Atuagagdliutit - 09.12.1993, Síða 11

Nunatsinni martmsittartut nunarsuarmi
amerlanersaapput
Nunatsinni naartuersittamerit iniinngortartutulli amerlatigiinnarput
Nunatsinni naartuersittamerit
inunngortartutulli amerlati-
giinnarput. Inunngortartunut
naleqqiullugu naartuersittar-
nerit 90 procentiupput kisitsi-
sillu taakku suli qaffariartorlu-
ni, Dronning Ingrid-ip Nappar-
simavissuani cheflæge Peder
Kern oqaluttuarpoq.
Tassa imaappoq; Kalaallit
Nunaanni 250-inik inunngor-
toqaraangat naartuersinnerit
230-it missaaniittarput, naar-
tuertartullu amerlanersaat
tassaasarput arnani 20-niit
30-inut ukiullit, kisiannili
inuusuttuarannguanik naartu-
ersittoqartarluni.
- Naartuersittarnermut inat-
.sisip 1975-imi atulersinneqar-
nerata kingoma maluginiarsi-
mavarput inuusuttut ikinngit-
sut naartuersittarsimasut, su-
lilu amerliartorlutik. Naartuer-
sittartut ukiukinnerpaaffiler-
neqarsimapput, inuusuttor-
passuarnili naartuersikkuma-
neq nalinginnaaleralutuinnar-
simavoq, Peder Kern oqarpoq.
- Amerlaqaallu naartuersin-
nerup saniatigut allatut suliari-
tittartut.
Peqqinnissaq: Imaanngin-
nerluni ilissi naartuersinnerup
kingunerisinnaasai pillugit
paasisitsiniaavallaarneq ajorsi-
masusi?
- Arnaq naartuersinnissami-
nik qinnuteqaraagami aatsaat
naartuersinnerup kinguneri-
sinnaasai pillugit nakorsamit
paasitinneqartarpoq, amarlu
naartuersiffissamut pigaangat
aperineqartarpoq illersuute-
qamersoq, naartuersereeraan-
gallu tamatigorluinnaq naartu-
naveersaatinik assigiinngitsu-
nik neqeroorfigineqartarpoq.
Malittarisassat aalajangersi-
masut naapertorlugit taamaa-
liortoqartarpoq.
Peqqinnissaq: Sooq arnat
ataasiarlutik naartuersissima-
galuaraangamik naartunaveer-
saateqameq ajorpat?
- Tamanna akisinnaanngil-
luinnarpara.
Nunarsuarmi rekordi
- Isumaqarpunga naartuersin-
nerpassuit takutikkaat suli pit-
saanerungaartumik naartuna-
veersaatit pillugit ilitsersuiso-
qartoqartariaqartoq, naartuna-
veersaatinillu neqerooruteqar-
toqartariaqartoq. Pingaartillu-
gu pilersaarutigiuartaraluarpa-
ra, ajoraluartumilli inuusuttu-
nut nakorsiartarfissamik piler-
sitsinissaq piviusunngortikku-
minaappoq. Naartunaveer-
saartitsiniarnermillu passussi-
sarfiit takusarsimasakka, sa-
pinngisarlu tamaat suliniarsi-
masut, allaat atuartut ilagalu-
git pulaameqarsinnaapput -
taakkua atuartunit qanoq it-
tuunerat takuneqarsinnaapput
atugassarititaasunik ilisimasa-
qalemissartik, sulisunik ilisa-
risimasaqalemissartik taamaa-
lillutillu taakkunani qanoq
ikiomeqarsinnaanissartik ilisi-
malerniassammassuk.
- Tamakku maani suli piler-
sinneqarsinnaanngikkallarput.
Sulisunik atorfissaqartitsif-
fiupput taakkuli piginngilagut.
Kalaallit Nunanni naartuersit-
tameq nunarsuarmi rekord-
inngulermat taamaattoqaqqu-
naraluaqaaq. Nunani kangiller-
ni taaneqartartuni naartuersit-
tamerit aamma taama amerla-
tigigunarput. Immikkulli taa-
sariaqarunarpoq unaavoq;
naartuersittamerit inunngor-
tartutulli amerlatigingajamma-
ta.
Peqqinnissaq: Taavami
naammaginanngitsuunngila
ilisimanagu sooq taamaatto-
qarnersoq?
- Ilumut. Qularutissaanngil-
luinnarpoq tamanna pillugu
annertuumik paasiniaanissaq
piariaqartinneqarmat. Taman-
na pisinnaavoq inuusuttunut
passussisarfimmik pilersitsi-
nikkut imaluunniit qanimut
apersuinikkut, taamaaliornis-
sarli sulisunik pisariaqartitsif-
fiuvoq.
- Tamakku pillugit pilersaa-
rutinik piareersimasunik pe-
qartoqarnikuugaluarpoq, qa-
tangiinnarsimapulli suliassa-
nik allanik pingaarutilinnik pe-
qarmat.
Naartunatfeersaatit
- P-pillit akulikitsumik neqe-
roorutigisarpagut. Aamma
qarserpaaluit taakkuninnga
unitsiinnartarput. Qarserpaa-
luit unitsiinnartarpaat ullut ta-
maasa taakkuninnga iisisarnis-
sap pisariuvallaamera pissuti-
galugu aamma immaqa isuma-
qartarunaramik taakkuninnga
iisisarneq pissusissamisuunn-
gitsoq. Kisiannili ikittuinnaat
taakkua taamaatitittarpaat kin-
gunerluttitsisarnertik pissuti-
galugu.
- Kalaallit Nunaanni euro-
pallu kitaani assigiinngissut
ersareqaaq. Tamatumunnga
pissutaavoq europap kitaani
arnat naartusinnaasut pingajo-
rarterutaasa (33 procentiisa)
P-pilli naartunaveersaatitut
atortarmassuk. Maanili 5-10
procentimiivinnarpoq. Maani
spirali imaluunniit usuup puua
atorneruaat - taakkualu qular-
narnerupput.
Peqqinnissaq: Maani naar-
tuersittameq naartunaveer-
saatitut atorneqarami?
- Tamannak oqarusunngi-
langa. Kialuunniit naartuersit-
tarneq nuannersutut misigisi-
maneq ajorpaa. Ilimagineruara
inuit tiingaleraangamik iller-
somissartik puigortaraat kin-
gunissaalu puigorlugu. Naatu-
lersinnaanermut illersomeq
ajorput, naartuersikkusuler-
neranullu patsisaasut ilagaat
misigisimasaramik taamalior-
nissaq - piffissami tassani - eq-
qortuliornerusoq.
Kinquneri
Naartuersinneq suliaritinner-
tut annertuutut isigineqameq
ajorpoq. Naartuersinneq 10
minutsinik sivisussuseqakka-
juppoq, amerlanernilu ullup
naalemerani angerlartoqarsin-
naasarluni.
- Naaatsorsuutigineqarpoq
naartuersittoqartillugu naartu-
ersittut 5-10 prcentii arlaatigut
kinguneqartitsillutik misigisa-
qartartut. Tamatumani amer-
lanertigut aaqalerneq ippin-
narsinnaasartoq pineqarpoq,
taamaattorli peqqissusermut
uloriarnartorsiortitsisuungit-
soq. Kinguneqartitsinerit ajor-
nerusut 1 imaluunniit 2 pro-
centiupput taakkualu anner-
tuumik aaqalersarput, nutaa-
mik suliaritinnissamik pisaria-
qartitsisut.
- Kiisalu procenterpaaluup-
Ukiup tulliani atuartunut annernut ullorsiutit, Atuakkior-
fimmit Paarisamillu saqqummersinneqartut naartuersit-
tarneq pillugu imaqarput.
Næste års lommekalender udgivet af Atuakkiorfik ogPaari-
sa for de ældste skoleklasser omhandler netop til næste år
emnet abort.
put ajoraluartumik naartuer-
sereernermi kingorna naartu-
sinnaajunnaartunik. Tamanna
pissuteqarpoq naartuersereer-
nerup kingunitsiannguatigut
nappaatinik tunillatsialerso-
qartarmat, aammali naartuer-
sinnemp nalaani nappaatinik
tunillatsisinnaaneq ulorianaa-
teqarluni. Tamatuma pinngin-
nissaa sianigilluinnartarparput
pissutigalugu naartuersittut
tamarmik gonere-qarnersut
klamydia-qarnersulluunniit
misissorneqartarmata taa-
maassimappatalu katsorsar-
tarlugit.
- Naartuersittameq naartu-
naveersaatitut atornissaa uan-
ga akuerisinnaanngilara, naar-
tuersittarnerup kingunipilo-
qarsinnaanera pissutigalugu.
P-pille taama kingunipiloqar-
tarsimasuuppat tamanna nu-
annarineqarluinnarnavianngi-
laq. Kinguaassiorsinnaaneq
eqqartortilligu naartuersinne-
rup kingunipilui soorlu naartu-
sinnaajunaameq akuersaarne-
qarsinnaanngilluinnarpoq.
- 1-2 procentip assigiinnar-
paa, 100-riariarluni naartuer-
sittoqartillugu naartuersinne-
rit 1 imaluunniit 2, taamaatoqa-
riataarsinnaasarporlu naartu-
ersittoqartillugu. Tamannalu
pillugu arnat naartuersittut ili-
simatinneqartarput.
P-pillit
- Meerartaarusuttoqanngippat
taava isumaga naapertorlugu
P-pillit, naartunaveersaatit,
atomeqartariqarpoq. Taakkua-
li tatigineqarpallaarsimannge-
qaat. Tamatumunngali - P-pil-
lit nutaat pisiassat eqqarsaati-
galugit - hormon-eqarpallaar-
simassusiat pissutaavoq.
Taakkua kingunipiloqartitsi-
sarput, P-pillilli nutaat san-
narngat ima hormoni-kitsigip-
put arnat ikittuinnaat aaqaati-
gissarlugit annersumik ippigu-
suutaanngitsumik. Amerlaqi-
sut ippigusunneq ajorput, ippi-
gusuttoqartarsimappalli alla-
nik pisisoqarsinnaavoq kingu-
nipilunnut ikiuutaalluarsin-
naasunik.
- Meerartaarusutanik mee-
rartaarsimasoqartinnagu alla-
millu aappartaarsimasoqartil-
lugu, taava usuup puua atorlu-
gu imminut illersortoqartari-
qarpoq aappartaavinnissaq ti-
kitserlugu.
- Meerartaarerusutat mee-
rartaarisimatillugit, taava spi-
rali naartunaveersaatitut ator-
neqarnissaa siunnersuutigeru-
suppara. Spirali imannassuaq
pisariunngilaq. Utsuup ilorpi-
aanut ikkunneqartarpoq ukiul-
lu tallimat qaangiukkaangata
taarserneqartassalluni. Spira-
leqartillunili nappaatinut tunil-
latsissinnaaneq uaneralaann-
guuvoq pissutigalugu spirali
allunaasaasannguaqarmat
taannalu pissutigalugu ilulut-
tarneq pigajuttarluni. Taan-
naannarlu pissutigalugu isu-
maqarpungaa P-pillit atorne-
qartariaqartut.
- Meerartaaqqinnginnissar-
lu aalangersimagaanni taava
kinguaassiorsinnaajunnaar-
nermut suliaritittoqarsinnaa-
voq. Taamaliortoqartarpoq
mannissaqarfiit assemerisi-
gut.
- Kalaallit Nunanni naartuersittarneq nunarsuarmi re-
kord-inngulerpoq. Nunani kangillerni taaneqartartuni
naartuersittamerit aamma taama amerlatigigunarput. Im-
mikkulli taasariaqarunarpoq unaavoq; naartuersittamerit
inunngortartutulli amerlatigingajammata, cheflæge Peder
Kern oqarpoq. (Ass.: Louise-Inger Lyberth)
• Vi nærmer os en verdensrekord i abort i Grønland. Der
lindes nok nogle østlande, som ligger på samme niveau. Men
det er nok bemærkelsesværdigt, at der er næsten lige så
mange aborter, som der er fødsler, siger cheflæge Peder
Kern. (Foto: Louise-Inger Lyberth)
*