Atuagagdliutit - 07.09.1993, Blaðsíða 7
Petfpsmisscul fmqaartmi)o((
Nakorsaaneq nutaaq, Flemming Stenz, isumaqarpoq pinngitsoortitsiniamissaq suliniutillu salliunneqamissaat pingaaruteqartoq
Augustip aaUaqqaataani Flem-
ming Stenz, 44-nik ukiulik,
Kalaallit Nunaanni nakorsaa-
nertut atorfinitsinneqarpoq.
Atorfik taanna sunaanersoq
suli iluamik nassuiameqanngi-
laq. Sulimi massakkut nakor-
saaneq sunik suliassaqamer-
soq pillugu nalunaarusiorto-
qarsimanngilaq.
Flemming Stenz Køben-
havnimi inunngorlunilu pero-
riartorsimavoq, tassanilu
1980-imi nakorsatut ilinniami-
ni naammassillugu. 1991-imi
Aasiannut distriktslæginngor-
niarluni nuuppoq. Tassani
massakkut nuliarilersimasani,
Debora, naapippaa. Marlunnik
meeraqarput. Ilaqutariit
Nuummut nuunnginnerminni
Kangaatsiami najugaqarsimap-
put, tassani Flemming Stenz
chefdistriktslægitut atorfeqar-
simalluni.
Flemming Stenz-ip ilinniar-
mi naammassinerata kingorna
ukiuni marlunni Norge-mi na-
jugaqarpoq, tassani nakorsas-
satut ilinniartut nikittaallutik
ilinniamerinut peqataanini
naammassisimallugu. 1980-ik-
kut ingerlaneranni Danmarki-
mi nakorsiartarfinni aUaffiinilu
sulisarsimavoq.
- Kalaallit Nunaannut pinis-
sara takorloortuaannarsimava-
ra. Aasiannilu distrikstslægi-
tut atorfik inuttassarsiuunne-
qartoq takugakku atorfimmut
tassunga qinnuteqarpunga.
Taamaalillungami allaffinni na-
korsiartarfinnilu ataatsikkut
sulinissannut periarfissarsiga-
ma. Siornatigut atorfigisarsi-
masanni suliassat taakku mar-
luullutik immikkooruteqarto-
rujussuusimapput.
Ataatsikkoortinneri
- Isumaqartarsimagaluarpunga
suliassat taakku marluk ataat-
sikkoortillugit Kalaallit Nu-
naanni distriktslasgimit sulia-
rineqartussaasut Aammami
takorluukkama annertunersai
eqquukkaluarput, kisiannili
neriuutigisattut annertuti-
ginngillat. Nakorsiartitsisar-
neq suliassat annersaraat.
Taavalu nakorsaanertut ator-
fik inuttassarsiuunneqarmat
qinnuteqarpunga.
Aasianni distriktslæge-tut
atorfini qimakkamiuk Flem-
ming Stenz Kangaatsiami
chefdistriktslæge-tut atorfi-
nippoq.
- Suli pissutsit iluarsivitsin-
nagit Kangaatsiaq ikerinnaan-
nakkut qimattariaqarsimagak-
ku ajuusaarutigaara, kisiannili
arlaqartutigut pissutsit taa-
maattarput. Atorfik kissaatigi-
saq takkukkaagat periarfissaa-
tillugu tigusariaqarpoq.
- Pissutsinik aalajangiiso-
qamiartillugu qaninnerusumi
issiallunga pilersaarusioqataa-
nissara iluarinerusarpara.
- Atorfimmi tassani pinave-
ersaartitsiniamermut isum-
mersueqataanissannut periar-
fissakka annertunerupput, taa-
matullu oqarama eqqarsaati-
gaara soorlu kinguaassiutiti-
gut nappaatinik nappaatinillu
allanik tuniluuttunik, soorlu
sakialluummik pinaveersaar-
titsiniameq. Inuiaqatigiimmi
iluanni peqqissuunissaq toq-
qissisimanissarlu pitsaaneru-
lersinniarutsigu isummersuu-
tissatsinnik pilersaarusiortari-
aqarpugut.
Suliassat
aalajanqersimasut
Nakorsaanertut atorfeqaraan-
ni suliassat aalajangersimasut
suliassanut ilaapput. Asser-
suutitut taasinnaavara maalaa-
rutit tamaani suliarineqartar-
mata. Suliassat taakku ilaat na-
korsaaneqarfimmi suliarine-
qarlutillu naammassineqarsin-
naasarput, kiisalu suliassat al-
lat Danmarkimi napparsima-
sut maalaarutaannik suliaqar-
tartuutitanut ingerlateqqinne-
qartarlutik.
- Peqqinnissaqarfik tassani-
lu sulisut, nakorsat, napparsi-
masunik paarsisut taakkulu
ikiortaasa nakkutigineqarnis-
saat isumagisussaavara.
- Inunngortut, toqusut naar-
tuersittullu nalunaarsortarpa-
gut. Nappaatit tuniluuttut pil-
lugit paasissutissanik kater-
suisarpugut, aammalu taakku
akiorneqarnissaannut isum-
ipersuutissatsinnik nassaarni-
artussaalluta. Aammalu Nam-
minersomerullutik Oqartus-
sanut, Peqqinnissamut Ava-
tangiisinullu Pisortaqarfimmut
inuiaqatigiinnullu tamanut
paasissutissiisussatut pisus-
saatitaavunga. Peqqinnissa-
qarfiup iluani isornartuusin-
naasunik malugisaqaruma ilaa-
tigut pisortanut peqqinnissa-
mut tunngasunik suliaqartu-
nut aammalu ilaatigut inuiaqa-
tigiinnut paasissutissiinissan-
nut pisussaatitaavunga.
- Naggataagullu oqaatigissa-
vara chefdistriktslægit politiil-
lu suleqatigalugit suliassanik
arlalinnik tigummiaqartaratta.
- Nakorsaaneqarfimmi suli-
sut pingasuuvugut. Nakorsaq
ataaseq, kontorfuldmægtig!
ataaseq allatsilu ataaseq. Suli-
assaqartorujussuusarpugut.
Suliffeqarfimmi tassani naam-
mannerluta massakkorpiaq
nalileruminaatsippara. Kisian-
nili isumaqarluinnarpunga su-
liassaaleqilerumaarata. Ajor-
nartorsiutigilersinnaavarput
suliassat tigummeriikkatta sa-
niatigut allanik suliaqarnissat-
sinnut piffissaqarsinnaanerput
- assersuutigalugu isummer-
suutissatsinnik nutaanik piler-
sitsiniamissatsinnut piffissa-
qarsinnaanerput.
Tutteriiaarineq
- Kisianni suliassanni pinave-
ersaartitsineq suliniuteqar-
nerlu salliutikkusuppakka.
Imaanngikkaluarpoq nammi-
neerlunga nassaarsiornissaq
isumagissagiga, kisiannili suli-
niuteqartoqartillugu attave-
qaataarusuppunga.
- Pinaveersaartitsinermi su-
liniutit qanoq annertutigisut
anguniarneqassanersutoqaati-
giuminaappoq. Massakkorpiaq
suliarpassuit ingerlapput aam-
malu pitsaasorpassuarnik tak-
kuttoqartarpoq. Pinaveersaar-
titsinermut Peqqinnerulemis-
samullu Immikkoortortaqarfik
sulilluartorujussuuvoq, kisian-
nili aamma annertunerusumik
suliaqarsinnaagaluarluni.
- Isumaqarpunga distriktini
suliassat salliutinneqarnissaat
pingaamerutinneqarsinnaaga-
luartoq. Kisianili aamma soo-
runami tassaniaasit piffissaq
apeqqutaavoq. Distriktinimi
taakkunani sulisuugaanni isu-
magisassanik ulikkaarnartar-
poq. Assersuutitut taasinnaa-
vara Aasianni AIDS imigassar-
lu pillugu suliniutinik aallartit-
siniarsimagaluaratta. Kisianni-
li nakorsiartarfimmi allamik
suliaqarniaraanni imaajaqqaar-
neqartariaqartartumi sulisar-
pugut. Taamaammallu ajoralu-
artumik pinaveersaartitsineq
pillugu suliassat piffissaqarfi-
gerpiarneq ajorpagut.
- Pinaveersaartitsinermik
suliaqassagaanni piffissaqarlu-
arnissaq atortussaqarluamis-
sarlu pisariaqarpoq.
- Kisiannili isumaqarpunga
Peqqinnissaqarfimmi sulisut
tamarmik pinaveersaartitsi-
nissamik suliaqarnissaminnut
pisussaatitaasut. Aammattaaq
uanga pisussaallunga isuma-
qarpunga.
Sineriaq itisimasaqarfigaa
PEQQINNISSAQ: - Ullumi
atorfigilersimasannut sineris-
sami sulisimanerit iluaqutaas-
sasoraajuk?
- Tamanna neriuutigaara.
Tamatumami kingunerisaa-
nik Kalaallit Nunaanni su-
liffinni atugassarititaasut
ilisimalersimavakka. Tassa
distriktini mikisuni angi-
suunilu. Taamaammallu
nalunngilara ajornartorsiu-
tit suut akiortariaqarner-
sut. Distriktini nakkutigi-
sassarpassuaqartarpoq,
nakkutilliinerlu chefdi-
striktlægip suliassaraa. Ta-
makkuttaaq piffissaqarfigil-
luarlugit ingerlattariaqar-
put.
PEQQINNISSAQ: - Ta-
maanngaanniit tamakku
isumagisinnaavigit?
- Pissutsit iluamik iluar-
sartuunneqarnissaat sulis-
sutigisinnaavarput. Mas-
sakkut uumasut nakorsaan-
nut inatsisinik nutaanik sa-
nasoqartussanngorpoq.
Tassunga attuumassuteqar-
tut nakkutigineqarpal-
laanngillat. Uangami isu-
maqarpunga tamakkua ilu-
ameersumik iluarsartuun-
neqartariaqartut, taamaa-
lillunilu chefdistriktslægi-
nut suliakkiissutigineqartut
aamma pitsaasumik tun-
niunneqartalersussaapput.
Taamatummi atorfllippiaat
tassaapput nakkutilliinissa-
minnut pifilssaqarpiann-
ginnamik arrilersoortartut.
- Inunnik distriktini suli-
assanik oqilisaasinnaasunik
sulisoqalernissaq takorloor-
neqarsinnaanerluni?
- Aap, kisiannili oqaatigi-
sariaqarpara siornatigut na-
korsaanerusimasoq anner-
toorujussuamik atuuffeqar-
simammat, ilaatigullu nu-
natsinni uumasup nakor-
saata uumasunut tunnga-
sut isumagisarigai. Massak-
kullu suliassat tamarmik
aggorneqarsimapput, taak-
kulu ilaat Avatangiisinut
Immikkoortortaqarfunmut
ilaallu Peqqinnissamut im-
mikkoortortaqarlimmut
immikkoortinneqarsimap-
put. Uangalu massakkut
ajornartorsiutigaara nakor-
saanerup suut suliassarissa-
nerai pillugit nalunaaru-
siornissara. Suliassat suu-
nersut suliluunniit allattor-
neqanngillat. Taamaam-
mallu oqaatigiuminaatsip-
para suliassat assigiinngit-
sut suut suliarisussanngus-
sanerlugit.
- Uisimarpianngilara ava-
Flemming Stenz, 44-nik ukiulik, Kalaallit Nunaanni nakor-
saaninngorpoq. - Kalaallit Nunaannut pinissara takorloor-
tuaannarsimavara.
Den 44-årige Flemming Stenz er den nye embedslæge i
Grønland. - Det har altid været min drøm at komme til
Grønland. (Ass./Foto: Knud Josefsen)
tangiisit pillugit suliassat
qanoq amerlatigisut sulias-
sarissanerlugit. Soorlu
imermik misissugassat
aamma isumagissanerlugit.
Nunarput tamakkerfuqu
- Peqqinnissaqarfimmik nak-
kutilliinermi suliassat ilagaat-
taaq misissuiartorluta angala-
qattaarnissarput, pilersaaruti-
gullu malillugit ukiut marluk
ingerlanerini Kalaallit Nunaat
tamakkertussaavarput. Tama-
tuma saniatigut aamma sulias-
sanut allanut ilaasartussaa-
vunga, tamatumalu nassatari-
saanik angalangaatsiartartus-
saallunga.
- Kisiannili aatsaat ukiup af-
faa qaangiuppat nalilersinnaa-
lissagunarpara nakorsaaneqar-
fimmi suliassat qanoq amerla-
tigissanersut.
- Piffissaq manna suliassa-
nut tuaviortunut kiisalu sulias-
sanut atorfinitsinneqanngik-
kallaramali utaqqitinneqarsi-
masunut atorpara. Ilaatigut ta-
matuma nassatarisaanik suli
nutaarsiassatut allagaqaatinik
pilersitsisimanngilanga. Kisi-
annili massakkut 1992-imi na-
lunaarusiaq aallarteruttorpar-
put.
Terradent, kigutinut saligut nutaaq taama atilik,
NeoDenta Dentalimit saqqummiunneqartoq nu-
narsuarmi kigutinut saligutit avatangiisunut min-
gutsitsinngitsut siullersaattut taaneqarpoq.
- Siullermik tandbørsti taanna sananeqarsi-
mavoq sannaa 100 procentimik atoqqinneqar-
sinnaasunngorlugu. Tandbørstit allat sanane-
qaraangata meqquusaanut qajannaarsorfissat
saviminneeralersorneqartarput. Taamaattumik
taakku sannaat atoqqinneqarsinnaasanngillat.
Terradent taamaattuunngilaq, NeoDenta Dental
erseqqissaalluni oqarpoq.
- Terradentip meqquusartai ikkuffissaminnut
aatsillugit nipitinneqartarput. Taamaattumik
sannaa tamarluinnarmi atoqqinneqarsinnaasar-
poq.
- Teknikkikkut periaatsip nutaap kinguneri-
saanik børstip meqquusartai tamarmik akulikin-
nerulerlutillu qitunnerulersarput, sivisunerusu-
millu piusinnaalerlutik. Tamatuma saniatigut
tandbørstip niaquusartaa taarserneqarsinnaa-
voq, taamaattumillu atortussanik sipaarnarneru-
jussuullunilu akikinneruvoq, niaquusassamaa-
taanik pisisarnissaq taamaallaat pisariaqartas-
sammat, taakkulumi soorunami tandbørstitut ta-
makkiisutut akisutiginngillat.
Terradent, hedder en ny tandbørste,
som introduceres fra NeoDenta Dental
og betegnes som verdens første miljø-
tandbørste.
- For det første er tandbørsten fremstil-
let på en sådan måde, at materialet, der
er anvendt, kan genbruges 100 procent.
Når andre tandbørster fremstilles anven-
des der små metalstykker til isætning af
børstebundterne. Det medfører at materi-
alet ikke kan genbruges. Sådan er det
ikke med Terradent, fastslår NeoDenta
Dental.
-1 Terradent smeltes børstebundterne
sammen i børstehovedet. Derfor er det
muligt at genbruge materialet fuldstæn-
digt.
- Den ny teknologi medfører, at de en-
kelte børstebundter i tandbørsten er me-
get tættere og mere smidige og derfor
holder længere. Derudover har tandbør-
sten et udskifteligt hoved, som betyder
materialebesparelse ved udskiftning
samt meget bedre økonomi, fordi det kun
er nødvendigt at købe ekstra hoveder,
som naturligvis ikke er lige så dyre som
hele tandbørster.