Atuagagdliutit - 09.12.1993, Side 15

NR. 6 • 1993
PEQQINNISSAQ

15
Tamatigut malunnartarpoq, meeqqat ilisarisimanngisaminnut ittooqqaalaariarlutik ern-
giinnaq toqqissisamerat, nuannisarlutillu suleqataajumalersarlutik. Amerlanertigut iner-
simasoq meeqqap nalunngisaa misissuinermi peqataasarpoq. (Ass. toqqorsivimmiit)
Det viser sig som regel, at børnene, efter en naturlig indledende generthed overfor frem-
mede, hurtigt bliver trygge, har det rart og gerne vil samarbejde. Meget ofte er en voksen,
som barnet kender i forvejen, med til undersøgelsen. På grundlag af undersøgelsens resulta-
ter og samtalerne med barn, forældre og andre voksne omkring det, stiller vi forslag til,
hvordan man kan forsøge at løse problemerne. (Arkivfoto)
Siunnemisarfik
Angajoqqaanut allanullu soqutiginnittunut paasissutissiissut
Sunaana Siunnersuisarfik-
PPR?
Siunnersuisarfik-PPR allaf-
fiuvoq meeqqanut inuusut-
tunullu tunngasunik siun-
nersomeqarusukkaanni
saaffigineqarsinnaasoq.
Siunnersuisarfik-PPR
Kultureqamermi atuartitsi-
nermilu Pisortaqarfimmut
atavoq. Siunnersuisarfimmi
PPR-imi sulisuupput psyko-
logit, tassa perorsaanermik
inuullu ineriartortarnera-
nik immikkut ilinniarsima-
sut, immikkut ittunik atu-
artitsinermi siunnersortit
aammalu allatsit.
Siunnersuisarfiup sulias-
saraa angajoqqaat atuarfin-
nilu sulisut ikiorserniassal-
lugit, taamalu meeqqerivin-
ni -inuusuttunullu tunnga-
sunik suliffeqarfinni ikior-
seeqataassalluni - anguniar-
lugu meeqqat TAMARMIK
toqqissisimasuunissaat,
ilinniagaqarnissaat aamma-
lu ajunnginnerpaamik ineri-
artuaarnissaat.
Siunnersuisarfiup PPR-ip
suna neqeroorutigisinnaa-
vaa?
Siunnersuisarfimmi PPR-
imi sulisut atuartitsinermut
tunngasunik inuillu ineriar-
tornerannut tunngasunik
meeqqanik inuusuttunillu
ajornartorsiutilinnik misis-
suisinnaapput.
Misissuineq tunngaviga-
lugu angajoqqaat, perorsaa-
sutilinniartitsisullu isuma-
siorneqartarput meeqqap
ajornartorsiutaanik ataatsi-
mut paasinnilluarnissaq,
ajornartorsiutinillu iluar-
siissutaasinnaasunik siun-
nersuusiornissaq anguniar-
lugu. Pisariaqartitsisoqar-
tillugu allanut immikkut ili-
simasalinnut imaluunniit
inunnik isumaginnittoqar-
finnut, napparsimaveqar-
fmnullu ingerlatsisoqaqqin-
niaraangat aqqutaasinnaa-
vuguttaaq.
Siunnersuisoqar fimmi
PPR-imi suleqataasut aam-
mattaaq atuarfinnut alla-
nullu meeqqanut inuusut-
tunullu tunngasunik sulini-
uteqarfinnut siunnersui-
suusinnaapput, taamatullu
allaffeqarfinnut kommunil-
lu iluini politikkimut attuu-
massuteqartunut perorsaa-
nermik inuullu ineriartor-
neranut tunngasunik siun-
nersuuteqarsinnaallutik,
aammalu tamakkununnga
tunngasunik pikkorissar-
nerni aaqqissueqataasarlu-
tilluunniit.
Ajornartorsiutit sorliit
Siunnersuisarfiup PPR-ip
neqeroorutai meeqqanut
inuusuttunullu assigiin-
ngitsorpassuarnik ajornar-
torsiutUinnut sammipput.
Soorlu imaattuusinnaap-
put:
-meeqqat arlaatigut ar-
riitsumik ineriartortut,
soorlu oqalunniarnermik-
kut imaluunniit aalaatsi-
mikkut.
-meeqqat inuusuttullu ar-
laannik innarluuteqarner-
tik peqqutigalugu ikiorne-
qarnissaminnik pisariaqar-
titallit.
-meeqqat inuusuttullu
malunnartumik annilaa-
ngassuteqartut, ersissute-
qartut imaluunniit sakkor-
tuumik pissusilersortartut.
-meeqqat arlaannik patsi-
seqarlutik atuarfinni eqqis-
sisimanngitsut, ilikkariar-
tunngitsut imaluunniit atu-
arusussuseqanngitsut.
-meeqqar kinguaasiutiti-
gut atornelunneqarsimasut.
Siunnersuisarfik-PPR saaf-
figineqarsinnaavoq meeqqa-
nik, meeqqanik atuartunik
inuusuttuaqqanilluunniit
ajornartorsiuteqaraanni,
taakkulu aaqqinniarlugit si-
unnersorneqarusukkaanni.
Qanoq ililluni Siunnersui-
sarfik-PPR saafTigineqar-
sinnaava?
Kikkulluunniit ikiortaria-
qarlutik misigisimasut
meeqqamut imaluunniit
inuusuttumut tunngasunik
saaffiginnissinnaapput.
Saaffiginninnerit amerla-
nerit atuarfinniit, meeqqe-
rivinniit, socialforvaltnin-
nginiit inuusuttunillu sulis-
sussisuniit pisarput, aam-
mattaaq nakorsaniit niviar-
sianiillu. Tamakkunani su-
lisut tassaagajupput siuller-
paajullutik malussartartut
meeraq iluamik ineriartun-
ngikkaangat, taamaalillutil-
lu angajoqqaat attavigereer-
nerisigut Siunnersuisarfim-
mut innersuussisinnaasar-
lutik. Innersuussineq im-
mersugassaq aalajangersi-
masoq atorlugu pisarpoq,
taannalu Siunnersuisarfim-
mi PPR-imi pissarsiarine-
qarsinnaavoq.
Angajoqqaat, meeraq
inuusuttorluunniit nammi-
neq saaffiginnissinnaapput,
namminneq ornigullutik, si-
anerlutik allagaqarlutil-
luunniit.
Kinaluunniit saaffigin-
nikkaluarpat angajoqqaat,
ilinniartitsisut inuillu allat
meeqqamut attuumassute-
qartut isumasiorneqartar-
put.
Misissuinermi susoqartar-
pa?
Perorsaanermik inuullu
ineriartomeranik misissui-
nerup siunertaraa, siunner-
sortip imaluunniit psykolo-
gip meeqqamik/inuusuttu-
mik, taassumalu atuarfim-
mi, meeqqerivimmi anger-
larsimaffimmmiluunniit
ajornartorsiutigisinnaasa-
nik paasinnissinnaaneruler-
nissaa.
Amerlanertigut misissui-
nermik meeraq suliassinne-
qartarpoq. Atuarfimmi ka-
laallisut, kisitsinermik qal-
lunaatoomermilluunniit pi-
umasaasunut tunngasunik
misilittarneqarsinnaavoq,
paasiniarlugit atuartup ta-
makkunatigut piginnaane-
qarfii suleriaasiilu.
Siunnersuisarfiup PPR-ip neqeroorutai meeqqanut inuusuttunullu assigiinngitsorpassuar-
nik ajornartorsiutilinnut sammipput. Soorlu imaattuusinnaapput: - meeqqat arlaatigut
arriitsumikineriartortut, soorlu oqalunniarnermikkut imaluunniit aalaatsimikkut. -meeq-
qat inuusuttullu arlaannik innarluuteqarnertikpeqqutigalugu ikiorneqarnissaminnikpisa-
riaqartitallit. - meeqqat inuusuttullu malunnartumik annilaangassuteqartut, ersissuteqar-
tut imaluunniit sakkortuumik pissusilersortartut.
Siunnersuisarfik-PPRs tilbud gælder for børn og unge med mange forskellige former for
vanskeligheder. Det kan for eksempel dreje sig om: - Børn, som udvikler sig langsomt på ét
eller flere områder, for eksempel sprogligt/eller motorisk (bevægelsesmæssigt). -Børn/unge,
som på grund af et handicap har brug for særlig hjælp og støtte. - Bøm/unge, som viser
tydelige tegn på nervøsitet, angst eller voldsomhed og agression. (Arkivfoto)
Suliassaasinnaasut ila-
gaat misiliutit inuup ineri-
artorneranut tunngasut,
taakku takutissinnaammas-
suk meeqqap eqqarsartaa-
sia, oqaluttaasia, misigissu-
sai kiisalu meeqqap immi-
nut qanoq isiginera avata-
ngiisiminullu qanoq isuma-
qarnera.
Suliassiissu tigineqar tu t
assigiissutigaat sapinngisa-
mik ajornanngitsumik suli-
assiissutigineqartarmata
pinnguarnermut asser-
suunneqarsinnaallutik.
Taamaattumik tamatigut
malunnartarpoq, meeqqat
ilisarisimanngisaminnut it-
tooqqaalaariarlutik erngiin-
naq toqqissisarnerat, nuan-
nisarlutillu suleqataajuma-
lersarlutik.
Amerlanertigut inersima-
soq meeqqap nalunngisaa
misissuinermi peqataasar-
poq.
Siunnersuisarfimmut
PPR-imut saafTiginninne-
rup suna kingunerisinnaa-
vaa?
Misissuisimanerup inerne-
ra, meeqqallu angajoqqaavi-
nik inersimasunillu meeq-
qamik sulissussisunik oqa-
loqateqartareerneq tunnga-
vigalugu ajornartorsiutaa-
sut qanoq aaqqeriarneqar-
sinnaanerinik siunnersuu-
teqartarpugut.
Atuarfimmut tunngasu-
nik ajornartorsiuteqarpat
amerlanertigut siunnersuu-
tigisarparput immikkut it-
tumik atuartinneqassasoq,
tassa imaappoq pilersaaru-
siorluakkamik meeqqap
ajornartorsiutaanik qaa-
ngiiniarnissami iluaqutaa-
sumik siunertaqarluni atu-
artitsineq.
Ilinniartitsisut, meeqqa-
mik sullissisut allat anga-
joqqaallu qanoq meeqqamut
pissuseqarnissaannik siun-
nersortarpagut, toqqissisi-
maneranut ine riar tor nera-
nullu ikiuutaasussamik siu-
nertaqartumik.
Meeqqap pitsaanerpaa-
mik ineriartomissaa siuner-
taralugu inersimasut meeq-
qamik sullissisut assigiin-
ngitsut akomanni ilaanni
attaveqaataasarpugut, ima-
luunniit inunnut allanut
immikkut ilisimasalinnut -
soorlu Inunnik Isumagin-
nittoqarfimmiittunut aam-
malu nakorsaqarfimmut -
ingerlatseqqittarluta, soor-
lu arlaatigut pisortaqarfin-
niit meeqqamut ilaqatariin-
nullu ikiorsiisoqassatUlugu.
Misissuinerup inerneri,
uagullu siunnersuutivut na-
lunaarusiamut allanneqar-
tarput, nassiunneqartarpul-
lu atuarfimmut, meeqqeri-
vimmut/inuusuttut pillugit
suliffeqarfimmut allanullu
suleqataasimasunut.
Angajoqqaat nalunaarusi-
ap imaanik ilisimatinneqar-
tarput.