUu kalaali-
aqqat qallunaajaqqaUu kat-
tutsinneqarnissaannut isu-
massarsiamut ukiumi atu-
arfiusumi siuUermi marlun-
nik ilinniartitsitsisoqarluni
atuartitsisarnerup nal.
akunnerini ataasiakkaagin-
narni ataatsimoortitsisar-
nermik taarserneqarsima-
nera, aammalu atuartut an-
nerit marloriaammik amer-
lassuseqalersiUugit kattun-
neqarlutik ukiuni pingasuni
atuagassatik ukiuni mar-
luinnarni atuartussanngor-
simammatigit tuuUuutinn-
gilaq.
- Pisortaqarfik anguniar-
simagaluarparput oqarluta
siunertat kusanartut pis-
sutsinut piviusunut tuUuu-
tinngitsut, pingaartumik ta-
maani Nuummi. Naggataa-
guUu aamma aningaasat
tassani apeqqutaapput, Lise
Lennart oqarpoq.
Aningaasat
naalaartartut
hissaatigisaasigut
isertut
Naalaartartut »Kissaatigisaasa aningaasaateqarfiat« sinner-
lugu Kalaallit Nunaata Radba-niit eqqaasrtsissutigineqas-
saaq, aningaasaateqarfimmiit aningaasanik qinnuteqarsin-
naaneq ukioq manna qaangiutissammat 15. oktober
1993.
Naalaartartut kissaatigisaanniit tunineqartussatut makkua
salliutikkumaneqarput:
1. Inuusuttunut utoqqarnullu pissakilliortunut tapiissuti-
tut.
2. Tappiitsunut isigiarsuttunullu tapiissutitut immiussis-
sutinullu pisiniutissatut.
3. Peqatigiiffinnut ikiuiniaqatigiiffinnut tapiissutitut.
4. Tapiissutitut inunnut, pissaqassutsikkut ikiuiniarluarsi-
masunut nersortarialimmik sulisimasunut.
5. Inuusuttut peqatigiiffiinut timersomermik siunerta-
qanngitsunut.
Qinnuteqaatit nassiunneqassapput 15. oktober 1993 nal-
lertinnagu uunga:
»NAALAARTARTUT
KISSAATIGISAAT«
Radb-p Siulersuisui
Kalaallit Nunaata Radba
Postbox 1007.3900 Nuuk